Tuula Oksasen väitös työterveyshuollon alalta: Työyhteisön sosiaalinen pääoma suojaa työntekijöiden terveyttä

Lääketieteen lisensiaatti, työterveyshuollon erikoislääkäri Tuula Oksanen väitteli Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 7. marraskuuta 2009. Väitöskirjan aiheena oli Workplace social capital and employee health – Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja työntekijöiden terveys. Harvinaiseksi tilaisuuden teki se, että vastaväittäjänä toimi professori Ichiro Kawachi Harvardin yliopiston Harvard School of Public Health'ista. Samalla käynnistettiin suomalais-amerikkalainen tutkimusyhteistyö sosiaalisen pääoman aihepiirissä.

Monien tutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma vaikuttaa terveyteen. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan luottamusta, yhteisiä arvoja ja normeja sekä verkostoja, jotka edistävät yhteistyötä. Vaikka työssä käyvä väestö on merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tuula Oksasen väitöstutkimuksessa selvitettiin, mikä merkitys työyhteisön sosiaalisella pääomalla on työntekijöiden terveyteen. Aineistona oli Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus vuosilta 2000–2005.

Tutkimus oli hyvin laaja; seurannassa oli yli 35 000 vastaajaa. Tutkimus oli sikäli ainutkertainen, että siinä kehitettiin kyselyyn perustuva työyhteisön sosiaalisen pääoman mittausmenetelmä. Työyhteisön sosiaalista pääomaa mitattiin käyttämällä samassa työyhteisössä työskentelevien muiden työntekijöiden arviota sosiaalisesta pääomasta. Terveysmittareina olivat koettu terveydentila ja masennus, josta kyselyn lisäksi saatiin tietoa Kelan lääkeostorekisteristä. Neljän vuoden seurannassa vastaajan itsensä kokema sekä vähäinen että vähenevä sosiaalinen pääoma työssä lisäsi riskiä koetun terveyden heikkenemiseen seurannan terveytensä hyväksi kokeneilla kuntatyöntekijöillä. Tulos ei selittynyt sosiodemografisilla tekijöillä tai terveyskäyttäytymisen eroilla. Tuloksen merkittävyyttä tuki havainto, että myös työtoverien arvioon perustuva sosiaalinen pääoma ennusti oman terveyden huononemista seuranta-aikana. Matalaan sosiaaliseen pääomaan liittyi 20–50 % suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen seurannan. Tutkimus osoitti myös, että sosiaalisen pääoman vertikaalinen komponentti (työntekijöiden ja esimiesten välinen luottamus, vastavuoroisuus ja jaetut arvot ja normit, jotka edesauttavat yhteistyötä) ja horisontaalinen komponentti (työntekijöiden välisissä suhteissa yhteistyöstä, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta syntyvä sosiaalinen pääoma) vaikuttivat yhtä lailla ja toisistaan riippumattomasti masennusriskiin. Tutkimus siis osoitti, että korkea työyhteisön sosiaalinen pääoma voi suojata työntekijöiden terveyttä. Tuula Oksanen toteaakin, että olisi tärkeää edistää työyhteisöjen sosiaalista pääomaa ja kannustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja vastavuoroisuutta sekä työntekijöiden kesken että työntekijöiden ja esimiesten välillä.