Palkittuja – lukijärjestöjen ALLVAR-palkinto Keskon työterveyshuollon ylilääkäri Pirjo Anttilalle
"Pirjo Anttila on ainutlaatuisella tavalla edistänyt tietoa erilaisesta oppijuudesta, oppimisvaikeuksien tunnistamisesta työterveyshuollossa ja niiden osuudesta esimerkiksi työssä uupumisen, varhaisen eläköitymisen ja jopa niska-hartiaoireiden taustatekijänä. Anttila toimi jo päättyneen Lukineuvola-hankkeen Helsingin pilotin ohjausryhmässä ja otti vastuun lukitiedon viemisestä omaan toimintaympäristöönsä. Näin hän osaltaan avasi tietä yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteuttamiselle työpaikoilla", sanotaan Pirjo Anttilalle myönnetyn kunniakirjan ydintekstissä. Kunniakirjan on allekirjoittanut Erilaisten oppijoiden liiton puheenjohtaja Airi Valkama.
Kävimme kysymässä Pirjolta, millaisia asioita palkinnon taustalta löytyy
Miten kauan olet työskennellyt erilaisen oppijuuden parissa ja mikä sai Sinut innostumaan aiheesta?
Kutsu Lukineuvola-hankkeen ohjausryhmään noin 3 vuotta sitten oli sysäys, joka avasi asian minulle.
HEROn ( Helsingin Seudun Erilaisten Oppijoiden ) varapuheenjohtaja Siiri Suonuuti-Lintumäki työskentelee meillä Keskossa ja hänelle tuli mieleen, että voisin olla innostettavissa ko. hankkeen ohjausryhmään. Kävin tapaamassa Siiriä ja Erilaisten Oppijoiden Liiton puheenjohtajaa Airi Valkamaa HEROssa ja suostuin mukaan. Lukineuvola-hankkeen myötä asian laajuus ja merkitys aukenivat minulle vähitellen enemmän ja uusia teemoja esimerkiksi työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyen on löytynyt koko ajan.
Teet yhteistyötä TKK:n aivolaboratorion kanssa. Kertoisitko vähän siitä?
TKK:n aivolaboratorion toiminta aukeni minulle lukitutkijatapaamisessa viime keväänä. Tuo tapaaminen on vuosittainen, siitä en ollut aiemmin koskaan kuullut. Yhteistyötä heidän kanssaan en ole tehnyt, mutta heidän tekemänsä tutkimus on uraauurtavaa. Poikkitieteellistä tiedonvälitystä tarvittaisiin. Tuon lukitutkijatapaamisen hyvinä puhujina oli TKK:n, Helsingin psykologian laitoksen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoita. Oppimisen suhteen tehdään hienoa tutkimustyötä koko ajan, eikä meillä työterveyshuollossa ole siitä mitään tietoa. Tutkimustuloksia julkaistaan eri alojen lehdissä ja julkaisuissa ja poikkitieteellinen tiedonvaihto on valitettavan vähäistä. Ilmoittauduin toki itsekin Aivokummit- koehenkilöksi TKK:n aivolaboratorioon.
Miksi oppimisvaikeuden tunnistaminen on erityisen tärkeää tämän päivän työelämässä?
Milloin tunnistaminen on vaikeaa ja kuitenkin olennaista?
Tutkimusten mukaan parhaiten pärjääväkin lukivaikeuksia omaavien joukko (1/3 kaikista) alisuoriutuu perustasoonsa verrattuna. 1/3 syrjäytyy ja 1/3 selviytyy juuri ja juuri osin työssä oppien. Näin ollen olisi erittäin tärkeää tunnistaa asia laajamittaisesti. Meillä on työelämässä paljon sukupolvia, joita ei ole koulussa testattu ja runsaasti niin lahjakkaita ihmisiä, että he ovat pärjänneet omilla kompensaatiokeinoillaan todella pitkälle. Kun kompensaatio kuormittaa ja itsellä on sellainen olo, ettei pysty kaikkia kykyjään hyödyntämään, hukataan paljon mahdollisuuksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Oppimisvaatimus työelämän muutosten myötä on tällä hetkellä niin suunnaton, että erilaisten oppimistyylien tunnistaminen ja tämän myötä oppimisen mahdollistaminen eri aistikanavia ja eri menetelmiä hyödyntäen auttaa kaikkia. Tunnistaminen on vaikeaa usein siksi, että ongelman kanssa on oppinut elämään, se on vaikuttanut itsetuntoon ja sen myöntämis- ja kohtaamisprosessin käy jokainen läpi omalla tavallaan.
Lukiongelmaan liittyy usein myös hahmottamisen ongelma. Lukiongelmaiselle voi olla vaikeaa erottaa oikea ja vasen, ja myös kömpelyys ja tasapaino-ongelmat ovat heillä varsin yleisiä. Tiedämme työelämästä, että meillä on tapaturma-alttiita työntekijöitä. Heidän mahdollisia lukiongelmiaan ei tiettävästi ole tähän mennessä tullut mieleen selvittää. Työturvallisuuspäivässä?käytiin keskustelua?myös vakavien työtapaturmien jälkeisestä uudelleenkouluttamisen vaikeudesta. Tulokselliseen uudelleenkoulutukseen on usein vaikea edetä - voisiko sielläkin olla taustalla oppimiseen liittyvä ongelmakenttä, joka on mahdollisesti jäänyt tunnistamatta kuntoutusprosessissa ?
Miten yleisiä oppimisvaikeudet ja hahmottamishäiriöt ovat ja ovatko ne lisääntyneet vai tunnistaminen parantunut?
Arviolta 20 %:lla on oppimiseen ja/tai hahmottamiseen liittyvä vaikeus tai erilaisuus.
Tunnistaminen on parantunut ja asiasta onneksi puhutaan enemmän ja avoimemmin.
Työelämä ja elämä työn ulkopuolellakin ovat muuttuneet hektisen tietotulvaisiksi ja nopean oppimisen ja omaksumisen vaatimus tulee kaikilla elämän osa-alueilla eteen. Häiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta niiden aiheuttama haitta on lisääntynyt jatkuvassa muutoksessa elettäessä.
Mistä saa koulutusta ja työkaluja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen käytännön työssä?
Kouluttajia ja materiaalia löytyy HERO:sta ja paikallisista Lukijärjestöistä muualla maassa. Kuntoutussäätiön Opi Oppimaan-hanke on tuottanut tärkeää tietoa kuntoutus- ja tukimuodoista, joita voidaan käyttää tarvittaessa.
Tietoa löytyy www.lukihero.fi, www.erilaistenoppijoidenliitto.fi, www.opioppimaan.fi, www.adystrain.org
Työterveyslääkäri-lehti onnittelee lämpimästi Pirjoa ansaitusta palkinnosta! "Nuoret- ja työ"-teemankin kannalta on olennaista tämän tärkeän asian esilletuominen ja sen tunnistamisen apuvälineiden antaminen meille käytännön toimijoille (Erilaisen oppijan käsikirja, kustantaja Erilaisten oppijoiden liitto 2008). Asia vahvistaa myös poikkitieteellisen kiinnostuksen ja osaaminen tärkeyttä työterveyshuollon kenttätyössä.
Erilaisen oppijan käsikirja sisältää tuhdin tietopaketin erilaisesta oppijuudesta ja toimii hakuteoksena. Miten oppimisvaikeudet tunnistaa ja mitä sitten tehdään? Mitä on dyskalkylia tai fonologinen prosessointi? Huomioidaanko lukivaikeus autokoulussa tai armeijassa tai ammattikorkeakoulussa? Miten kulkevat tukireitit? Mitä apuvälineitä on olemassa, miten niitä saa ja kuka ne maksaa? Millaisia oikeuksia on opiskelijalla ja mitä sanoo laki? Kirjaa voi tila Erilaisten oppijoiden liitosta.
helena.rossi@ttl.fi
