Tapaus EK –uniapneaa sairastava linja-autonkuljettaja
EK on 53-vuotias mies, joka on käynyt kansalaiskoulun ja linja-autonkuljettajakurssin 30 vuotta sitten, mistä lähtien hän on toiminut linja-autonkuljettajana kaupunkiliikenteessä. Työ on vuorotyötä, työaika kahden viikon jaksolla 40-80 tuntia.
EK:lla on uniapnea, johon hänellä on ollut CPAP-hoito viisi vuotta. Unitutkimuksessa on todettu erittäin katkonainen uni, happivajausta päivälläkin, ja OSLER - hereilläolotestissä nukahtelutaipumusta ja alentunut vireystaso. Aamupäivällä hän pysyy hereillä 8 minuuttia, jonka jälkeen hän torkahtaa ja 15 minuutin kuluttua nukahtaa. Taustalla on vaikea ylipaino, painoindeksi 42, paino 145 kg. Hänellä on myös kohonnut verenpaine, johon on lääkitys ja suolarajoitus. Suunnitteilla on mahalaukun pienennysleikkaus puolen vuoden sisällä.
Työterveyslääkäri arvioi EK:n kykenemättömäksi toimimaan kuljettajana ammattimaisessa liikenteessä. EK menetti ammattimaisen ajokorttinsa ja jäi sairauslomalle. Päivärahaoikeuden päättyessä hän haki kuntoutustukea. Samalla hän haki oikeutta työeläkekuntoutukseen ajojärjestelijäksi entiselle työpaikalle.
Työeläkeyhtiön harkinta ja ratkaisu
Uniapnea oikeuttaa harvoin työkyvyttömyyseläkkeeseen, vaikka se saattaa aiheuttaa ammatillisen työkyvyttömyyden esimerkiksi kuljetusammatissa. Työntekijän eläkelain mukaan myös oikeus ammatilliseen kuntoutukseen edellyttää uhkaa tulla työkyvyttömäksi työeläkelain tarkoittamalla tavalla. Kuitenkin valitusasteissakin hyväksytyn vakuutuskäytännön mukaan voidaan kuntoutusta harkittaessa ammatillinen työkyvyttömyys ottaa huomioon erityisesti silloin, kun hakija on menettänyt sairauden vuoksi ammattinsa, jossa hän on toiminut pääasiallisesti koko työikänsä.
EK:n uniapnea oli poikkeuksellisen vaikea ja sen oli objektiivisissa tutkimuksissa todettu selvästi alentavan toimintakykyä laajemminkin kuin omassa työssä. Hänellä oli hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jonka tulosta kuitenkin pidettiin epävarmana. EK:lle myönnettiin kuntoutustuki puoleksi vuodeksi, joskin vakuutuslääkäri harkitsi pysyvän eläkkeen myöntämistä. Samalla myönnettiin oikeus työeläkekuntoutukseen. Haettu ajojärjestelijän työ on myös vuorotyötä, jonka vuoksi sitä ei pidetty tarkoituksenmukaisena, ja EK lähetettiin palveluntuottajalle kuntoutussuunnitelman tekemistä varten. Suunnitelmaksi syntyi myyntitehtävät.
Laihdutusleikkauksen jälkeen paino alkoi nopeasti laskea. Vaikutus uniapneaan oli aluksi vähäinen, mutta EK toivoi kuitenkin voivansa palata entiseen työhön, jonka palkkaus oli myyntityötä parempi. Oireiden lievennyttyä hän haki työkokeilua entiseen työhön palaamiseksi, mikä myönnettiin. Työterveyshuolto seurasi työkokeilua. Aluksi hän teki vain aamuvuoroja, mistä selvisi omasta mielestään hyvin, mutta esimies havaitsi väsyvyyttä. Myös työterveyslääkäri piti jatkoa linja-autonkuljettajana epävarmana. Vähitellen unitestitulokset paranivat kuitenkin siinä määrin, että EK katsottiin kykeneväksi kokopäiväiseen linja-autolla ajoon, ja työaikaa lisättiin vähitellen normaaliin. EK palasi entiseen työhönsä.
Faktat - Työkyvyttömyyseläke
Työntekijän eläkelain mukaan työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.
Sen lisäksi, arvioitaessa 60 vuotta täyttäneen työntekijän oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. Julkisella sektorilla työkyvyttömyyden käsite on ammatillinen iästä riippumatta.
Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty.
Eräissä ammateissa on työtehtävien vaativuuteen perustuvia terveydentilakriteereitä, tai työn tekeminen edellyttää esim. ammattiajokorttia. Vaikka autonkuljettaja terveydellisistä syistä menettää ajokorttinsa, se ei automaattisesi laukaise oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Ensisijaisesti etsitään aina kuntoutusvaihtoehtoa, myös julkisella sektorilla.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Ylilääkäri Jukka Kivekäs,
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma