Työterveysneuvonta-toimintamallin kehittäminen perusterveydenhuollossa -pilottikokeilu Kuopiossa

Työterveyspalvelut

Työturvallisuus ja työterveyshuollon palvelut ovat keskeisiä työikäisen väestön terveyden edistämisessä. Työterveyshuoltoa ja työturvallisuutta säätelee oma lainsäädäntö. Työkyvyn arviointi, ylläpito, ja edistäminen sekä kuntoutus ja varhainen puuttuminen terveyttä ja työkykyä uhkaaviin riskitekijöihin työssä ovat työterveyshuollon vahvaa osaamista. Työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti mm. yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisten kanssa sekä tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujen tuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa.

Työttömäksi jäävät henkilöt ovat olleet työterveyshuollon piirissä. Työnantajat, yrittäjät ja Kela ovat kustantaneet työterveyshuollon palvelut, jotka katkeavat, kun henkilö jää työttömäksi. Työterveyshuollon tehtävänä on antaa työttömäksi jäävälle terveyden, työ- ja toimintakyvyn kannalta tarpeellinen tieto perusterveydenhuollon palveluista ja tarvittaessa ohjata heidät jatkohoitopaikkaan perusterveydenhuollossa. Työterveyshuollon tehtävä on myös antaa tietoa ja ohjata kuntoutuksen piiriin työttömäksi jäävä, vajaakuntoinen työntekijä. Työterveyshuollossa on kerättyä tietoa henkilön jäljellä olevasta työ- ja toimintakyvystä. Työterveystietoja voidaan siirtää työterveyshuollosta perusterveydenhuoltoon työntekijän suostumuksella. Työterveyshuollon kehittämislinjat 2015 korostaa terveydenhuollon kehittämisessä sitä, että kaikilla on yhtäläiset, laadukkaat ja riittävät palvelut eikä alueellinen tai sosioekonominen asema rajoita tarvittavien palvelujen käyttöä. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma esittää pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallien kehittämistä kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmassa. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008–2011 linjaa kehittämisen yhtenä tavoitteena työttömien ja muiden työterveyshuoltopalvelujen ulkopuolella olevien työikäisten työkykyä ylläpitävien terveyspalveluiden turvaamisen. Työttömien terveyspalvelumallit liittyvät tähän. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteet ja toimenpiteet tukevat työttömien terveyden ja työkyvyn edistämistä. Työterveysneuvonta-toiminta tulisi laajentaa koko maahan ja sen voisi nivoa Toimiva Terveyskeskus -hankkeeseen

Työterveysneuvonta- toimintamallin kehittämien perusterveydenhuollossa

Työterveysneuvonnan perimmäisenä tavoitteena on toimia varhaisen puuttumisen periaatteella ja siirtää painopistettä korjaavasta toiminnasta ehkäisevään suuntaan. Työttömien osalta tavoitteena on kehittää saumaton palveluketju työttömäksi joutuvan tueksi ja palauttamiseksi takaisin työelämään. Työttömien terveystarkastusten toteuttamisen on todettu vaativan henkilökunnalta työttömyyden erityiskysymysten, työkyvyn osatekijöiden ja moniammatillisen palvelujärjestelmän tuntemusta sekä enemmän aikaa ja työresursseja kuin työssäkäyvän väestön terveystarkastukset.

Työterveysneuvontamalli kehitetään Kuopiossa sosiaali- ja terveyskeskuksessa yhteistyönä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon kesken ja yhdessä työvoima-, sosiaali- ja opetushallinnon, Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen tarkoitus on tiivistää viranomaisyhteistyötä sekä kehittää asiakkaan saumatonta palveluketjua.

Työterveysneuvonta-hanke on kehittämisinterventio, jossa työterveysneuvontamallia kehitetään prosessiarvioinnin avulla. Hankkeen tavoitteet ovat: 1) prosessien kartoitukset, 2) viranomaisyhteistyön toimivuuden kartoitus ja sen kehittäminen, 3) työttömyyden uhan alla olevat ja irtisanotut työntekijät: työterveyshuollon hyvät käytännöt sekä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen.

Kuopiossa kunnalliset terveydenhuoltopalvelut tuotetaan perusterveydenhuollon omalääkärijärjestelmässä, joka voi tukeutua paikalliseen kunnalliseen työterveysosaamiseen (Kallaveden työterveys).

Työterveysneuvonnassa saumaton palveluketju luodaan kaikille työterveyshuollon ulkopuolella oleville työikäisille henkilöille. Hankkeessa pilottiryhmänä ovat 15–24 -vuotiaat henkilöt, joilla on vaikeuksia työllistyä. Nuorten kohdalla ennaltaehkäisevistä toimista voi olettaa syntyvän hyötyjä, koska heillä on työelämää vielä runsaasti jäljellä.

Perusterveydenhuollossa toimii työterveyshoitaja, joka kartoittaa terveystapaamisessa henkilön terveydentilan työ- ja toimintakyvyn osalta. Terveysongelmien vuoksi henkilölle tehdään tarvittaessa omalääkärin toimesta työ- ja toimintakyvyn arvio. Tässä yhteydessä suunnitellaan yhteistyössä mahdolliset jatkotutkimukset ja -hoito sekä kuntouttavat toimenpiteet työllistymisen tai työelämässä pysymisen tukemiseksi. Asiakkaan oma aktiivinen osallistuminen on avainasemassa. Päihdepalveluihin ohjaaminen voi tapahtua suoraan työterveyshoitajan vastaanotolta. Työterveyshuollon asiantuntemus hyödynnetään perusterveydenhuollossa tarvittaessa konsultaation tai ostopalvelun kautta. Erikoissairaanhoidon konsultaatiot tapahtuvat normaalina vastaanottotyönä. Perusterveydenhuollossa toimiva työterveysneuvonnan työterveyshoitaja organisoi seurannan ja määrittää yhdyshenkilön (työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto, terveydenhuolto) yhteistyössä.

Työterveysneuvonta-hankkeen tuotokset

Hankkeen tuotoksina syntyy muun muassa seuraavaa:

Työterveysneuvontapalvelut saadaan työikäisille, työterveyshuoltoon kuulumattomille henkilöille perusterveydenhuollon yhteyteen. Työterveysneuvonta tekee yhteistyötä työterveyshuollon, työvoimahallinnon, opetusviranomaisen, sosiaalitoimen ja työsuojeluviranomaisen kanssa. Yhteistyötahojen vastuut selkenevät asiakkaan palveluprosessin etenemisessä.

Asiakaspalvelumalli luodaan perusterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon, työvoimaviranomaisille, sosiaalitoimelle, opetustoimelle ja Kelalle.

Työterveyshuollon ulkopuolella olevien henkilöiden terveydentilan selvittäminen sekä oikea-aikainen ohjaaminen jatkohoitoon, kuntoutukseen, koulutukseen, työkyky- tai eläkeselvittelyihin. Palvelu toimii kohdennetusti ja yhdenmukaisesti eri toimijoiden kesken.

Kaikilla työikäisillä ovat tasavertaiset työterveyspalvelut verrattuna työterveyshuollon piirissä oleviin työikäisiin. Työterveyshuollon osaaminen ja tieto-taito leviävät perusterveydenhuoltoon. Hyviä käytäntöjä muutosprosessista ja työterveysneuvonnan kehittämisestä ja toimivan terveystarkastusmallin luominen.

Systemaattinen yhteistyö toimijoiden kesken paranee ja viranomaisyhteistyö tiivistyy. Saadaan kattavaa arviointitietoa hankekokonaisuudessa hyödynnettäväksi. Työterveysneuvonta vaikuttaa positiivisesti työttömien työllistymisen. Malli edistää väestöryhmien välisten erojen kaventumista terveyspalvelujen saannissa. Kuntien työikäisen väestön terveydentila, työ- ja toimintakyky ja tuottavuus paranevat ja kunnan elinvoimaisuus lisääntyy.

Luontevasti käytäntöön

Hankeen seurantaa ja arviointia tapahtuu koko ajan luonnollisena osana hanketta. Hankkeessa prosesseja ja toimenpiteitä tarkastellaan yhdessä tutkimustulosten kanssa, jotta saadaan luotettavaa ja monipuolista tietoa. Tällä tavoin varmistetaan tiedon välittyminen ja siirtyminen käytännön toimintaan ja toiminnaksi.

Hankkeen lopputuloksena syntyy luonteva työterveysneuvonta-toimintamalli työvoimaan kuuluville, työterveyshuollon ulkopuolella oleville henkilöille. Luontevassa toimintamallissa eri toimijatahojen vastuut ovat selkiytyneet sekä asiakkaan palveluprosessit on määritelty ja kuvattu.

Hankkeessa onnistuneeksi havaittu toiminta on tarkoitus juurruttaa pysyväksi toiminnaksi Kuopiossa. Hankkeen kokemuksista levitetään tietoa myös koko maahan tiedotuksen ja koulutuksen avulla.

Hankkeen toteuttamisessa ja tulosten siirtämisessä käytännön toiminnaksi hyödynnetään erilaisia viestintäkanavia mahdollisimman laajasti eri toimijoiden kesken ja heidän välillään. Toimiva toimintamalli vaatii toimivan viestintäkulttuurin.