Työterveyslääkäri

Masennusko hanskassa?

Työterveyslääkäri
2009;27(2):11
Rea Lagerstedt

Työterveyshuollon toimivuuteen otetaan kantaa aktiivisesti. Johannes Koroma kirjoitti kolumnissaan hiljattain ilmestyneessä Talouselämälehdessä 16/2009 masennuksesta johtuneiden työkyvyttömyyseläkkeiden huolestuttavan suuresta määrästä.

Johannes Koroma on kolumnisti ja entinen TT:n toimitusjohtaja. Hän nostaa esiin Suomen korkeatasoisen ja hyvin toimivan työterveyshuollon. Erityisesti hän kiinnittää huomiota siihen, että suomalainen työterveyshuolto on yhteiskunnan kannalta lähes ilmaista 400 miljoonan euron vuosikustannuksineen, joista huolehtivat miltei yksinomaan työnantajat ja työntekijät. Syyttävän sormensa hän kuitenkin suuntaa työterveyshuoltoon etsiessään syytä masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden suureen määrään. Hänen näkemyksensä mukaan työterveyshuolto ei ole osannut hoitaa masennuksia tehokkaasti.

Siltä se siis näyttää vaikuttajan mielestä. Mitä se sitten on?

Meillä on viime aikoina otettu käyttöön useita masennuksen ennaltaehkäisyyn, seulontaan, varhaiseen toteamiseen, hoitoon ja työkyvyn tukemiseen tarkoitettuja toimintamalleja. Masennuksen hoidon koulutuksiin on osallistuttu laajasti. Viimeisin työterveyshuollon lääkäreille suunnattu koulutuskiertue toteutettiin keväällä 2009. Jatkoa seuraa loppuvuodesta. Työterveyslaitoksen järjestämään koulutukseen liittyy erinomainen, käytännönläheinen työkalupakki – helppolukuinen ohjekirjanen masennuksen hoidosta ja seurannasta työterveyshuollossa. Myös STM:n selvityksessä 2008:33 Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys esitetään selkeitä malleja työelämän mielenterveysvaikutusten arviointiin mm. työpaikkaselvityksessä käytettävän henkisen hyvinvoinnin arvioinnin kehyksen, ns. MIVA-kehyksen avulla.

Työterveyshuollossa työskennellään masennuksen aiheuttaman toiminta- ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi monella tasolla

Professori Kaj Husman pohtii työterveyshuollon sairausvastaanottotoimintaa tämän lehden artikkelissaan. Hän näkee lähes jokaisella sairauskäynnillä tulevan esiin seikkoja, jotka voivat olla lähtökohta yhtä hyvin ehkäiseville toimenpiteille kuin hoidollekin. Professori Husman siteeraa myös ICOH 2009 Kap Kaupungin kongressin "Keynote"-puhujaa, professori Patrick Loisellia. Tämä ehdotti työterveyshuoltoon uutta viitekehystä: Työkyvyn edistäminen työkyvyttömyyttä ehkäisemällä. – Miten tätä ajattelua tulisi soveltaa masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa?

Tiedämme masennuksen olevan monitekijäisen synnyltään. Primaaripreventio harvemmin tulee kyseeseen, silloin, kun ihminen astuu työelämään. Sen sijaan työterveyshuollossa on erinomaiset mahdollisuudet toimia työntekijän työ- ja toimintakyvyn hyväksi sekundaari- ja tertiaariprevention tasoilla. Tähän myös pyritään uusilla, meille rakennetuilla työkaluilla. Asiansa osaavilla työterveyshuolloilla on jo käytössä sairaanhoidon toimintamallit, joihin on liitetty masennuksen aiheuttamien ongelmien preventio.

Suositus työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta työterveyshuollossa- valmistelu on jo käynnistynyt

Lisäpuhtia saataneen työterveyshuollon sairaanhoidon preventiivisen otteen varmistamiseksi, kun STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan toimeksiannosta valmistellaan yhdistyksemme ja Työterveyslaitoksen pyynnöstä, Työterveyslaitokselle tehtäväksi annettuna ja laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteutettuna, suositus työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta työterveyshuollossa. Valmistelu on jo käynnistynyt.

Yhdistyksen Kevätkokous – ja seminaari Kotkassa 24.-25.4.09 onnistui loistavasti

Työterveyslääkärikollegat kokoontuivat maineikkaaseen Kotkaan kevätkokoukseensa ja – seminaariin. Seminaarin alustukset olivat mielenkiintoisia: Ammattiliikenne turvalliseksi ja Työterveyshuollon tulevaisuus. Erinomaisesta toteutuksesta haluan välittää yhdistyksen puolesta lämpimät kiitokset kaakkoissuomalaisille kollegoille! Kotkan maine hauskana kevätkokouspaikkana vain vahvistui.

Virkistävää kesää toivottaen

Rea Lagerstedt, puheenjohtaja