Työterveyslääkäri

Työpaikkaselvitysten perusteella tehtyjen toimenpide-ehdotusten toteutuminen asiakasyrityksissä

Työterveyslääkäri
2009;27(2):126-128
Minna Savinainen ja Panu Oksa

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon kivijalka, johon työterveyshuollon toiminta yrityksissä perustuu. Laskennallisesti työterveyshuoltohenkilöstö käyttää työpaikkaselvitys-toimintaan työajasta keskimäärin alle kaksi viikkoa (60 tuntia) vuodessa. Useimmiten työpaikkaselvityksiä tekevät työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit ja he käyttävät siihen eniten aikaa. Työterveyshuolto Suomessa 2004 katsauksen mukaan työterveyslääkäri teki keskimäärin 0.6 ja työterveyshoitaja 2.2 työpaikkakäyntiä 100 henkilöasiakasta kohti. Tosin käyntien määrissä on suurta vaihtelua eri palveluntuottajien välillä, työnantajien omilla asemilla tehdään eniten ja terveyskeskuksissa vähiten. Työpaikkaselvitysten suhteellisissa määrissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia vuodesta 1997 vuoteen 2004 tultaessa.

Tässä artikkelissa kerrotaan tuloksia työterveyshuollon kyselystä, joka on osa "Työterveyshuollon työpaikkaselvitys osana yritysten työhyvinvointi ja turvallisuustoimintaa" -hanketta. Hankkeessa tarkastellaan työpaikkaselvitystä sekä yrityksen ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Tämä artikkeli käsittelee työterveyshuollon työpaikkaselvityksen perusteella tekemiä toimenpide-ehdotuksia ja niiden toteutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä.

Kysely suunnattiin koko Suomen, eri toimialojen ja erikokoisten yritysten työterveyshoitajille ja -lääkäreille. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla liittojen jäsenrekistereistä (n=937). Työterveys-hoitajista vastasi 259 (51 %) ja työterveyslääkäreistä 108 (29 %). Yhteensä kyselyyn vastasi 367 henkilöä, joista naisia oli 84 % ja miehiä 16 %. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta.

Työterveyshuollot tekevät paljon toimenpide-ehdotuksia

Suurin osa työterveyshuollon viimeksi tekemistä työpaikkaselvityksistä oli perusselvityksiä (63 %), suunnattuja selvityksiä oli vajaa kolmannes (30 %) ja pieni osa (6 %) oli erityisselvityksiä. Työterveyslääkäri osallistui työterveyshoitajia useammin erityis- ja suunnattuihin selvityksiin. Työpaikkaselvityksen hyödyllisyyteen yrityksen kannalta vaikuttaa suurelta osin se, miten yritysjohto ja esimiehet suhtautuvat työsuojelutyöhön ja miten hyvin he ovat sitoutuneita koko prosessiin.

Lähes 94 %:ssa työpaikkaselvityksistä seurasi toimenpide-ehdotuksia. Työterveyshuollon tekemät toimenpide-ehdotukset kohdistuivat pääasiassa työn suorittamiseen (80 %) ja työympäristöön (75 %). (Kuva « Viimeisen työpaikkaselvityksen perusteella tehty»1) Kuvassa esitettyjen toimenpide-ehdotusten muina kohteina mainittiin mm. rokotukset, erilaiset työaikajärjestelyt (yötyö), työntekijän työssä selviytyminen, turvallisuus, sisäilma, uusien tilojen suunnittelu, ergonomia, ensiapuvalmiuteen liittyvät asiat. Työterveyslääkärien ja -hoitajien välillä ei ollut eroa tehtyjen toimenpide-ehdotusten lukumäärissä eikä niiden kohteissa.

Vastaajien mukaan toimenpide-ehdotusten toteuttamisvastuu ja toteutumisen seurantavastuu riippuivat suurimmaksi osaksi siitä, mihin toimenpide-ehdotukset kohdistuivat. Pääasiallisesti vastuun katsottiin kuuluvan esimiehille/ linjajohdolle ja toisena keskeisenä vastuutahona mainittiin yritysjohto. Tehdyistä toimenpide-ehdotuksista tyky-toimintaan/kuntoutukseen ohjaamiseen liittyvät ehdotukset toteutuivat parhaiten. Lisäksi yli puolet ehdotuksista, jotka kohdistuivat suojaimiin tai niiden hankintaan, työvälineisiin, -koneisiin tai -laitteisiin ja työn suorittamiseen toteutuivat vähintään kohtalaisesti. Johtamiseen ja esimiestoimintaan kohdistuneet toimenpide-ehdotukset toteutuivat heikoiten tai eivät lainkaan. Huomattavaa on myös se, että moni esitetyn ehdotuksen toimenpiteistä oli vielä kesken. (Kuva « Työpaikkaselvityksen perusteella tehtyjen toimen»2)

Parhaiten toteutuvat kokeneen ammattihenkilön tekemät toimenpide-ehdotukset

Monien toimenpiteiden toteutumisen ja toteutumattomuuden taustalta ei löytynyt yhtä selkeää syytä. Joitakin yhteyksiä voitiin kuitenkin havaita. Yleensä tiivis yhteistyö linjaorganisaatioon ja työsuojeluun nopeuttaa parannusehdotusten toteuttamista käytäntöön. Myös yrityksen ja työterveyshuollon välisellä yhteistyön kestolla oli merkitystä työympäristöön ja työn suorittamiseen (työasennot, -liikkeet, -tavat, -menetelmät) liittyvien toimenpide-ehdotusten toteutumiseen. Mikäli yhteistyö oli kestänyt viisi vuotta tai enemmän, niin ehdotukset toteutuivat paremmin. Työterveyshoitajien ehdotukset, jotka liittyivät työympäristöön tai työterveyshuollon toimintaan, toteutuivat paremmin kuin työterveyslääkärin tekemät ehdotukset. Muiden ehdotusten toteutumisessa ei ollut eroa työterveyslääkäreiden ja -hoitajien välillä. Lisäksi työpaikkaselvitys kannatti raportoida työsuojelupäälliköille, jos halusi muutoksia työn suorittamiseen ja työsuojeluvaltuutetulle, mikäli halusi muutoksia tyky-toimintaan. Yleisesti ottaen suunnatun tai erityisselvityksen perusteella tehdyt ehdotukset toteutuivat paremmin kuin perusselvityksen perusteella tehdyt toimenpide-ehdotukset.

Työterveyshuolto on kontaktilaji

Toimenpide-ehdotuksia tehdään paljon, mutta kyselyn perusteella ilmeni, että niiden toteutuminen ei olekaan niin yksinkertaista. Toimenpide-ehdotuksista toteutui noin puolet ja toinen puoli jäi toteutumatta tai oli vielä kesken. Onko tämä riittävän hyvä tulos vai voisiko toteutumisosuutta lisätä jollakin keinoin? Kysely osoittaa, että työpaikan tuntemus ja vakiintuneet henkilösuhteet edesauttavat toimenpide-ehdotusten toteutumista. Työterveyshuollon tuntiessa yrityksen, sen tarpeet ja henkilöt toimenpiteitä on helpompi ehdottaa ja viedä eteenpäin sekä keskustella mahdollisista toteuttamisen esteistä. Suunnattujen ja erityisselvitysten kohdalla toimenpide-ehdotukset toteutuivat paremmin. Oletettavasti selvityksille on ollut selkeä tarve ja toimenpide-ehdotukset odotetumpia sekä selkeämmin kohdistuvia.

Kyselyyn vastaajien asiakasyritykset olivat suurempia kuin keskimäärin työterveyshuolloilla, mikä saattaa antaa todellisuutta positiivisemman kuvan toimenpide-ehdotusten toteutumisesta, koska muiden selvitysten perusteella tiedetään suuremmissa yrityksissä olevan yleensä paremmat resurssit toimenpiteiden toteuttamiseen ja niiden seurantaan kuin pienissä. Lisäksi suurissa yrityksissä on monesti nimettynä tietyt vastuuhenkilöt asioiden eteenpäin viemiseksi.

Yleisesti voidaan sanoa, että työterveyshuollon näkyminen työpaikoilla edistää työterveyshuollon ja yrityksen välistä yhteistyöstä, jonka lisäksi työntekijöiden tietoisuus työterveyshuollosta ja sen mahdollisuuksista lisääntyy. Niin kuin Hannu Virokangas pitämässään esityksessä "Pientyöpaikat työterveyshuollon haasteena" sanoi, "työterveyshuolto on kontaktilaji" eli luottamuksellinen yhteistyösuhde edellyttää kontakteja puolin ja toisin.

Kuva 1.

Viimeisen työpaikkaselvityksen perusteella tehtyjen toimenpide-ehdotusten kohdistuminen (%) n=344.

Kuva 2.

Työpaikkaselvityksen perusteella tehtyjen toimenpide-ehdotusten toteutuminen (%)

Minna Savinainen TtT, tutkija
Työterveyslaitos, Tampere,
PL 486 (Uimalankatu 1)
33101 Tampere
minna.savinainen@ttl.fi
Panu Oksa LT, ylilääkäri
Työterveyslaitos, Tampere,
PL 486 (Uimalankatu 1)
33101 Tampere
panu.oksa@ttl.fi

Kirjallisuutta

  1. Manninen P (toim.) 2007. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2004 - kehitystrendien tarkastelua. Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.