Työterveyslääkäri

Osasairauspäiväraha uudistuu – työhön paluun tukemisesta työssä pysymisen tukemiseen

Työterveyslääkäri
2009;27(4):96-100
Helena Vuorinen

Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä vuoden 2007 alusta alkaen. Pian etuuden käyttöönoton jälkeen alkoi esiintyä kritiikkiä mm. sen käyttöä edeltävän yhtäjaksoisen sairauspäivärahakauden pituudesta. Osasairauspäivärahaa koskeva lakiuudistus tehtiinkin nopeassa aikataulussa ja se tulee voimaan 1.1.2010. Etuutta voidaan käyttää heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Uudistus laajentaa etuuden käyttöaluetta työhönpaluun tuesta työssä pysymisen tueksi.

Osasairauspäivärahan lyhyt historia

Osasairauspäivärahaetuuden ensimmäisen voimassaolovuoden aikana etuuden saajia oli 1753 ja toisen vuoden aikana 1849 eri henkilöä. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana etuuden saajia oli yhteensä 1199 henkilöä, eli käyttö on lievässä kasvussa. Osasairauspäivärahaa saaneiden osuus on vain 3 % kaikista sairauspäivärahan saajista. Keskiverto etuuden saaja on 48-vuotias nainen, joka työskentelee terveydenhuolto-, muulla palvelualalla tai teollisuudessa; kolmanneksella diagnoosina on mielenterveyden häiriö ja kolmanneksella tuki- ja liikuntaelinten sairaus.

Lakiuudistuksen keskeisimmät muutokset

1) Työhön paluun helpottamisesta työssä jatkamisen tukemiseen - etuus heti omavastuuajan jälkeen

Merkittävin muutos uudessa laissa (532/2009) on mahdollisuus palata työhön osa-aikaisesti heti omavastuuajan (1+9) eli työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän jälkeen. Osasairauspäivärahan myöntäminen voi alkaa samasta ajankohdasta kuin täysi sairauspäivärahan myöntäminen aloitettaisiin. Osasairauspäivärahaa voidaan hakea myös entiseen tapaan myöhemmässä vaiheessa välittömästi sairauspäivärahakauden jatkeeksi. Etuuden hakemiseen tarvitaan edelleenkin B-todistus. A-todistus ei riitä osasairauspäivärahan myöntämiseen, vaikkakin se on riittävä täyden työkyvyttömyyden todistamiseen. B-todistuksen käyttöä perustellaan sillä, että se ohjaa lausunnon laadintaa arvioitaessa osasairauspäivärahan käyttömahdollisuutta. Lausuntoon kirjoitetaan perusteet työkyvyttömyydelle mutta samalla myös lainmukaiset perusteet sille, että työntekijä pystyy terveytensä ja toipumisensa vaarantumatta tekemään osan töistään. Kela tarvitsee näitä molempia tietoja etuuden myöntämisen perusteeksi.

2) Toimeentuloturvan varmistaminen ja parantaminen

Toinen muutos liittyy osasairauspäivärahakauden aikaisen taloudellisen kannustavuuden lisäämiseen. Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa, Kela maksaa osasairauspäivärahan suoraan työnantajalle. Jos osa-aikatyön ajalta maksettava palkka on pienempi kuin täysi palkka, työntekijä saa palkan lisäksi Kelalta 50 % sairauspäivärahan suuruisen osasairauspäivärahan. Työajan tulee vähentyä 40-60 % aiemmasta. Omassa yrityksessä työskentelevän yrittäjän työn tulee samalla tavoin vähentyä 40-60 % aiempaan nähden. Osa-aikaisen työnteon aloittaminen heti sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan jälkeen saattaa luoda tarpeita muuttaa työ- ja virkaehtosopimuksia.

Lakimuutoksen jälkeen osasairauspäivärahaa voidaan maksaa ja myöntää välittömästi kuntoutusrahan jälkeen. Tällä hetkellä kuntoutusrahan maksaminen katkaisee osasairauspäivärahaetuuden saamisen. Tämä muutos tukee paitsi toimeentuloturvaa myös työntekijän työkykyisyyttä, koska sekä kuntoutuksen että osasairauspäivärahan tavoitteena on helpottaa henkilön työssä selviytymistä ja työhön palaamista.

Osasairauspäivärahan käyttö - perusasioiden kertausta

Osasairauspäivärahan käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen. Sitä voi saada 16-67-vuotias työntekijä tai yrittäjä, joka on sairauden vuoksi estynyt tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Hakijalta edellytetään, että hän pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Tähän työkyvyttömyyden ja riittävän toipumisen arviointiin tarvitaan työterveyslääkärin tai muun työolot tuntevan lääkärin arvio. Osasairauspäivärahaa edeltävän työsuhteen tulee olla työehtosopimuksen mukainen kokoaikainen työsuhde. Näin ollen edelleenkään osa-aikatyötä tekevät eivät ole oikeutettuja saamaan etuutta.

Perustelut työkykyarviosta laaditaan B-todistuslomakkeelle ja se toimitetaan Kelaan. Potilas itse täyttää osasairauspäivärahahakemuksen (Kelan lomake SV8), joka löytyy myös sähköisessä muodossa Kelan sivuilta. Työntekijä ja työnantaja tekevät määräaikaisen työsopimuksen osasairauspäivärahakauden ajalle, jossa he sopivat 40-60 %:n työajan lyhennyksestä sekä maksetusta korvauksesta. Osa-aikatyötä koskeva sopimus voidaan toimittaa hakemuksen liitteenä tai sitä koskevat tiedot voi ilmoittaa hakemuslomakkeen (SV8) viimeisellä sivulla. Jos työnantaja maksaa täyttä palkkaa osa-aikatyöskentelyn ajalta, työnantajan tulee täyttää lisäksi Kelan lomake "Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta" (Y17) saadakseen osasairauspäivärahan maksetuksi itselleen.

Osasairauspäivärahajakson kesto on 12-72 päivää yhtäjaksoisesti tai erillisissä jaksoissa. Osasairauspäivien enimmäisaikaa laskettaessa huomioidaan edeltävän 2 vuoden aikana käytetyt osasairauspäivät. Mikäli henkilö on välillä 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti töissä, hänellä on jälleen oikeus täyteen 72 päivään. Osasairauspäivärahan käyttö ei vaikuta sairauspäivärahan enimmäisaikaan (300 päivää).

Osasairauspäivärahan onnistunut käyttö

Työterveyslaitoksella on osasairauspäivärahaan liittyviä tutkimus- ja seurantahankkeita. Tarkoituksena on kerätä tietoa ja kokemuksia sekä tuottaa tietoa osasairauspäivärahan käytöstä, varhaisesta työhönpaluusta ja työhön paluun tukemisen malleista.

1) Osasairauspäivärahan käyttöönoton seuranta -työpaikkojen ja työterveyshuollon näkemyksiä järjestelmän toimivuudesta -hanke (2007-2010)

Osasairauspäivärahan seuranta -hankkeessa selvitetään työpaikkojen ja työterveyshuollon näkemyksiä (nykyisen käytössäolevan) osasairauspäivärahajärjestelmän toimivuudesta. Osapuolten halu ja työnantajan mahdollisuus järjestellä töitä ovat tärkeitä tekijöitä etuuden käytön onnistumiselle. Potilaan, työterveyshuollon ja työpaikan välinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää työhönpaluun tukemisessa.

Kokemukset osasairauspäivärahan käytöstä ovat olleet varsin positiivisia. Järjestelmä on koettu toimivaksi ja työhön paluut ovat onnistuneet hyvin. Tähän arvioon vaikuttaa osaltaan se, että osasairauspäivärahan käytön ehdot ovat varsin tiukat ja järjestelmää on käytetty vähän. Tästä johtuen ne tapaukset, joissa järjestelmää on käytetty, ovat olleet erittäin tarkkaan harkittuja, hyvin suunniteltuja ja valmisteltuja. Jos tapausten määrä lisääntyisi oleellisesti, myös mahdollisten epäonnistuneiden tapausten osuus saattaisi nousta.

Työhön paluun yhteydessä tarvitaan tiedottamista. Työpaikalla yleisesti käytössä olevista varhaisen puuttumisen- ja työhön paluun tukimalleista tulee tiedottaa kaikille työntekijöille. Sen sijaan yksittäisen potilaan kohdalla tietosuoja ja salassapitovelvollisuus rajaavat, mitä voidaan kertoa. Se, mitä työpaikalla kerrotaan, tulee perustua potilaan suostumukseen. Työyhteisöä tulee informoida työhönpaluun tukitoimista etukäteen sovitulla tavalla. Myös työnantaja toivoo tietoa työterveyshuollosta, miten työtä tulisi keventää tai järjestellä ja missä työkyvyn rajat menevät. Riittävä tieto työkykyisyydestä auttaa työnantajaa järjestämään palaajalle sopivaa työtä ja tämä luo edellytykset onnistuneelle työhön paluulle.

2) Terve mieli työssä - sairauspoissaolot hallintaan työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä

Työterveyslaitoksen ja STM:n ESR-rahoitteinen hanke "Terve mieli työssä" ehdottaa työhönpaluuvaiheen työjärjestelyille käsitettä "paluuvaiheen tehtävänkuva". Se on yleisnimitys kaikille järjestelyille työssä ja työolosuhteissa, joista sovitaan esimiehen ja työntekijän välillä sairauspoissaolon jälkeen. Järjestelyt voivat olla laajuudeltaan erilaisia. Jo pienimuotoisetkin sopimukset antavat palaajalle tunteen, että hänellä on neuvotteluvaraa ja että työkuntojousto on mahdollista. Sopeutuminen työrytmiin poissaolon jälkeen onnistuu, työkyky palautuu kokonaan ja työssä jatkaminen täysipainoisella ammatillisella otteella tulee turvatuksi.

"Paluuvaiheen tehtävänkuva" -käytäntö luo turvallisuudentunnetta työyhteisöön. Työhön palaajalle mahdollistetaan onnistumisen kokemus, joka puolestaan vahvistaa ammatillista itsetuntoa. Työyhteisössä muut voivat luottaa, että myös he tulevat kohdelluksi samalla tavalla vastaavassa tilanteessa. "Paluuvaiheen tehtävänkuva" normalisoi käytäntöjä myös siksi, että sitä voidaan käyttää muidenkin kuin sairausperusteisten poissaolojen jälkeisen paluuvaiheen järjestelyistä. (Kivistö, 2008).

Pohjoismaiden kokemuksista osasairauspäivärahan käytöstä

Muissa Pohjoismaissa, joissa sairausloma on mahdollista myöntää osittaisena heti sairauden alusta alkaen, kokemukset osasairauspäivärahasta ovat samansuuntaisia kuin Suomessa. Osasairauspäivärahaa käytetään pääasiassa vasta suhteellisen pitkään jatkuneen kokoaikaisen sairausjakson jälkeen tukemassa työhön palaamista. Muissa Pohjoismaissa osasairauspäivärahalla olevaa ei pidetä työkyvyttömänä, vaan hänen työkykynsä määritellään prosentuaalisesti  ja työntekoon sekä sairauspäivärahan määrään sovelletaan vastaavaa alenemaa. Pohjoismaiden sosiaaliturva sairauden aikana on erilainen, joten järjestelmiä ei voi suoraan verrata toisiinsa. (Kausto, 2008)

Mitä osasairauspäivärahauudistuksen jälkeen?

Osasairauspäivärahan lakimuutosta valmistellut työryhmä on todennut, että uudistuksen myötä työterveyslääkäreiden rooli ja vastuu korostuvat entisestään työkyvyn ja osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuuden arvioinnissa. Potilaan itse tai työnantajan voi olla vaikea arvioida objektiivisesti todellista työkykyä ja työssä suoriutumista lyhytaikaisen sairastamisen jälkeen. Epäonnistuminen liian varhaisessa tai epärealistiseen terveydentilan arvioon perustuneessa työn aloittamisessa johtaa helposti sairauden pitkittymiseen. Erityisesti vakavien mielenterveyden häiriöiden kohdalla liian varhainen työhön paluu ilman huolellista tarvittavien työhön liittyvien muokkausten pohdintaa voi jättää hoidon puutteelliseksi ja pitkittää stressi- ja mielialaoireita. Toisaalta liian pitkä sairausloma vaikeuttaa työhön paluuta ja lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä.

Lakiuudistuksen jälkeen sujuva yhteistyö potilaan, työterveyslääkärin, työnantajan ja Kansaneläkelaitoksen kesken on entistä tärkeämpää, kun päätöksiä on voitava tehdä aikaisempaa nopeammin.

Osasairauspäivärahaa koskevassa haastattelututkimuksessa kysyttiin työpaikkojen ja työterveyshuollon edustajilta, mitä lyhyen poissaolon jälkeinen osatyöhön paluu merkitsisi. Vastaajat olettivat sen tuovan uusia haasteita työterveyshuollolle ja työpaikoille. Mikäli osasairauspäivärahatapausten määrä lisääntyisi oleellisesti työpaikoilla, tämä saattaisi vaikeuttaa perustyön ja työprosessien sujumista. Toisaalta osasairauspäivää edeltävän poissaolon lyhentäminen ja osa-aikainen työpanos nähtiin mahdollisuutena helpottaa työyhteisön työkuormitusta, mikäli lyhyiden sairauslomien ajaksi ei palkata sijaista. Uudistettu, heti vajaan kahden viikon omavastuuajan jälkeen käytettävä osasairauspäiväraha tuo selkeästi uuden työhön paluun tukemisen mahdollisuuden työkokeilun lisäksi.

Pohdintaa

Osasairauspäivärahan tavoitteena on työssä selviytyminen ja työhön paluun tukeminen tilanteissa, kun pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa ei ole. Osasairauspäiväraha sopii käytettäväksi silloin, kun täysi sairausloma tai sen jatkaminen ei ole välttämätöntä, sairausloma ei tue kuntoutumista tai se aiheuttaa potilaan pitkittyvän työkyvyttömyyden tai työelämästä syrjäytymisen riskin. Kyseessä on tilapäinen ratkaisu. Varhainen työhön paluu pitää henkilön työelämässä ja arkirytmissä kiinni.

Työterveyshuollon rooli työkyvyn arvioinnissa ja työhön paluun tukemisessa on tärkeä myös lakiuudistuksen jälkeen. Työterveyshuollon haastavana tehtävänä on motivoida potilas jatkamaan osa-aikaisesti työssään tai siihen läheisesti verrattavassa työssä sen sijaan, että hän jäisi kokonaan pois töistä. Tässä motivoinnissa esimiehen ja työyhteisön antama mielikuva osatyökykyisen työntekijän hyväksyttävyydestä työpaikalla on ensiarvoisen tärkeä.

Myönteinen suhtautuminen työhön paluun tukemiseen ja osatyöhön viestittää työpaikalla, että jokaisen työpanos on tärkeä. Muutenkin käsitykset ja asenteet sairauslomaa ja osatyökykyisyyttä kohtaan kaipaavat ravistelua. Tämä on havaittavissa myös osasairauspäivärahaa koskeneen lakimuutoksen yhteydessä: loma-käsitteeseen on tietoisesti puututtu ja lakitekstissä sairausloma on korvattu sanalla sairauspoissaolo. Toisaalta: sairausvakuutuslaki ei edelleenkään tunne käsitettä osatyökykyisyys.

Kiitän Kansaneläkelaitoksen Terveysosaston asiantuntijoita avusta artikkelin laadinnassa.

Kiitokset myös Työterveyslaitoksen asiantuntijoille kommenteista.

Helena Vuorinen
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, apulaisylilääkäri
Työterveyslaitos
helena.vuorinen@ttl.fi

Kirjallisuutta

  1. FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: 532/2009. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta.
  2. Hallituksen esitys HE 62/2009 vp
  3. Kausto J, Virta L: Osasairauspäiväraha Suomessa. Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 67/2009. Kelan tutkimusosasto.
  4. Kausto J, Miranda H, Martimo K, Viikari-Juntura E: Partial sick leave - review of its use, effects and feasibility in the Nordic countries. Scandinavian Journal Work Environment Health 2008; 34(4):239-49
  5. Kivistö S, Kallio E, Turunen G: Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:33. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos. Helsinki, 2008.
  6. Vuorinen H, Kivistö S: Osasairauspäiväraha lääkärin avuksi töihin paluun tukemisessa. Suomen Lääkärilehti, 2072-2073, 23 / 2009, Näkökulma
  7. Vuorinen H: Yhteistyötä ja tiedotusta tarvitaan lisää osatyökykyisen työntekijän työhönpaluun tukemiseksi. Työterveyslääkärilehti, 102-106, 2/09.