Työterveyshuolto ja tieto-ohjaus

Ft Päivi Ovaskainen käsitteli osuudessaan aluksi tieto-ohjausta ja tietojohtamista. Johtajalla on oltava visio siitä, miten kertynyttä tietoa käytetään ja miten tieto saadaan asiakasorganisaatioiden käyttöön. Hän totesi, että työterveyshuollossa kertyy paljon tietoa, joka jää hyödyntämättä. Hän katsoi, että kertynyttä dataa olisi tärkeää käyttää nykyistä enemmän työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen, kuin pelkkiin sairauksien ja tapaturmien seurantaan ja tilastointiin. Hän totesi, ettei käytössä olevia ohjelmia useinkaan tunneta riittävästi, jotta niiden tarjoamia tiedon käyttömahdollisuuksia osattaisiin hyödyntää. Sama asia tuli esille myös yleiskeskustelussa.

Nykyiset työkalut saattavat tuntua vaikeakäyttöisiltä, eikä toiminnasta vastaavilla ja asiantuntijoilla välttämättä ole aikaa niiden käyttämiseen, vaikka ne mahdollistaisivat monipuolisemmankin tiedon käsittelyn. Käytössä olevia ohjelmistoja ei ole suunniteltu niin, että ne olisivat helppokäyttöisiä terveydenhuollon tieto-ohjaukseen ja tietojohtamiseen. Erillisten sovellusten tekeminen yksittäiseen ohjelmaan on vaikeaa ja se ei ole taloudellisesti kannattavaa ohjelman toimittajalle

Luennoitsija nimesi tietohallinnan keskeisiksi ongelmiksi tiedon vaikean saatavuuden ja sen olemisen hajallaan eri tietokannoissa ja rekistereissä. Eri ohjelmat eivät keskustele keskenään. Suuresta tietomassasta ei saada puristettua oleellista irti, eikä osata tehdä oikeita kysymyksiä. Luennoitsija totesi ohjelmien ennustetyökaluissa olevan puutteita.

Todettiin kuitenkin, että Suomen kokoisessa maassa sairastavuustilastot ovat ennustettavissa riittävän pitkällä aikavälillä käytettävissä olevilla ohjelmilla ja tilastoinnilla. OECD:n, WHO:n, Kelan ja Tilastokeskuksen tietopankeista on saatavissa kattavia, pitkäaikais- ja seurantatilastoja.

Työterveyshuollossa kirjattavan tiedon tulisi olla sellaista, että sitä voitaisiin hyödyntää sairauksien ennaltaehkäisyyn ja työntekijöiden toimintakyvyn lisäämiseen ja työpaikkaan (organisaatioon) kohdistuviin toimenpiteisiin. Tietoa pitäisi pystyä hyödyntämään, kun suunnitellaan resurssien tarpeenmukaista kohdistamista työterveyshuollossa ja arvioidaan henkilöstön täydennyskoulutustarvetta. Kustannustietojen kirjausta pitäisi pystyä hyödyntämään paitsi itse kustannustietojen seurannassa, myös kustannusten ennakoinnissa ja resurssien optimoinnissa.

Luennoitsija esittelemässä tietokirjaamisen optimaalisessa, hypoteettisessa web-portaalin datamallissa keskeisiä ominaisuuksia olivat datan käytettävyyden paraneminen, sisältöjen kohdentuminen käyttäjän tarpeiden mukaan, mahdollisuus käyttäjäkohtaiseen muokkausominaisuuteen, tietojen päivittyminen automaattisesti, paikkatietojen hyödyntämisen mahdollisuus, mahdollisuus ennusteiden laatimiseen ja raporttien siirtämiseen muiden sovellutusten käyttöön.

Jotta tieto-ohjaus onnistuisi työterveyshuollossa, vaatii se hyvää kirjaamista ja kaikkien sitoutumista tähän. Hyvä tieto-ohjaus mahdollistaa jatkuvan nykytilan seurannan ja tulevan ennakoinnin. Se on oleellinen apua oman toiminnan kehittämisessä henkilökunnan määrän, osaamisen ja tilatarpeen resurssoinnissa. Sitä voidaan hyödyntää myös asiakkaiden työterveyshuollon toimintasuunnitelmien tekemisessä.

On tärkeää, että työterveyshuolto on mukana käyttämiensä tietojärjestelmien kehittämisessä.

Laivaseminaari 24. - 26.10.2009