Unet – sydämen mietteitä?

Unien vihjaileva viisaus

Unen metaforinen kerronta kykenee joskus hyvinkin koskettavalla tavalla tuomaan mieleen asioita, joita on vaikea analyyttisesti ja loogisesti hahmottaa tai lähestyä.

Potilas saattaa vastaanotolla ottaa puheeksi unen, joka on jäänyt askarruttamaan hänen mieltään. Muuan raskasta elämänmuutosta työstävä potilaani kertoi taannoin ahdistuneena unistaan: Eräänä yönä hän kadotti unessaan vilkkaalla rautatieasemalla pienen kummityttönsä. Jonkin ajan kuluttua – ongelman edetessä ja depression syvetessä – hän oli unessaan tämän pikkutytön hautajaisissa. Se oli niin ahdistavaa ja pelottavaa, että hän kertoi lopulta näistä molemmista unistaan vastaanotolla. Niitä yhdessä ihmetellessä ja pohtiessa häntä helpotti ajatus, että unen tyttö olikin hänen huonosti voiva sisäinen lapsensa tai ilonsa eikä uni ollutkaan pahaenteinen viesti kummitytön kuolemasta.

Unista tuli uudella lailla merkityksellisiä. Ne tarjosivat hänelle kanavan sisimpään ja keskustelua oman itsen kanssa tilanteessa, jossa hän oli muuten liian uupunut käsittelemään tunteitaan. Kuinka riemullista olikaan elämäntilanteen työstämisen edetessä, kun potilas kertoi pakanneensa unessa muuttotavaroitaan kummitytön hypellessä iloisena vieressä hoputtaen jo lähtemään eteenpäin.

Tätäkin potilasta helpotti ajatus, että yleensä unet kertovat nimenomaan unen näkijästä ja hänen maailmastaan.

Entä mitä kertoo parisuhteesta uni, jossa unennäkijä kokee ajavansa kumppaninsa raskasta perävaunurekkaa, jossa ei ole edes ohjaustehostinta, ja samalla näkee rekan ikkunasta, kuinka tuo kumppani ajelee kepeästi edellä hänen polkupyörällään?

Uni syntyy usein siitä aineksesta, joka jää päivällä tiedostetusti tai alitajuisesti painamaan mieltä. Unessa mielen hakukone 'googlettaa' unen logiikalla etsien samanlaisuutta tai edes jossain mielessä muistuttavuutta ja loihtii assosioimalla tarinoita.

Yhteiset unisymbolit, ikiomat merkitykset

Päivällä askarruttamaan jääneistä teemoista luotujen elokuvanpätkien ja symbolisten tarinoiden tunnelmat ovat merkityksellisiä. Tarinat kuvastavat unennäkijän mielentilaa ja jäsentävät arkikokemusta. Symbolikielessä saattaa olla ajankohtaisten asioiden ohella kytköksiä lapsuuden satuihin, elämän tärkeisiin tarinoihin tai uskonnollisiin ja maailmanselityksiä kantaviin kertomuksiin ja merkityksiin.

Saduilla ja oman kulttuurin myyteillä on olennainen merkitys ihmisenä olemisen tarkoituksen antajana varsinkin kriisiaikoina. Ihminen on aina kytköksissä oman kulttuurinsa kuva- ja tarinakieleen. Vallitseva uskonto on perinteisesti ollut kunkin kulttuurin ymmärrysmallien perusta. Länsimaisessa kulttuurissa perustana on ollut kristillinen maailmankuva kreikkalaisella filosofialla marinoituna. Nykyään ihmisillä on taipumusta luoda enemmän omia maailmanselityksiään, poimien itseä koskettavia selitysmalleja. Oli sitten kyseessä ateismi, New Age – tai ideologinen ajattelu, arkkityyppiajatteluun nekin ovat palautettavissa.

Unen merkitykset oivaltaa lopulta parhaiten juuri unen näkijä, mutta toisen kanssa on mahdollista vapaan assosiaation avulla löytää oivalluksia. Ullman ja Zimmermann ovat kehittäneet unien ryhmätulkinnan menetelmän, jossa lähtökohtana on unennäkijän äärimmäinen kunnioittaminen ja tunteiden kuuntelu. Unennäkijän mielen annetaan työskennellä kaikessa rauhassa pakottamatta ryhmän tulkintoihin. Unta lähestytään ihmetellen ja kuunnellen. Uni käyttää näkijänsä maailmakuvaa ja selitysjärjestelmää, mutta samassa ympäristössä elävillä on yhteinen kulttuurinen konteksti, joka voi auttaa oivaltamaan jotain, joka ei unennäkijälle heti aukene. Toinen voi toimia kätilönä, mutta jokaisen on itse synnytettävä unensa merkitys. Yhteinen pohdinta voi avata tietä oivalluksiin. Joskus kulttuurin yhteisen symbolikielen tunteminen saattaa helpottaa tulkintaa. Kuitenkin jo Freud varoittaa ylitulkinnasta ja muistuttaa, että joskus unen sikarikin on vain sikari.

Unen logiikka

Freud kytki vanhan juutalaisen unien ja pyhien kirjoitusten tulkintamallin omaan unien ymmärrysmalliinsa. Koska vapaat assosiaatiot ohjaavat unia, samalla tekniikalla niitä voidaan myös ymmärtää. Unien olemukseen kuuluu, että ne toimivat loogisen ajattelun, ajan ja paikan rajojen ulkopuolella. Unien rakenne ei noudattele päivätajunnan logiikkaa, vaan sen rakenne on lähellä runoutta ja muuta tarinanomaista mielikuvakirjotusta, johon vapaat piilotajuiset miellesisällöt pääsevät kirjoittamaan oman salakirjoituksensa. Mielikuvat saavat merkityksiä tuottavan energiansa voimakkaista kokemuksista. Ne ovat ikään kuin kokemusten jättämiä, yllättäviä, mieltä ja ruumista vaivaamaan jääneitä tuntoja. Mielikuvat voivat olla unennäkijän omasta eletystä todellisuudesta tai jostain opitusta, toisten kautta välittyneestä, isän, äidin, muiden läheisten sekä kulttuurin siirtämästä todellisuudesta.

Tulkitsematon uni –kuin avaamaton kirje?

Uni sinällään ei opasta mitään. Se näyttää vain, mitä on. Se antaa mahdollisuuden assosiaatioiden kautta ymmärtää elämää, ja sehän on ihmisen perustarve. Juutalaisen unientulkintaperinteen ajattelun mukaan tulkitsematon uni on kuin avaamaton kirje.

Juutalaisessa perinteessä nukkumista tarkoittava sana "hlm" tarkoittaa myös terveeksi tulemista ja aikuistumista. Tämä viitannee sekä nukkumisen että unennäön terveellisyyteen ja unien olemukseen olemisen perustana.

Kansa on aina tiennyt, että unella on parantavia vaikutuksia. Kasvuhormonia erittyy pääasiassa unen aikana, eli haavojen paranemiselle ja kudosten korjaamiselle uni on tärkeää. Mutta onko se yhtä lailla tärkeää myös mielenhuollolle ? Moni on lapsilleen laulanut Karhunpoika sairastaa –laulua: "Uni paras lääke on, sitä nauttikaamme–". Tuttua on myös yön yli nukkuminen eli suomalaisittain "otetaan väyryset". Nukkumisen myötä asiat kypsyvät ja asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.

Tietoinen unien hyväksikäyttö

Monilla kansoilla on omat unennäkötraditionsa ja riittinsä, joiden yhteydessä odotetaan "suuria unia". Unen maailmaa on pidetty yhtä todellisena, jollei todellisempanakin kuin valveillaolon harhaa. Unet on koettu jumalten puheena ja ilmestyksinä.

Gayle Delaney on kehittänyt jokamiehelle tarkoitettua tietoista unennäköä suurten uskonnollisten unennäköön liittyvien traditioiden pohjalta. Hän kutsuu menetelmäänsä uni-inkubaatioksi (dream incubation). Hänen ideansa on, että nukkumaan mennessä voi tietoisesti pohtia jotain ongelmaa ja pyytää unelta selvennystä asiaan. Tämä lienee vähän pidemmälle viety versio tutusta nukutaan yön yli –mallista.

Rinnakkain tämän menetelmän kanssa Delaney käyttää unihaastattelumetodia (dream interviewing method). Unen nähnyt voi ikään kuin haastatella itseään: pohtia tarkkaan, mitä unessa näki, millaiset olivat puitteet, koetut tunteet ja tunnelmat. Hän voi pyytää myös jotakuta toista haastattelemaan, eli kertoa untaan. Mitään ulkoisia unentulkintateorioita ei käytetä, koska unen symbolinen merkitys on ainutlaatuinen juuri unennäkijälle.

Delaneyn oivallus on, että unennäkijä on samalla unielokuvan tuottaja, käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijät. Onko siis niin, että unen hahmot kuvaavat eri puolia unennäkijästä – ryövärit ja keijukaiset, kurtisaanit ja partisaanit, kuninkaat ja kerjäläiset voivat asustaa samassa henkilössä. Unen näytelmissä dialogikin on itse luotua. Harvoinpa unia 'katsellessa' tulee ihastelluksi omaa käsikirjoitustaan tai näyttelijän taitojaan!