Depressiosta toipuu – työterveyshuolto masentuneen hoitopaikkana

Masennusta voi olla vaikea tunnistaa

Masennuksen oireet ovat moninaiset ja sen tunnistaminen on usein vaikeaa.

Suomalaistutkimusten perusteella työstressi kolminkertaistaa miesten ja kaksinkertaistaa naisten riskin sairastua masennukseen. Naiset taas sairastavat enemmän masennusta, mutta he tunnistavat miehiä paremmin mielialan alavireisyyden ja heillä oireet ovat enemmän ärtyisyyttä, muistihäiriöitä, alkoholinkäytön lisääntymistä ja kyvyttömyyttä kokea iloa. Tiedonkäsittelyn häiriintyminen, muistamisen työläys, keskittymisen vaikeus ja päätöksenteon hitaus johtavat priorisoinnin vaikeuteen ja työtehon taantumiseen. Ajanpuute ja eriytyminen työyhteisöstä kiihdyttää ulkopuolisuuden tunnetta.

Myös masennusoireena yleisen unihäiriön on todettu vähentävän työntekijöiden kykyä ratkaista laaja-alaista työtehtävää. Suomalaistutkimuksessa 60 prosenttia hyvin nukkuneiden ryhmästä selviytyi työtehtäväsimulaatiosta muutamassa minuutissa, kun huonounisten ryhmässä nopeasti onnistuneita oli 20 prosenttia. Taloudellisten ja tuotannollisten kasvutoiveiden valossa unen antamat tehokkuuskertoimet ovat merkittävät.

Masennuksesta toipuminen on suorassa suhteessa hoitamattoman ajan pituuteen ennen hoidon aloittamista, ja muistihäiriöisen masentuneen toipuminen tapahtuu tavallista hitaammin. Masennuksen luontaista toistumista voidaan ehkäistä hyvällä ja pitkäjänteisellä hoidolla, jolloin säästetään inhimillistä kärsimystä ja ylläpidetään työkykyä.

Masentuneisuuden hoitaminen työterveyshuollossa

Työterveyshuollossa keinoja masennuksen havaitsemiseen ovat työterveystarkastukset ja sairasvastaanotot. Myös sairaslomapäivien kertymän tai alkoholinkulutuskyselyjen pohjalta tehdyt terveystarkastukset tuovat esiin kuormittuneita tai piilomasentuneita henkilöitä. Työpaikoilla varhaisen puuttumisen tai arvostavan puheeksioton keinoin esimiehet voivat oleellisesti aikaistaa masennuksesta kärsivän ohjautumista tilanteen selvittelyihin oli sitten kyse alkavasta työuupumuksesta, muusta työmotivaation puuttumisesta tai masennuksesta.

Kynnys työterveyshuoltoon hakeutumiseen on työntekijälle matala. Terveystalossa valmiutta havaita, diagnostisoida ja hoitaa depressiota on työterveyshoitajien koulutusryhmissä hiottu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen viitoittamaan suuntaan. Yhteistyö hoitavan työterveyslääkärin, konsultoivien psykiatrien ja työpsykologien välillä räätälöidään tarpeen mukaan.

Masennusdiagnoosin tekee aina lääkäri

Masennuksen kuvan ollessa lievä, työterveyshoitajat tapaavat ja seuraavat henkilöä suunnitelmallisesti psykoedukaatiota ja informaatiota sekä toipumista edistävien kognitiivisten työskentelymallien mukaan. Lääkäri vastaa keskivaikean ja vaikean masennuksen lääkityksestä ja hoidon tehosta säännöllisin tapaamisin. Myös lievät masennukset ja toistuvien masennusten oireet edellyttävät lääkitystukea, sillä ne uhkaavat työkykyä ja voivat aiheuttaa sairauspoissaoloja.

Tutkimuksissa on voitu todeta lääkityksen ja myös liikunnan vaikutus aivojen hermojen uudismuodostukseen. Aivojen energia-aineenvaihdunnan aktiivisuuden häiriön aiheuttama väsymys kuitenkin saattaa estää masennuspotilasta itse aktivoitumasta liikkumiseen aikeistaan huolimatta.

Luottamuksellinen, varaukseton ja arvostava suhde tukee onnistumista

Vantaan ns. Sateenvarjo-projektissa on todettu, että masennuspotilaan tapaamisten määrällä ei ollut vaikutusta paranemiseen. Tärkein ennuste hoidon onnistumisesta oli varhain aloitettu, nopea ja hyvin siedetty lääkehoito, johon liittyi psykoedukaatio. Erityisesti oikeata lääkitystä sekä tietoa oman ajattelun ja käyttäytymisen vaikutuksesta paranemiseen pidetään merkittävänä hoidon onnistumisessa.

Suoritusorientoituneiden kokema masennus näyttäytyy usein kipuna. Heillä myös hallinnantunteen menettämisen häpeä voi estää tukeutumasta ajoissa toisiin, jolloin tervehtyminen saattaa viedä vuosia hyvässäkin hoidossa.

Työntekijän luvalla tapahtuva työterveyshuollon ja työpaikan yhteydenpito esimieheen työterveysneuvottelun järjestämiseksi toipumisen kannalta oikea-aikaisesti varmistaa onnistunutta työhön paluuta. Työterveyshoitaja seuraa työntekijän tilannetta, ja yhteistapaamisia esimiehen kanssa pidetään dokumentoitujen sopimusten mukaan. Jatkoseuranta voi tapahtua myös puhelimitse tai sähköpostitse. Etenkin sairauslomajakson lopulla ennen työn aloittamista pidetyt työterveysneuvottelut ovat tutkitusti taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Seurannan välineenä Terveystalossa aletaan käyttää myös uutta OPTIMA+ kyselyä, joka kertoo henkilön työkuormituksen, voimavarojen ja työstä palautumisen suhteesta.

Työpsykologi on käytettävissä toipumisen alku- tai loppuvaiheessa. Psykiatrin käynnein tai puhelinkonsultaatioin pyritään puolestaan tarvittaessa edistämään puuttuvan lääkehoitovasteen saavuttamista sekä pitkittyneen toipumisen tai psykoterapiatarpeen selvittämistä.

Hyvä ja osaava hoitokontakti on avain toipumiseen

Hyvä psykoedukaatio yhdessä lääkehoidon kanssa on avain hoidon onnistumiseen. Sairasloma voidaan mahdollisesti ehkäistä, kun oikeaan hoitoon yhdistetään jo varhain luottamuksen synnyttäminen esimiehen ja työntekijän välille.

Keskivaikea tai vaikea masennus voi vaatia sairauslomaa kahdesta viikosta puoleen vuoteen. Uusiutuvan syvän masennuksen paraneminen on aina hitaampaa. Sen jälkeen tapaamisia on alussa 1–2 viikon välein hoitaneen lääkärin, työterveyshoitajan tai työpsykologin kanssa. Vaikka käyntimäärä hoidossa ja seurannassa hyvinkin nousee 10–15 kertaan vakavassa masennuksessa 1-2 vuoden sisällä, se on kannattavaa toimintaa verrattuna sairausloman hintaan, kun yhden sairauslomapäivän hinnaksi arvioidaan keskimäärin 350–450 euroa. Kokonaisuudessaankin työterveyshuollon kustannukset jäävät alle puoleen prosenttiin yrityksen palkkasummasta.

Työpsykologin käyttö työterveyshuoltolain ja yrityksen toimintasuunnitelman rajoissa on kaikkien etujen mukaista. Myös ohjaaminen yksilöllisen arvion pohjalta KELA:n tukemiin terapioihin tai muille kursseille sopii osalle henkilöistä. Itse terapia ei ole työterveyshuoltolain korvausten alaista toimintaa, mutta yritykset voivat tukea tällaista toimintaa.

Osasairauspäivärahan tai eläkevakuutusyhtiön ammatillisen kuntoutuksen kautta tulevan kuntoutustuen turvin määräaikainen osapäiväinen työnteko edistää toipumista ja sopeutumisvaiheen kautta uuden aktiivisen ammatillisen otteen löytymistä. Vakavan masennuksen hoidossa psykiatrisen poliklinikan hoito, päiväsairaalatoiminta sekä toipilasvaiheessa tapahtuva työkyvynarvio tehdään yhteydessä työterveyshuoltoon.

Työperäisen masennuksen muodostumista voidaan ehkäistä

Tavoitteet energisoivat ihmistä ja jokaiselle on tärkeätä tuntea olevansa hyväksytty, kyvykäs ja arvostettu. Työyhteisön on hyvä tehokkuusvaatimuksiensa ohella pitää huolta yhteisöllisyydestä eli ns. me-hengestä. Arvosteluakin ihminen kestää, kun kokee sen koskevan työtään eikä itseään.

Kansantautimme masennus ei katso ikää, koulutusta eikä asemaa. Johtajat ja työntekijät sairastuvat samoin tavoin. Useimpia voidaan auttaa, mutta tehokasta hoitoa tavoiteltaessa aloittamisen nopeus ratkaisee. Ihminen muuttuu vasta kun on pakko ja useat sinnittelevät turhan pitkään.