Tiedottaminen työterveyshuollosta työttömyyden uhatessa

Työttömyyden vaikutukset terveyteen

On runsaasti näyttöä siitä, että työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Sen sijaan syy- ja seuraussuhteet ovat epäselvät. Työttömyyden on osoitettu vaikuttavan haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Terveemmät siis työllistyvät nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat todennäköisemmin työttömiksi.

Työttömyydestä ja sen myötä heikkenevästä terveydestä ja työkyvystä näyttäisi helposti tulevan itseään vahvistava kierre. Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää (vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot) tai pahentaa (toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveyden ongelmat) työttömyyden terveysvaikutuksia. Yhteydet ovat monimutkaisia ja tulokset hajanaisia, joten tietoa häiritsevistä tekijöistä ja suojaavista tekijöistä tarvitaan lisää.

Työttömien terveysinterventioita on tehty vähän ja mielenkiinnon kohteena on harvoin ollut terveys. Tavallisesti työttömille suunnattujen interventioiden tavoitteena on ollut kehittää heidän henkilökohtaisia taitojaan, selviytymiskeinojaan tai vähentää stressiä. Taantuman haitallisia vaikutuksia työttömyyteen, terveyteen ja työkykyyn voidaan vähentää erityisesti riskiryhmille suunnatatuilla tukitoimilla. Olennaista on lisätä vaikeuksissa olevien voimavaroja ja tilanteiden haltuun saamista.

Verkostotyöstä voimaa työttömien terveyspalvelujen toteuttamisessa

Työttömien terveyden sekä työ ja toimintakyvyn edistämisessä verkostomainen työskentelytapa tuottaa hyötyä asiakkaalle ja helpottaa työterveyshuollon ja muiden viranomaistahojen työtä. Työttömyys ei ole terveydellinen ongelma, mutta työttömäksi jääneet näyttävät olevan sairaampia kuin muu väestö ja työttömyyden pitkittyessä terveys huononee, samoin kokemus omasta terveydentilasta heikkenee. Työttömyyteen liittyvät monimuotoistuneet ongelmat vaativat moniammatillista verkostotyötä.

Tavoitteena on, että verkostoyhteistyötä edistetään, suunnitellaan ja arvioidaan. Tärkeitä yhteistyökumppaneita työterveyshuollolle työttömyyden erityiskysymysten selvittelyssä ovat muu terveydenhuolto, työ- ja opetushallinto, sosiaalivakuutus ja -huolto ja Kela sekä kolmas sektori. Työterveyshuollolla on hyvä olla tietämystä oman paikkakuntansa yhteistyötahojen järjestämistä palveluista. Esim. www.mol.fi ja www.kela.fi sivuilta löytää erinomaista tietoa työttömyyteen liittyvistä tukimuodoista. Verkostoyhteistyö tähtää asiakkaan saumattoman palvelun toteutumiseen.

TYÖTERVEYSNEUVONTA-toimintamallin kehittäminen

Työttömien asemaan yhteiskunnassa liittyy erityisiä ongelmia, jotka vaikeuttavat muun muassa työttömien terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Terveyskeskusten toimintaa tulee kehittää siten, että työttömien terveyttä ja työkykyä tuetaan heidän työllistymisensä tehostamiseksi. Työvoimaan kuuluvien työterveyshuollon ulkopuolella olevien ja työttömien terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen on tärkeätä heidän hyvinvointinsa ja työllistymisensä tukemiseksi.

Työttömien terveyspalveluita on kehitetty vuodesta 2007 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa "Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke-kokonaisuudessa", jossa on mukana osahankkeena "Työterveysneuvonta-toimintamallin kehittäminen perusterveydenhuollossa".

Työterveysneuvonta-mallissa on perusterveydenhuollon yhteyteen on järjestetty työterveysneuvontapalvelut työikäisille, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Työterveyslaitoksen koordinoimassa pilottihankkeessa työterveysneuvontamallia kehitetään yhteistyössä Kuopion Sosiaali- ja terveyskeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallinnon, Työ- ja elinkeinohallinnon, Kuopion Työvoimanpalvelukeskuksen (TYP) sekä Kelan asiantuntijoiden kanssa.

Nykyinen kansanterveyslaki (28.1.1972/66) velvoittaa kuntaa huolehtimaan kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista, mutta uudistuva lainsäädäntö täsmentää terveystarkastusten järjestämistä myös työterveyshuollon ulkopuolelle jääviin henkilöihin. Uudistuva lainsäädäntö tähtää osaltaan terveyserojen kaventamiseen ja terveyspalvelujen tasavertaiseen saamiseen.