Menuteatteri™ – oivaltavia draamaherkkuja tuoreeks terveeks!

Aperitiivi

Menuteatterissa katsoja voi nauttia esityksestä perinteiseen tapaan, tai hän voi aktiivisesti pelata esiintyjien kanssa tilaamalla Menussa olevia annoksia ravintola-asiakkaan tavoin. Annokset ovat etukäteen harjoiteltuja esityksiä. Yksittäinen annos voi olla vaikkapa sketsi, laulu, puhe, kilpailu tai tanssiesitys. Se voi olla myös kohtaus elokuvasta tai näytelmästä, musiikkia, videokuvaa tai improvisaatiota. Katsoja pelaa tätä teatteripeliä ravintolassa tai ravintolankaltaisessa tilassa, jossa istutaan ryhmissä. Pelivälineinä toimivat esityksen Menu sekä Mummonmarkat. Katsoja voi myös lisämaksua vastaan tilata annoksia toivomillaan mausteilla.

Menuteatteri™ on vuorovaikutteinen, avointa dramaturgiaa hyödyntävä esitysmuoto. Muodon ansiosta esiintymistilaan syntyy salliva ja luovuutta ruokkiva ilmapiiri, jossa katsojien ja esiintyjien välinen spontaani kohtaaminen on mahdollista. Menuteatteri™ -esitys on rikastava yhteisöllinen kokemus. Menun sisältö ja ulkoasu on mahdollista räätälöidä toiveiden mukaan. Se muuntuu helposti kaikkiin juhlatilanteisiin ja sen avulla voidaan myös markkinoida tuotetta tai palvelua. Menuun voidaan tarvittaessa tuoda vierailevia taiteilijoita vakioesiintyjien lisäksi.

Teatteriryhmä Mieskiintiö on keväällä 2003 perustettu ammattiteatteriryhmä, joka esiintyy pääasiassa yritystapahtumissa ja juhlissa. Ryhmän jäsenillä on monipuolinen teatterialan koulutus, sekä runsaasti kokemusta koulutustoiminnasta ja ryhmälähtöisistä työskentelytavoista. Esiintymis- ja koulutuskielet ovat suomi ja englanti.

Alkupala

Menuteatteri™ -esitysmuoto mahdollistaa ihmisten kohtaamisen turvallisesti ja hauskasti. Kenenkään ei tarvitse pelätä joutuvansa vasten tahtoaan esille. Kun katsojat omaksuvat ravintolan asiakkaan roolin, he suostuvat teatterileikkiin. Katsojat saavat tarjoilijoiksi pukeutuneilta näyttelijöiltä Mummonmarkkoja, joilla he voivat ostaa Menusta annoksia. Hyvin pian katsojat tosin havaitsevat, että heillä ei ole yksin varaa ostaa listalta mitään. Tästä seuraa, että katsojat keskustelevat keskenään, minkä annoksen he haluaisivat ja mihin heillä on varaa. Päätökset tehdään pöytäkunnittain. Tässä vaiheessa saa ja on jopa suotavaa huudella vieraisiin pöytiin. Kun pöytäkunta on tehnyt päätöksen, he kutsuvat tarjoilijan paikalle ja tekevät tilauksen. Näyttelijät valmistavat annoksen ns. Avokeittiössä ja tarjoilevat sen katsojille joko sellaisenaan tai toivotuilla mausteilla ja asiakaskontaktilla. Esim. Pehmeää suomalaismiestä aisankannattimessa, mauttomana ja tulisena. Esitysmuoto tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä osallistavuus on sisään kirjoitettu esitysmuotoon. Katsojat kokevat, että he vaikuttavat esitykseen. Myös näyttelijöiden tapa olla vuorovaikutuksessa katsojien kanssa tukee kohtaamista.

Pääruoka

Menuteatteri™ -esitysmuodon lähtöidea syntyi esityksellisestä tutkielmasta nimeltä "Wok Around The Clock' – Devising ravintola". Tutkielma syntyi parityönä Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman, Devising – Maisemia ja skenaarioita -kurssilla syksyllä 2002.

Valitsimme parini Arttu Haapalaisen kanssa annetuista tutkimusaiheista Juha-Pekka Hotisen tekstin: "Draaman analyysistä ihmettelevään ja performatiiviseen lukemiseen – pari skeemaa uudesta dramaturgiasta". Teksti on III:n osan toinen kirjoitus Heta Reitalan ja Timo Heinosen toimittamassa kirjassa Dramaturgioita.

Poimimme tekstistä meitä kiinnostavia lauseita ja teemoja. Valinnoistamme muodostui karkeasti kolme kokonaisuutta. Tästä syntyi ajatus esitellä "uuden" dramaturgian havaintomme "vanhan" dramaturgian eli Aristoteleen mukaan järjestyksessä, alku – keskikohta – loppu. Kolmijako tuntui kuitenkin pakotetulta, sillä jokainen valitsemamme lause tuntui muodostavan oman itsenäisen kokonaisuutensa. Edellä mainitusta syystä myöskään esittämisjärjestyksellä ei ollut merkitystä ymmärrettävyyden kannalta. Jaoimme työntehtävät siten, että minä keskityin pohtimaan esittämistapaa ja Arttu tuottamaan sisältöä.

Juha-Pekka Hotisen teksti näyttäytyi minulle hyvin etäisenä ja teoreettisena, ikään kuin olisin opiskellut uutta kieltä. Hotisen esittelemät ilmiöt, kuten hetkessä tapahtuva vuorovaikutteinen taide ovat mielestäni haastavia, jolleivät mahdottomia kuvattavaksi kirjallisessa muodossa. Tekstissä on runsaasti vierasperäisiä sanoja ja terminologiaa, joka ei ollut minulle ennestään tuttua. Tavasin tekstiä nykysuomen sivistyssanakirjan kanssa ja aloin tuntea peruskoulusta ja lukiosta tuttua huonommuuden tunnetta. Pian mielikuvitus alkoi tuottaa käsittämättömille sanoille korvaavia merkityksiä. Osa sanoista muistutti ruokalistoissa näkemieni vieraskielisten ruoka-annosten ja juomien nimiä. Yhtäkkiä keksin, että ravintolamenuissa olevat: "alkuruoka – pääruoka – jälkiruoka" vertautuvat Aristoteleen: "alku – keskikohta – loppu" -rakenteeseen. Samalla oivalsin, että myös ravintolaillallisen nauttimisessa on sama rakenne. Näiden oivalluksen jälkeen ravintola- ja teatterimaailmoiden välisten vertausten etsimisestä ja löytämisestä ei ole tullut loppua.

Menun luomisen jälkeen oli loogista, että esitys tapahtuu "ravintolassa" ja että esiintyjät ovat "tarjoilijoita" ja katsojat "asiakkaita". Oli myös luontevaa, että esitys tapahtuu siten, että asiakkaat ostavat annoksia kuten oikeassa ravintolassa. Tämä edellytti, että annoksille piti määrittää hinta. Hinnoittelu aiheutti ongelman, sillä katsojia ei voinut pyytää maksamaan annoksia oikealla rahalla. Miten saamme leikkirahat katsojille niin, että se ei vaikuttaisi häiritsevästi luotuun maailmaan? Ratkaisin asian siten, että jaoin koko Menun ostamiseen tarvittavan rahamäärän pöytien määrällä, asetin leikkirahat kirjekuoreen ja jaoin yhden kirjekuoren jokaiseen pöytään. Näin emme olleet riippuvaisia katsojien määrästä, vaan pöytäkunta jakoi rahan haluamallaan tavalla.

Jälkiruoka

Olemme toteuttaneet Seminaarimenun yhteistyössä Tapiola-Ryhmän ja Tapiolan työhyvinvointipalvelujen, sekä Vakuutusyhtiö Turvan kanssa, teemalla "Luovuus ja työhyvinvointi", sekä myöhemmin teemalla "Työhyvinvointi ja työturvallisuus". Seminaarimenussa on valituista henkilöistä koottu paneeli joka keskustelee juuri edellä näkemästään annoksesta. He toimivat esikeskustelijoina. Annos toimii jäänrikkojana. Menu on rakennettu siten että siinä käsitellään yhteisölle tärkeitä teemoja. Esimerkiksi Äänekosken Keskuskoululla järjestettiin vanhempainilta teemalla "Koti ja Koulu lapsen elämän tukena" ja keskustelu oli erittäin vilkasta.

Juomat

Menuteatteri™ -esitysmuoto on minun tapani leikkiä yhdessä katsojien kanssa ja antaa lahjoja heille. Tavoitteeni on antaa katsojalle esitys, jollaisen haluaisin itse nähdä ja kokea. Esityksen, joka on oivaltava, hauska ja koskettava. Näyttelijänä koen että Menuteatteri™ -esityksen jälkeinen hybris on poikkeuksellisen voimakas, sillä esiintymiskokemus on niin intensiivinen. Esiintymistilaan muodostuu hyvin salliva ilmapiiri. Katsojat ovat energisiä ja aktiivisia. Menuteatteri™ -esitys on parhaimmillaan hyvin voimakas yhteisöllinen kokemus niin esiintyjille kuin katsojille.

Olen taistellut perfektionismini, narsismini ja hylätyksi tulemisen pelon kanssa ja koettanut ymmärtää, miten taideteos nimeltä Menuteatteri™ syntyy, kehittyy ja miten se liittyy omaan taiteilijaksi kasvamisen prosessiini. Olen oppinut itsestäni paljon. Olen havainnut, että asioiden älyllistäminen on turvallinen pakopaikka. Analyysin takaa asiat ovat etäällä. Kehoa ja tunteita ei tarvitse laittaa alttiiksi. Silti itsensä alttiiksi laittaminen on edellytys avoimen ja rehellisen kontaktin syntymiselle. Menuteatteri™ on minun pyrkimykseni päästää Sinut lähelle.

"Jos minun pitäisi tiivistää elämäni yhteen lauseeseen,

se kuuluisi näin:

haluan ulos muiden kanssa leikkimään." Jenna Elfman