Tapaus HS – pasunistin huulten dystonia
HS on 33-vuotias sinfoniaorkesterin pasunisti, jonka työnkuvaan kuului orkesterin harjoitukset tai esiintyminen kuutena päivänä viikossa. Viikkotyöaika oli 31 tuntia viikossa. Työsuhde samaan orkesteriin oli kestänyt kuntoutustukea haettaessa jo 10 vuotta.
Soittaessa HS koki, että ylähuuli tuntui pettävän, huulet eivät toimineet yhdessä ja alahuuli pyrki tahattomasti avautumaan kesken soiton. Kaksi vuotta aiemmin hänellä oli ollut vastaavanlainen huulioteongelma, joka kuitenkin korjaantui pitkän sairausloman aikana. Soittamisen ulkopuolella pää tahtoi hiukan kallistua vasemmalle. Oire lisääntyi soittaessa. Tilankuvauksessa oikea sternokleidolihas oli hiukan vasenta kookkaampi. Soittimen kanssa demonstroitaessa todettiin selkeä dystonia, suukappaletta huulille vietäessä alaleuka tuli tahattomasti eteen estäen soiton aloittamisen. Diagnoosi oli kaulan ja suun seudun dystonia. HS oli mm. korvalääkärin, neurologin, neurofysiologin, fysiatrin ja fysioterapeutin tutkimuksissa. Hänellä todettiin myös lievä purentaongelma, joka hoidettiin takahampaiden hiomisella, mutta jolla ei ollut vaikutusta dystoniaan. Voice massage -terapia auttoi niskavaivoihin, mutta ei helpottanut huulioteongelmaa. Neurologi ei pitänyt botulinustoksiinin käyttöä tarkoituksenmukaisena kasvojen alueen mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi. Hakija kävi toistuvasti Ranskassa muusikkojen dystoniaongelmiin perehtyneen terapeutin vastaanotolla, ja sitkeällä harjoittelulla ongelma jonkin verran lieveni.
Työpaikalla ongelmaa yritettiin korjata vaskisoiton opettajan ja muusikkojen ongelmiin perehtyneen työfysioterapeutin avulla sekä parantamalla soittotilanteen ergonomiaa. Työnantaja näki HS:n palaamisen vaativaan soittotilanteeseen mahdottomana niin kauan kuin hänellä on tahdottomista liikkeistä johtuva väärinsoittamisen riski. Virheet kuuluvat heti ja pilaavat koko orkesterin soiton.
Pitkän sairasloman aikana toteutetun aktiivisen kuntoutuksen avulla huulten toimintaa oli saatu korjatuksi siten, että HS pystyi jo jonkin verran harjoittelemaan soittoa, mutta ei kyennyt vaativiin esitystilanteisiin. Työterveyslääkäri esitti ammatillisen kuntoutuksen selvittelyä tilanteen pitkityttyä, ja sairauspäivärahakauden loppuessa HS haki myös kuntoutustukea.
Vakuutuslääketieteellinen arviointi
HS:llä katsottiin olevan hyvin dokumentoitu neurologinen sairaus, jonka aiheuttama yleinen toimintakyvyn vajaus ei ollut vaikea. Haitta oli kapea, mutta kohdistui työssä erityisesti tarvittaviin toimintoihin. HS:lle myönnettiin kuntoutustuki ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimisen ajalle. Samalla eläkelaitos ilmoitti valmiutensa tukea ammatillista kuntoutusta. Työpaikalla suunniteltiin työkokeilua, jonka aloittaminen kuitenkin siirtyi johtuen sekä fysioterapian toteuttamisesta että HS:n epävarmuudesta mahdollisuuksistaan jatkaa soittajana.
Kuntoutustukijakson aikana ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa ei kuitenkaan syntynyt. Kuntoutustuen jatkohakemus hylättiin viitaten aiempaan päätökseen kuntoutustuen myöntämisestä ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laatimisen ajalle. Samalla toistettiin ilmoitus tukea kuntoutusta. Työeläkeasiain muutoksenhakulautakunta ja Vakuutusoikeus vahvistivat hylkäävän kuntoutustukipäätöksen.
HS haki ammattikorkeakouluun opiskelemaan musiikkipedagogiksi ja tuli valituksi ko. koulutusohjelmaan. Hän haki koulutuksen tukemista työeläkekuntoutuksena. Eläkelaitoksessa musiikkipedagogin työhön katsottiin liittyvän vähemmän soittamista ja lisäksi se tapahtuu orkesterimuusikkoon verrattuna vähemmän paineisessa tilanteessa. Eläkelaitos päätti tukea koulutusta ja maksoi koulutuksen ajan HS:lle kuntoutusrahaa. HS:n opiskeluaika lyheni alkuperäisestä 4 vuodesta 2 vuoteen, koska hänelle luettiin hyväksi aiempien opintojen ja aiemman työkokemuksen perusteella kertynyttä osaamista. Koulutuksen ohella hänellä oli kaksi soitto-oppilasta, mutta työstä tuleva tulo oli niin vähäinen, ettei sillä ollut vaikutusta kuntoutusrahan määrään. HS valmistui ja sai sen jälkeen uutta, koulutustaan vastaavaa työtä.
Faktat
Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi.
Jos työntekijän työkyky on heikentynyt määräaikaisesti ainakin vuoden ajan, hänellä on oikeus saada kuntoutustukea työkykynsä palauttamiseksi niin pitkältä ajalta kuin hänen arvioidaan olevan työkyvytön. Kuntoutustuki voidaan myöntää työkyvyttömälle työntekijälle myös hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi.
HS:n tapauksessa kuntoutustuki myönnettiin kuntoutussuunnitelman laatimisen ajalle. Kun suunnitelmaa ei syntynyt, kuntoutustuen jatkohakemus hylättiin, ja myöhemmin käynnistynyttä uudelleenkoulutusta tuettiin kuntoutusrahalla.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Ylilääkäri Jukka Kivekäs,
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma