Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä FCE – Kokemuksia käytännön kokeilusta Suomessa
The Functional Capacity Evaluation eli FCE on työ-ja toimintakyvyn arviointimenetelmä, jolla on tarkoitus selvittää objektiivisesti työntekijän toiminnallisia kykyjä ja rajoituksia. FCE:tä on kehitetty ja käytetty USA:ssa jo useita vuosia. Menetelmä on käytössä myös Euroopassa ja Australiassa. Tämän projektin käytännön kokemukset ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa.
FCE-menetelmän kuvaus
FCE:ssä käytetään mittareita, jotka ovat standardisoituja. FCE:n avulla mitataan, dokumentoidaan ja analysoidaan työntekijän turvallista suoriutumista työhön liittyvissä toiminnoissa, joita voivat olla esimerkiksi istuminen, seisominen, kumartuminen, nostaminen ja lajitteleminen. käveleminen, rappusissa tai tikkaissa kiipeäminen, vetäminen, työntäminen ja kantaminen. Myös hienomotoriikkaa testataan.
Eri mittareiden avulla tutkitaan myös asiakkaan liikkuvuutta, voimaa, tasapainoa, koordinaatiota, kestävyyttä sekä työasentoja.
FCE:n tavoitteena on määritellä mitattavan työntekijän turvallinen työsuorituksen taso ja kuntoutuksen tarve. Kun turvallinen työsuorituksen taso on määritetty, työhön sijoittaminen helpottuu ja turhat työssä loukkaantumiset ennaltaehkäistään. FCE:tä voidaan myös käyttää, kun halutaan määrittää mahdollisen työkyvyttömyyden tasoa.
On olemassa kaksi erilaista FCE:tä:
Perus-FCE: objektiivinen arviointi työntekijän kyvystä suoriutua yleisistä työhön liittyvistä tehtävistä. Työntekijä suoriutuu perus FCE:stä noin neljässä tunnissa.
Työspesifinen FCE: objektiivinen arviointi työntekijän kyvystä suoriutua tietyn työn vaatimuksista. Tällöin arviointi keskittyy työn kannalta tärkeimpien fyysisten vaatimusten arviointiin ja sisältää usein työsimulointia. Työspesifinen FCE vaatii työpaikkakäyntiä ja se tehdään työntekijän kanssa ennen arviointipäivää. Työntekijä suoriutuu työspesifisestä FCE:stä 4-6 tunnissa.
Ennen varsinaista arviointipäivää tutkija lukee työntekijän potilasasiakirjat ja saa lähettäjätaholta kysymykset, joihin halutaan vastausta. Menetelmä vaati erikoiskoulutusta.
Pilotin aineisto ja menetelmä
Työeläkevakuutusyhtiö Varma rahoitti talvella 2008-2009 pilottitutkimuksen, jonka tavoitteena oli saada kokemuksia FCE:n mahdollisesta käytettävyydestä Suomessa.
Pilotti käynnistettiin Pietarsaaressa, jossa kaksi paikallista työnantajaa ja heidän työterveyshuoltonsa osallistuivat tutkimukseen. Työterveyslääkäreiden kanssa sovittiin että pilottiin osallistuvat työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät, joilla on ongelmia työhönpaluussa, työssä pysymisessä tai sopivan työn löytämisessä. FCE:t tehtiin Pietarsaaressa tutkijan työpaikalla. Pilottiin osallistui kuusi (6) työntekijää, joista kaksi (2) naista ja neljä (4) miestä. Ikäjakauma oli 28-48 vuotta. Viidelle työntekijälle tehtiin työspesifinen FCE ja yhdelle työntekijälle perus-FCE. Pilottiin valittiin tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsiviä asiakkaita, mutta heillä oli myös muuta sairastavuutta ja moniongelmallisuutta.
Jokaisesta arvioinnista laadittiin raportti, joka toimitettiin eläkevakuutusyhtiölle, lähettävälle lääkärille ja tutkitulle työntekijälle. Joissain tapauksissa raportti toimitettiin tutkitun työntekijän luvalla myös työnantajalle.
Pilotin päätyttyä tutkija teki yhteenvedon kokeilun sujumisesta ja lähettäjätahot arvioivat tutkimuksesta saatua hyötyä. Varman edustaja teki pilotista loppuraportin.
Tulokset
FCE-raportit
Kaikki viidet työspesifiset FCE-raporttit sisälsivät tarkan työn kuvauksen (osittain myös valokuvin havainnollistettuna), työfysioterapeutin tekemän haastattelun ja asiakirjoihin perehtymisen, kliinisen tutkimuksen, runsaasti testaustuloksia, tutkimusten luotettavuusarvion, yhteenvedon ja suositukset. Perus-FCE oli muuten samanlainen, mutta kysymyksenasettelusta johtuen ei sisältänyt hakijan työn kuvausta eikä tiettyyn työhön liittyviä testejä.
Lähettäjätahojen arvioinnit
Lähettäneet lääkärit pitivät raportteja hyödyllisinä ja päätyivät raporteissa olevien suositusten mukaisiin jatkotoimenpiteisiin. Neljässä tapauksessa kysymys oli työhön sijoituksesta/ kokoaikatyöhön kykeneväisyydestä ja yhdessä tapauksessa päädyttiin kuntoutustukiratkaisuun. Tässäkin tapauksessa FCE-raportti osoittautui hyödylliseksi vahvistaessaan hoitavan lääkärin käsityksen henkilön työkyvyttömyydestä objektiivisin mittauksin. Yhdestä tapauksesta ei ollut lähettäjälääkärin arviota, kuitenkin raportin perusteella on arvioitavissa, että tässäkin tapauksessa saatiin täsmällinen vastaus esitettyihin kysymyksiin.
Päätelmät
FCE-arviointimenetelmän käytännön kokemukset vastasivat ennakko-odotuksia. Työn kuvaukset, toimintakyvyn mittaukset ja niiden luotettavuuden arviointi olivat yksityiskohtaisia ja hyvin dokumentoituja. Tutkijan tekemät yhteenvedot koettiin osuviksi. FCE:n antamat tulokset olivat käyttökelpoisia erityisesti kun arvioitiin työntekijöiden työhön sopivuutta. Lisäksi lähettäjätahot kokivat FCE:ssä käytetyn toimintakykyarvion antavan merkittävää apua mahdollisen kuntoutustukiratkaisun tullessa ajankohtaiseksi.
Työeläkevakuutusyhtiö Varman edustajan mielestä erityisesti perus-FCE sopii ongelmallisten TULE-tapausten arviointiin. Sen sijaan tässä pilotissa käytetty tarkka työn analysointi ei yleensä ole tarpeen eläkeratkaisuissa, joissa kysymys on työkyvyn arvioinnista laajemmin kuin johonkin tiettyyn tehtävään liittyen. Työspesifi FCE voi olla käyttökelpoinen joissakin työeläkekuntoutustapauksissa arvioitaessa kuntoutusammatin sopivuutta. Menetelmän pääasiallinen sovellusalue Suomessa voisi kuitenkin olla työterveyshuolto, jossa FCE:n antama objektiivinen tieto helpottaisi työntekijän turvallista työhönpaluuta ja antaisi suosituksia kuntoutustarpeesta.
FT, työfysioterapeutti
ErgoRehab
marika.lassfolk@multi.fi
Göran Strandin
LL, työterveyslääkäri
Pietarsaaren Työterveys ry
goran.strandin@arbetsh.inet.fi
Jukka Kivekäs
dos, ylilääkäri
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
jukka.kivekas@varma.fi
Juhani Aho
LL, johtava työterveyslääkäri
UPM Pietarsaari
juhani.aho@upm-kymmene.com
Kirjallisuutta
- Key,G. 1995. Functional Capacity Assessment. Kirjassa: Industrial Therapy. St.Louis, Missouri: Mosby-Year Book.
- Matheson, L. 2003. The functional capacity evaluation. In G. Andersson & S. Demeter & G. Smith, Disability Evaluation. 2nd Edition. Chicago, IL: Mosby Yearbook.