Unihäiriöt ja työtapaturmat

Uusi suomalainen tutkimus unihäiriöistä ja työtapaturmista

Suomessa on äskettäin selvitetty unihäiriöiden yhteyttä työtapaturmiin laajalla kyselytutkimuksella, johon perustuva artikkelin on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Sleep Research -julkaisusarjassa (Salminen ym., painossa). Kysely lähetettiin kymmenen kunnan ja 21 sairaalan työntekijöille vuosina 2000-2002. Kyselyyn vastasi 40 386 henkilöä, mikä oli 68 % otoksesta. Neljä viidestä vastaajasta oli naisia.

Unihäiriöitä mitattiin Jenkinsin asteikolla, joka koostuu neljästä kysymyksestä: 1) "Onko sinulla vaikeuksia nukahtaa?", 2) "Heräätkö useita kertoja yössä?", 3) "Onko sinulla vaikeuksia pysyä unessa?" ja 4) "Tunnetko itsesi väsyneeksi ja nuutuneeksi herättyäsi, kun olet nukkunut epätavallisen monta tuntia?". Vastaajat ottivat kantaa näihin kysymyksiin kuusiportaisella asteikolla: 1) ei koskaan - 6) melkein joka yö. Vastaajat luokiteltiin unihäiriöistä kärsiviksi, jos he valitsivat minkä tahansa häiriön tapahtuneeksi vähintään viitenä yönä viikossa.

Tiedot työtapaturmista saatiin vastaajien työnantajilta. Niinpä mukaan tulivat vain sellaiset työtapaturmat, jotka oli kirjattu työnantajan ylläpitämään poissaolorekisteriin. Tällöin tapaturman aiheuttamat vammat olivat lääkärin varmentamat.

Mitä saatiin selville?

Noin neljännes vastaajista nukkui arkisin alle seitsemän tuntia ja joka kahdestoista yli 8 tuntia. Näin ollen enemmistö työntekijöistä nukkui suositeltavat 7-8 tuntia yössä.

Joka viides vastaaja koki unihäiriöitä, kuten heräämistä kesken unen tai unettomuutta. Alle seitsemän tai vaihtoehtoisesti yli kahdeksan tuntia yössä nukkuvat kärsivät useammin unihäiriöistä kuin 7-8 tuntia nukkuvat. Ylipaino, runsas alkoholin käyttö, masennus, ahdistuneisuus ja kova työstressi lisäsivät unihäiriöiden riskiä. Vuorotyössä käyvät kärsivät unihäiriöistä vain hieman useammin kuin päivätyössä käyvät.

Koska naiset kärsivät useammin unihäiriöistä kuin miehet, jotka puolestaan joutuivat työtapaturmiin useammin kuin naiset, on tarpeen esitellä saatuja tuloksia molemmille sukupuolille erikseen. Naisilla vaikeudet nukahtaa lisäsivät riskiä joutua työtapaturmaan 88 %. Myös niiden naisten, jotka aamuisin heräävät tuntien itsensä väsyneeksi, tapaturmariski kasvoi kolmanneksella. Samoin heräily yöllä lisäsi hieman tapaturman esiintymistodennäköisyyttä.

Miesten osalta suurimman tapaturmariskin aiheuttivat nukahtamisvaikeudet, jotka lähes kaksinkertaistivat tapaturmariskin. Myös herääminen kesken unien lisäsi tapaturmiin joutumisen riskiä päivällä 60 %:lla. Jos mies koki itsensä aamulla väsyneeksi, koska uni ole virkistänyt tarpeeksi, kasvoi hänen riskinsä joutua työssä tapaturmaan 71 %.

Näin ollen useammat erilaiset unihäiriöt lisäsivät miesten kuin naisten tapaturmariskiä. Mikä tahansa unihäiriö kasvatti miesten mahdollisuutta joutua työtapaturmaan puolitoistakertaiseksi. On tosin huomattava, että kaikkein eniten tapaturmariskiä lisäsivät naisten nukahtamisvaikeudet.

Mitä tulosten perustella voidaan sanoa?

Tämän varsin laajaan aineistoon perustuvan tutkimuksen perusteella unihäiriöt ovat melko yleisiä suomalaisessa työssäkäyvässä väestössä. Niistä kärsii vähintään joka viides työntekijä. Se merkitsee huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia alentuneen tuottavuuden ja lisääntyneiden poissaolojen myötä.

Työturvallisuuden kannalta unihäiriöt ovat ongelmallinen riskitekijä. Niistä ei työpaikoilla paljon puhuta, vaan ollaan yleensä väsyneitä, mutta pärjätään. Niinpä osa työntekijöistä voi nukahta hetkeksi eli ottaa mikrounet huomaamattaan työnsä ääressä. Tämä on riski varsinkin sellaisissa töissä, jossa jatkuva valppaus on välttämätöntä, kuten kuljettajan tehtävät.

Unihäiriöiden syyt voivat olla moninaiset. Niitä voivat aiheuttaa heikentynyt fyysinen terveys, perhehuolet tai taloudellinen ahdinko. Työterveyshuollon kannalta on ongelmallista, että useat näistä unihäiriöitä aiheuttavista tekijöistä eivät ole työterveyshuollon tai työpaikan hallittavissa. Työpaikoilla voitaisiin ehkä järjestää työntekijöille mahdollisuus lyhyiden nokkaunien ottamiseen. Turussa on perustettu erityinen rauhoittumispaikka, johon voi pistäytyä nokkaunille. Nokkaunet saattaisivat jopa lisätä virkistyneen työntekijän luovuutta ja tehokkuutta.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että unihäiriöt ovat merkittävä turvallisuusriski. Työterveyslääkärin vastaanotolla tulisikin ottaa puheeksi asiakkaan nukkuminen ja siinä mahdollisesti esiintyvät ongelmat. Osa asiakkaista ei varmaankaan itse osaa tarttua asiaan tai he kokevat ne osaksi jokapäiväistä elämäänsä, eivätkä pidä niitä mainitsemisen arvioisena. Erityistä huomiota uniongelmiin tulisi kiinnittää huomiota vuoro- tai yötyötä tekevien osalta.