Musiikki luovana ilmaisuna, terapiana ja itsehoitona
Musiikin merkitys ihmiskunnalle ilmaisukeinona ja luovan taiteen lajina on laaja-alainen ja alkukantainen. Se on motivoinut tanssimaan, laulamaan ja soittamaan ihmiskunnan alkuajoista lähtien. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty soittimia, joilla pystytään soittamaan samanlaisia melodiakulkuja kuin nykyisilläkin soittimilla. Muinaisista ajoista on säilynyt kertomuksia ihmismielen hoitamisesta musiikilla. Mekin saatamme tavoittaa muistin sopukoista kokemuksia, joissa äitimme on laulanut kehtolauluja luoden turvan ja rakkauden ilmapiiriä.
Musiikki ennen kieltä ja elämän lähteenä
Musiikki on usealle meistä lähes huumeen kaltainen nautintoaine. Muusikoille on tuttua kokea vastustamatonta ja lähes pakonomaista halua tuottaa musiikkia joko äänellä tai soittimella. Tuo "rakkaussuhde" musiikkiin ajaa usein yksinäisiin hetkiin, mutta ei sittenkään; mehän olemme siellä yhdessä musiikkimme ja soittimiemme kanssa. Tuossa luomisvimmassa on moottorina voimakas (aggression voimaksi kutsuttu) halu kokea musiikin kautta nautinnon hetkiä ja toteuttaa musiikillista itseä. Oman työnsä kautta menestykseen nousseilla muusikoilla on kyky sietää välillä ahdistaviakin epäonnistumisia musiikin tuottamisessa päästäkseen kokemaan lopulta musiikillista nautintoa. Heillä tarvitsevat luomiselle välttämätöntä tervettä narsismia, joka sisältää vahvan itsen, jolla on kyky kestää paineita, epäonnistumisia ja kritiikkiä.
Muusikin ja soittamisen tuottamassa mielihyvässä on elementtejä, joka lähenevät varhaislapsuuden äidin ja imeväisen välisiä kokemuksia. Vauvan ensimmäisiä nautinnon hetkiä on rintaruokinnan aikainen mielihyvä. Samalla tavalla tuotamme soittamalla tai laulamalla erilaisia ääniä, jotka voivat hetkittäin tuntua lähes jumalallisen täydellisiltä ja kauniilta kokemuksilta. Saamme äidinmaidon kaltaisen tyydytyksen musiikin tuottamasta mielihyvästä, jota kokemusta kohti luonnollisesti pyrimme yhä uudestaan nälkäisen imeväisen tavoin.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että vauvat pystyvät tunnistamaan musiikkia ja erottamaan sen eri elementtejä hyvin varhaisessa vaiheessa, jopa jo sikiöaikanaan. Päivä päivältä enemmän imeväinen alkaa myös ilmaista itseään ruumiinkielellään, nonverbaalisesti.
Musiikillisia aineksia sisältävä äänellinen kommunikointi on olemassa jo paljon ennen kielellistä ilmaisua. Varhaisimmat esitietoiset muistomme ovat kätkettyinä eri äänien ja niiden korkeuksien muodostamiin tunnelmiin.
Ovatko suurten säveltäjien sävelet, kuin imeväisikäisen, sanatonta manifestia? Ennen puhutun kielen olemassaoloa ihminen ilmaisee itseään teoillaan ja eleillään kokien samalla erilaisia fyysisiä tuntemuksia (vitaaliaffektit), jonka jälkeen hän tiedostaa syntyneen tunnetilan ja myöhemmin pystyy sitten verbaalisesti antamaan tunteelleen nimen. Tuo ilmiö, tekemällä ilmaiseminen ja musiikin saamat fyysiset olotilat, ovat jokapäiväisiä kokemuksia muusikolle ja yleisesti kaikille musiikkia kuunteleville ihmisille. Se ei ole siis vain esiverbaalisen minän tapa ja kyky toimia ja kokea, vaan tuo mielikuvien ja tunteiden lähde on koko ajan olemassa ja pulppuaa varsinkin musiikillisessa ilmaisussa.
Musiikin tuottama mielihyvä hoitaa hyvinkin kokonaisvaltaisesti. Viimeaikaisissa aivotutkimuksissa on kiistatta pystytty osoittamaan musiikin ja sen esittämisen (tanssimisen, laulamisen ja soittamisen) aktivoivan aivojen eri alueita hyvin laaja-alaisesti. Musiikillinen toiminta elämää ylläpitävää ja edistävää toimintaa, mitä todistaa mm. musiikkia harrastavien lasten matemaattisten kykyjen paraneminen ja dementoituneiden vanhusten musiikkiin liittyvien muistojen mielessä pysyvyys.
Musiikillinen ilmaisu minuuden manifestina
Varmaankin lähes jokainen muusikko ja musiikin harrastaja käyttää huomaamattaan musiikkia itsensä hoitamiseen kuuntelemalla ja soittamalla sellaista musiikkia, johon liittyy itselle tärkeitä tunteita. Muusikko saattaa päivän päätteeksi tarttua soittimeensa ja päästää ilmoille vihdoinkin jotain itselleen tärkeää musiikillista materiaalia. Joku toinen taas vetäytyy viinilasinsa kanssa rentoutumaan ja kuuntelemaan mielimusiikkiaan. Tuolloin on kyse musiikin psykodynaamisesta käytöstä. Pohdimme ja käsittelemme iloja ja suruja usein täysin tiedostamatta musiikin kautta. Muusikolle musiikin tekeminen on työtä, mutta usein myös suurinta nautintoa.
Musiikki voi parhaimmillaan olla hyvin kokonaisvaltaisesti hoitavaa, pahimmillaan se voi liiallisen pakonomaisen toteuttamisen kautta tuottaa turhaa kärsimystä. Musiikin tekeminen voi joskus käydä liian raskaaksi, pakonomaiseksi ja stressaavaksi. Noissa tilanteissa on usein kyse ihmisen ajautumisesta sietämättömään elämäntilanteeseen, jossa psyykkinen ja fyysinen yksilöllinen kestokyky on vaarassa pettää. Muusikko voi alkaa oireilla erilaisilla rasitusvammoilla, päänsäryillä yms. psykosomaattisilla oireilla. Harjoittelusta ja esiintymisestä johtuvat suorituspaineet saattavat käydä liian stressaaviksi tai henkilökohtaisessa elämäntilanteessa tilanteet muuttuvat, eikä ihminen kestä enää entisen tasoisia työn tai kouluttautumisen vaatimuksia. Kyse voi olla siitäkin, että stressinsietokyky ylitetään opiskelun käydessä koko ajan vaativammaksi tai työtehtävien liian haastaviksi. Ihmisen psyykkiset rakenteet voivat pettää ja seurauksena voi olla psykosomaattinen oireilu.
Intohimoinen suhde musiikkiin voi myös johtaa rasitusvammoja synnyttävään yliharjoitteluun, joka keskeyttää tuloksellisen harjoittelun. Tällöin psyykkiset ongelmat ovatkin seurausta rasitusvammasta, joka estää tyydytyksen saamisen omasta musiikillisesta ilmaisustaan.
Musiikin avulla hoitaminen
Muusikon terveyden pettäessä liiallisen musiikin tuottamisen tai muiden syiden vuoksi ollaankin hankalassa tilanteessa. Viimeistään tuolloin on aika kuunnella oman ruumiin ja mielen antamia viestejä. Musiikillinen ilmaisu, oman ruumiin käyttäminen musiikin tuottamiseen ei enää onnistu, mikä voi sairastuttaa mielen. Muusikko voi tarvita avukseen musiikkilääketieteen asiantuntijoita, ehkä myös psykoterapeuttista apua. Muusikon suorituspaineiden aikaansaaman ja psykosomaattisia oireita aiheuttavan stressin syynä voivat olla jo varhaiset psyykkiseen vahvuuteen vaikuttaneet tilanteet tai sitten tämän hetken ongelmallisilta tuntuvat elämäntilanteet. Varsinaisten syiden hoitaminen ja elämää häiritsevien tekijöiden hallintaan saaminen on psykoterapian ja musiikki(-psyko-) terapian tärkein tehtävä.
Yksi mahdollisuus hoitaa itsensä kuntoon on käyttää hyödykseen musiikkia ja turvautua musiikkipsykoterapeuttiseen apuun. Musiikkia hyödynnetään musiikkipsyko- ja musiikkiterapiassa sekä fyysisten (esim. fysioakustinen hoito) että psyykkisten hoitoa vaativien ongelmien kuntouttamisessa. Musiikilla on kyky herättää voimakkaita tunteita ja varastoida muistiin eri elämäntilanteissa syntyneitä tunnelatauksia, mitä hyödynnetään mm. psykodynaamisessa musiikkiterapiassa. Kuntoutettavan valitsemaa musiikkia käyttämällä voidaan sekä tietoisesti että tiedostamatta elää uudelleen vaikeitakin elämäntilanteita. Terapiassa se tapahtuu uudessa turvallisessa kontekstissa, terapiasuhteessa. Kaikkia asioita ei voida verbalisoida, varsinkaan jos muistot ovat tallentuneet aivoihin pelkkinä tunnetiloina ilman kielellisiä koodeja. Paranemisen yhteydessä on kysymys psyykkisten rakenteiden vahvistumisesta, esim. itsetunnon, jota luovassa työssä tarvitaan (vahva itse). Musiikillisissa improvisaatioissa ja niiden toistuvissa kuvioissa piilee ihmiselle ominaisen toistopakon vuoksi runsaasti työstettävää ja vähitellen tietoisuuteen nousevaa psyykkistä materiaalia. Toistopakko on ihmiselle tyypillinen tapa toistaa psyykkisiä vuorovaikutukseen liittyviä ongelmatilanteitaan uudessa ihmissuhteessa. Analyyttisessa musiikkipsykoterapiassa esiin noussutta psyykkistä materiaalia käydään läpi, jolloin kuntoutujalle mahdollistuu oivallusten tekeminen sekä omien että terapeutin antamien tulkintojen avustamana.
Patoutumat musiikillisina ilmauksina ja eheyttävä musiikillinen vuorovaikutus
Musiikkipsykoterapiassa voidaan hoitaa esim. muusikon esiintymispaineita tai muita ammatissaan (tai ammattiin valmistumisessaan) kohtaamia ongelmatilanteita. Näitä ovat esim. masennus- ja ahdistustilat, itsetunto-ongelmat ja psykosomaattiset häiriöt. Musiikin avulla hoitaminen tapahtuu ikään kuin turvallisen välimatkan päästä, koska musiikki ja laulujen sanat antavat mahdollisuuden sijoittaa vaikeitakin asioita itsensä ulkopuolelle, jolloin niitä on helpompi kohdata ja havaita. Musiikki aktivoi hyvin nopeasti ja voimakkaasti tunteita ja niihin liittyviä tapahtumia. Nuo esille ryöpsähtävät tunteet ovat kuitenkin terapiassa saman tien dynaamisen käsittelyn piirissä. Soittimet ja laulu mahdollistavat joko kuntoutujan tai terapeutin käyttämänä tunnepurkauksen välittömän vitaalitunteen aivoja aktivoivan akustisen ilmaisun, mikä ei ehkä ole ollut mahdollista alkuperäistunteen syntymisen aikoihin. Tuo tunne on patoutunut mielen sopukoihin ja pyrkii nyt stressitilanteen laukaisemana vapautumaan mm. ruumiillisten oireiden muodossa. Musiikilla luodaan terapiaan akustinen ilmapiiri, jossa ihmisen mielen sisällöt ovat koko ajan läsnä, kuten yöllä näkemissämme unissa.
Terapiassa on mahdollista pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan omaa musiikkia ja keskittyä vain itseen. Pysähtyminen voi merkitä omasta oravanpyörästä irti pääsyä, psykosomaattisia oireita tuottaneiden asioiden oivaltamista ja niiden puristuksesta vapautumista. Ongelmien syyt eivät välttämättä ole syvällä varhaislapsuudessa, jolloin niistä vapautuminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Väliaikainen somatisointi on ihmiselle täysin normaalia.
Useimmat ihmiset käyttävät musiikkia, joka tuottaa heille mielihyvää. Tutkimusten mukaan soittaminen ja musiikkiin eläytyminen aktivoi laajasti aivojamme ja tuottaa mielihyvään vaikuttavaa hormonia. Mielihyväkokemukset toistuessaan purkavat ihmisen jännitystiloja ja hoitavat jo sinällään ihmistä. Jaettaessa noita kokemuksia terapeutin kanssa voivat myös varhaiset kokemukset toisen ihmisen läsnäolosta ja yhdessäolosta olla uudelleen rakennettavissa kuntoutujan mielikuvissa. Ihmisen kyky kehittyä tasapainoiseksi ja itsestään ja toisistaan huolta pitäväksi yksilöksi voi tapahtua vain inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Terapiassa syntyneet kokemukset eheyttävät ihmisen psyykkisiä rakenteita.
FT, musiikki- ja psykoterapeutti
OYS
kari.syvanen@mail.suomi.net