Kaikuja kabineteista

Uuden päätoimittajan ideoimana aloitan palstan kertoakseni lukijoille työterveyshuollon kehittämiseen liittyvistä asioista ja tapahtumista. Kirjoittaessani tätä kolumnia olen vielä STLY:n syyskokoustunnelmissa, ylpeänä siitä, että minut nimitettiin kunniajäseneksi yhdistykseemme. Kiitos siitä.

Laman keskellä huolta kannetaan työvoiman riittävyydestä, koska jo v.2010 eläkkeelle jää enemmän ihmisiä kuin uusia tulee tilalle. Eläkeikäkeskustelu johti kahden työryhmän perustamiseen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen toimesta. Tehtäväksianto työryhmille maaliskuussa 2009 oli vaativa ja aikaa annettiin vuoden loppuun:

"Valmistellaan linjaukset, joiden tavoitteena on nostaa uskottavasti keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä."

"Erityisesti kiinnitetään huomiota sellaisiin toimenpiteisiin, jotka edesauttavat muun muassa työhyvinvointia, työssä jaksamista ja osaamista."

"…linjausten valmistuttua siirrytään näiden toimenpiteiden edellyttämään kolmikantavalmisteluun."

EK:n johtajan Jukka Ahtelan vetämässä työryhmässä keskitytään miettimään ehdotuksia työelämän laadun kehittämiseksi. Hänen johdattelemanaan STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan työjaosto keskusteli seminaarissa 30.10. siitä, mikä voi olla työterveyshuollon rooli työuran pidentämisessä –ei pelkästään ikääntyneillä vaan koko työuran aikana. Ahtelaa lainatakseni: "Miten hyvin toimivan työterveyshuollon saisi toimimaan vielä vaikuttavammin tämän tavoitteen suuntaan, työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa"?

Ahtela painotti nykyistä parempaa yhteistyötä työurien pidentämisessä ja työkyvyn edistämisessä: kyse on yritysjohdon, henkilöstön, henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon yhteissavotasta. Kaikilla toimijoilla on omat roolinsa ja vastuunsa. Toiminnalla on yhteinen tavoite, joka on työpaikoilla kaikkien osapuolten tiedossa.

Työryhmässä on keskusteltu siitä, että sairauspäivärahan ehdoksi X päivän jälkeen vaadittaisiin työterveyshuollon lausunto. Tämä siksi, että ryhdytään tarpeenmukaisiin ja oikea-aikaisiin toimiin niin työpaikoilla kuin kuntoutuksessa. Toiseksi on keskusteltu siitä, että työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia tulee hallita yhteistyössä työpaikan, TYEL-järjestelmän, työterveyshuollon ja TTL:n kanssa. Työterveyslaitoksen tehtävänä on tukea muutosta vaikuttavuuden, toiminnan tuottavuuden ja mittaamisen työkalujen, hyvien käytäntöjen ja koulutuksen avulla.

Kuunneltuani näitä ajatuksia olen tehnyt Työterveyspäivillä ehdotuksen, että nostetaan työterveyshuollon tavoitteeksi työterveyshuoltolain 1 §:n kohta 3: työkyvyn tukeminen. Lakia ei tarvitse muuttaa, voidaan vain painottaa tavoitetta vastaamaan lähitulevaisuuden tarpeita. Samalla selkiytetään työterveyshuollon tehtäviä primaariprevention lisäksi painottamalla työkyvyn tukemisessa tarpeellista sekundaari- ja tertiaaripreventiota, oireilevien ja jo sairastuneiden työntekijöiden työkyvyn tukemista työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhön palaamista tuetaan työpaikan toimin, työterveyshuollon auttaessa. Lain muut kohdat, 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy; 2. työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus; 4. työyhteisön toiminta sopivat hyvin tukemaan 3. kohdan tavoitetta työkyvyn tukemisesta.

Edellä esitettyjä tavoitteita ja työterveyshuollon uutta painotusta tukee Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö -työryhmä, joka on STM:n toimeksiannosta perustettu Työterveyslaitokselle valmistelemaan esitystä: …"hahmotettiin työryhmän tehtäväksi laatia konsensussuositus työterveyshuollossa toteutettavasta sairaanhoidosta. Suositus täydentää Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan Sairaanhoito työterveyshuollossa -suositusta". Lähtökohtana on, että työterveyshuolto kaikkine toimintoineen on prosessi, jossa työ huomioidaan työntekijän terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavana tekijänä. Tavoitteena on, että työterveyshuolto osaa ja ottaa koordinointivastuun työhön ja työkykyyn liittyvien sairauksien hoitoprosessista.

Työryhmä on laajapohjainen, mukana ovat: Kari Haring, SAK, Kari Kaukinen, EK, Rea Lagerstedt, STLY, Arto Laine, Kela, Kristiina Mukala, STM, Riitta Sauni, TTL ja STLY, Pirjo Manninen, TTL, Kaj Husman, TTL (pj), Kimmo Räsänen, KY (siht) ja asiantuntijoina Annukka Kimanen, Helsingin Lääkärikeskus, Kari-Pekka Martimo, Mehiläinen ja TTL, Leila Rautjärvi, TTHL. Työryhmä saanee suositusehdotuksensa valmiiksi vuoden loppuun mennessä STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan käsittelyyn.

Ajankohtainen asia on myös SATA-komitean työterveyshuoltoa koskeva esitys työterveyshuollon tavoitteellisuuden ja vaikuttavuuden palkitsemisesta työkyvyn tukemisessa. Esitykseen liittyy se, että sairauspoissaolojen hallinnasta ja työhön paluun tukemisesta on sovittu työpaikoilla, siinä on roolit ja vastuut selkeästi esimiehille, työntekijöille ja työterveyshuollolle. Esitys saataneen eduskuntaan jo lähitulevaisuudessa.