Kaunokirjallisuuden työnkuvauksia TIKKA-perspektiivistä

Kari Hotakainen: Ihmisen osa s. 60

"Helena tajusi olevansa töissä, vaikka oli juhlissa. Itse asiassa hän oli aina töissä, koska hänen työnsä oli juuri tätä: merkitysten pyörittelyä, sanojen hakemista, mielialojen tarkkailua, keskustelukumppanin arviointia, avointa miellyttämistä ja lievää torjuntaa, lipomista ja liehittelyä, liirumlaarumia ja faktanpoikasta, mutta ei koskaan mitään selkeää, konkreettista ja kiistatonta. Työn epämääräisyys jyysti hermostoa riekaleiksi ja kasasi tykyttävää painetta ohimoihin."

TIKKA: (P1) Ovatko työn tavoitteet selkeitä?

Ei kunnossa, korjattavaa: Tehtäväkokonaisuus ja sen edellyttämät toimintatavat ovat työntekijän tiedossa, mutta toiminnan tavoitteet eivät ole selkeitä ja hyväksyttyjä. Tilanne lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa suoritustavoitteiden asettamista.

Henning Mankell: Viides nainen s. 119

"Sitten hän kääntyi suoraan Lisa Holgerssoniin päin.

Meidän täytyy tehdä lujasti töitä, hän sanoi. - Nyt on jo lauantai. Sille ei voi nyt mitään. Kaikki jatkavat tänään ja huomenna keskeneräisten asioiden hoitamista. Emme voi odottaa maanantaihin saakka.

Lisa Holgersson nyökkäsi. Hän ei esittänyt vastaväitteitä. He hajaantuivat. Kaikki olivat uuvuksissa."

TIKKA: (P2) Onko työmäärä ja työtahti kohtuullinen?

Ei kunnossa, korjattavaa: Korjattavaa on, koska työtehtävät vaikeuttavat rasituksesta palautumista. Liiallinen työmäärä, töiden kasautuminen ja jatkuva kiire ovat yhteydessä väsymys- ja stressioireisiin, virheisiin työssä ja työuupumukseen. Näiden tekijöiden vaikutuksista on näyttöä myös sydän- ja tuki -ja liikuntaelinsairauksien vaaraan. Työmäärän ja -tahdin kohtuuttomuudella on yhteyksiä myös psyykkisiin oireisiin ja depressioon sairastumiseen.

Åsa Larsson: Aurinkomyrsky s. 9

"Hän makasi hiljaa korvat höröllä, mutta ei kuullut muuta kuin oman sydämensä, se laukkasi rinnassa kuin pelästynyt jänis. Hän hapuili yöpöydältä herätyskelloa ja löysi sen pienen valonappulan. Varttia vaille neljä. Hän oli käynyt nukkumaan neljä tuntia sitten ja heräsi nyt jo toista kertaa. Töistä se johtuu, hän ajatteli. Minä teen liikaa töitä. Siksi ajatukset ravaavat yökaudet kuin hamsteri kitisevässä juoksupyörässä. Päätä ja niskaa särkee. Hän oli varmaan narskuttanut hampaita unissaan. Saman tien voisi nousta ylös."

TIKKA: (P3) Voiko itse vaikuttaa omaan työmääräänsä ja työtahtiinsa?

Ei kunnossa, korjattavaa: Töiden määrä tai työtahti ei ole hallinnassa ja unen häiriöitä on alkanut esiintyä. Hyvien vaikutusmahdollisuuksien myönteisestä merkityksestä työhyvinvoinnille on näyttöä, muun muassa ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden vähentymiseen sekä elämään tyytyväisyyteen. Työn säätelyn mahdollisuudet lisäävät työnhallinnan kokemusta ja toimivat puskurina haittatekijöitä vastaan.

Ilmari Kianto: Turjanlinnan satukirja s. 5-6

"Viisivuotias tyttöni sanoi: Isäpä kirjoittaisi itse! Oli pitkä talvi ja kovat pakkaset. Elimme täydellisesti erillään sivistyneestä maailmasta. Lapseni ottivat tavakseen sunnuntaisin rynnistää huoneeseeni ja silloin ei auttanut muu kuin että minäkin otin tavakseni ennen heidän tuloaan koettaa sepittää jotain, jota voisin heille lukea. Tietysti tahdoin kirjoittaa sellaisia satuja että ainakin omat lapseni niitä ymmärtäisivät ja että he samalla, kun saisivat naurun tai ihmettelyn aihetta, myös jotakin oppisivat. [...] Minulla on tapana kysyä heti luettuani, onko satu hauska vai ikävä, jolloin saatan saada "ikävänkin" vastauksen."

TIKKA: (P4) Voiko työssään kehittää osaamistaan ja oppia uutta?

Kunnossa. Kirjailija pystyi käyttämään omaa osaamistaan ja taitojaan ja ne kehittyivät työssä. Satujen kirjoittaminen tarjosi haasteita ja edellytti uuden oppimista. Hänellä oli aikaa oppimiseen.

Frank McCourt: Liitupölyä s. 22

"...päästin opettajanurani ensimmäisen äännähdyksen: Hei. Neljä vuotta korkeakouluopintoja New Yorkin yliopistossa, enkä keksinyt muuta sanottavaa kuin Hei. Sanoin sen uudestaan. Hei. Kukaan ei kuunnellut minua. Kaikki olivat innoissaan lietsomassa tappelua, joka kuluttaisi aikaa ja estäisi minua pitämästä oppituntia, mikäli sellaista suunnittelin. Astuin kohti Petytä ja lausuin opettajanurani ensimmäisen kokonaisen lauseen sanomalla, että lakkaa heittelemästä voileipiä. Pety hämmästyi, ja koko luokka hänen mukanaan. Siinä meillä on opettaja, uusi opettaja, joka lopetti hyvän tappelun."

TIKKA: (P5) Voiko työtehtävät suorittaa ilman jatkuvia keskeytyksiä tai häiritsevästi väliin tulevia uusia / muita tehtäviä?

Ei kunnossa, korjattavaa: Korjattavaa on, koska opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuskulttuurissa hallitsemattomien häiriöiden ongelmaa ei ole ratkaistu.

Teuvo Pakkala: Lapsia. Pikku ihmisiä s. 79

"Aappo oli lapsista vanhin ja hänen toimenaan oli kerjuulla käynti kaupungilta. Sillä he olivat köyhiä. Niin köyhiä, että täytyi asua missä sattui. Täksi kesäksi olivat saaneet asunnon muutaman talon tallissa, joka olikin varsin mukava asunto. Ahkerasti täytyi Aapon olla liikkeellä, anelemassa."

TIKKA: (P6) Onko työhön sisältyvä vastuu kohtuullinen?

Ei kunnossa, korjattavaa: Vastuun suuruus ei ole tasapainossa päätösvallan ja käytössä olevien resurssien kanssa. Työhön sisältyvien vastuuvaatimusten on todettu aiheuttavan ylikuormitusta ja stressioireita. Lasten ja nuorten työnteosta on säädetty työturvallisuus- ja erityislaeissa.

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä s. 291

"Tässä palaavat he takaisin ihmisiin taas, mutta eivätpä ryöväreinä, vaan oivallisina miehinä. Komealla, juhlallisella jytyllä he tulevat nopeasti pyörivillä vankkureilla, joita kaksi nuorta ja korskeaa tammaa vetää, ja seuraa heitä vielä ammuvat, hyljekylkiset lehmät ja mylväilevä sonni, jukuripää. Näin he tulevat, eivät sissien luolista, vaan heidän omien kouriensa rakentamasta uudistalosta, ihanasta Impivaarasta. Eijaa!" [...] Tässä he nyt seisovat ylistystä ansaitsevina miehinä, ja tarjoovat entisille vihamiehillensä sovinnon kättä."

TIKKA: (P7) Saako työsuorituksesta ja toiminnasta palautetta ja arvostetaanko työtä ja tuloksia?

Kunnossa. Veljekset saavat työstään kiitosta. Heidän työnsä tuloksia arvostetaan kyläyhteisössä. Toimiva ja oikea-aikainen palaute tukee hyvinvointia ja terveyttä. Se myös auttaa korjaamaan toimintatapoja ja työsuorituksen laatua.

Sofi Oksanen: Puhdistus s. 136-137

"Entä toimisiko keittiön takainen pikku kamari piilopaikkana jälleen? Siellä oli Hans ollut ennenkin, silloin kun venäläiset olivat tulleet edellisen kerran. Se oli hyvä paikka, ikkunaton, ja sinne Hans piilotettiin, mutta heti ensimmäisen yön jälkeen Hansin levottomuus alkoi kasvaa ja hän ryhtyi kyselemään metsäveljien liikkeistä. Toimettomuus kävi hänen miehenkunnialleen ja hän halusi osallistua edes talon töihin. Oli heinänteon aika, pelloilla oli mukana muitakin piileskeleviä miehiä hameet valepukuinaan, mutta Ingel ei uskaltanut sallia sitä Hansille."

TIKKA: (S1) Onko työ yksintyöskentelyä, erillään muista ihmisistä?

Ei kunnossa, korjattavaa: Yksintyöskentely – Hansin tapauksessa äärimmäinen eristyminen työstä – on useissa tutkimuksissa todettu riskitekijäksi, jos siihen liittyy haittaa tai vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle ja jos avun ja tuen saanti tarvittaessa on vaikeaa. Työturvallisuuslain mukaan (§ 29) työnantajan on varmistettava yksintyöskentelijälle mahdollisuus avun hälyttämiseen.

Katarina Eskola: Piippu, puutarha ja paperit. Martti Haavio, 1950-luvun akateeminen leski-isä s. 266

"Ollessaan tyytyväinen meihin tai meidän töittemme tuloksiin isä käytti myös termiä "sivistynyt ja siisti". Kun puutarha oli perattu, se oli sivistynyt ja siisti. Me lapset olimme sivistyneitä ja siistejä, kun istuimme ruokapöydässä selkä suorana, tukka kammattuna ja puhtaat vaatteet yllä, puhuimme kauniisti, olimme hiljaa, emme keskustelleet ruoasta, nousimme aikaisin ja menimme aikaisin nukkumaan. Sivistyneen ja siistin puutarhan vastakohtana oli "metsittynyt ja villiintynyt puutarha". Tai meidän elämämme silloin kun hänen tahtoaan ei noudatettu."

TIKKA: (S2) Toimiiko ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla?

Osittain kunnossa. Vuorovaikutus on yksipuolista, ei neuvottelevaa. Psyykkisen kuormittumisen kannalta on olennaista, onko vuorovaikutus peruslähtökohdiltaan myönteistä vai kielteistä. Vuorovaikutustilanteiden määrällä ja kestolla sekä laadulla on merkitystä kuormituksen kannalta.

Katri Lipson: Kosmonautti s. 52

"Kokous oli lopuillaan. Asialistan kaikki kohdat oli käyty läpi. Ei ohjaaja olisi sitäkään tiennyt ellei puheenjohtajan oloinen mies olisi sitä sanonut, sillä mitään paperia ei ollut kenelläkään. Ohjaaja oli vain ymmällään ja yritti päätellä miksi hänet oli kutsuttu. Neuvottelujen aiheet eivät olleet sivunneet hänen persoonaansa tai tekemisiään mitenkään, häneltä ei ollut kysytty mitään eikä kukaan ollut luonut häneen silmäystäkään. Tämä oli kammottavin tilanne mihin ohjaaja oli eläissään joutunut. Hän ollut koskaan kokenut itseään näkymättömämmäksi.[...] Pitäisikö hänen nyt näyttää sellaista naamaa, että kaikki on niin kuin pitääkin [...]."

TIKKA: (S3) Saako riittävästi tietoa töiden hoitamiseen?

Ei kunnossa, korjattavaa: Korjattavaa on, koska tiedonpuute aiheuttaa epävarmuutta ja tehtävä jää epäselväksi. Tiedonkulun puutteet on todettu työkuormitusta ja stressiä aiheuttaviksi. Tiedonkulun ja yhteistoiminnan sujuvuus ovat erityisen kriittisiä sekä yksilön kuormittumiselle että työsuoritukselle.

Lassi Sinkkonen: Sumuruisku s. 54

"Putkinen oli työnjohtajista parhaita mitä kohdalleni oli sattunut. Häneltä puuttui tyystin se asenne joka on tyypillinen kouluttamattomalle työnjohtajalle. Hän ei esiintynyt kaikkitietävänä eikä käskevänä, vaan pyrki neuvottelemaan asiat. Johto syyttelikin häntä hyvänahkaisuudesta. Syytteessä oli sikäli perää, ettei Putkinen koskaan kiikuttanut ketään meistä ylemmän johdon puhutteluun, vaikka olisi ollut aihettakin. Hän selvitti asiat miehen kanssa henkilökohtaisesti."

TIKKA: (S4) Onko asioiden ja toiminnan johtaminen selkeää ja johdonmukaista?

Kunnossa. Esimiehen toiminta on johdonmukaista ja keskustelu toimivaa. Vuorovaikutteinen ja osallistava johtaminen lisää henkilöstön hyvinvointia ja rohkaisee näkemään työn entistä laajemmassa yhteydessä. Johtaminen ja esimiestyö vaikuttavat selvimmin työtyytyväisyyteen. Johtamisen ja päätöksenteon epäoikeudenmukaisuuden on todettu lisäävän henkistä pahoinvointia ja sairauspoissaoloja.

Zadie Smith: Kauneudesta s. 194

"Et sä mua naruta. Mä tiedän mistä sä teeskentelet olevas kotosin", Bailey sanoi uudestaan kiukustuneena, yhä ovea pidellen mutta Levia kohti kumartuneena. "Koska mä ite olen sieltä -mutten silti käyttäydy kuin nekru. Varo vain, poitsu". "Anteeks kuinka?" Levin vimma kilpistyi surkeaan pelkoon. Hän oli lapsi, ja vastassa oli mies, joka puhui hänelle tavalla, jolla tämä ei varmasti puhuisi kenellekään muulle täällä töissä olevalle nuorelle. Nyt ei enää oltu megamyymälän maailmassa, missä kaikki olivat yhtä perhettä ja missä "kunnioitus" oli yksi viidestä jokapäiväisestä "käytössäännöstä", jotka olivat muistinvirkistyksenä kahvihuoneen ilmoitustaululla. He olivat pudonneet lain, säädyllisyyden ja turvallisuuden porsaanreiästä."

TIKKA: (S5) Kohdellaanko erilaisia ihmisiä tasa-arvoisesti työpaikalla?

Ei kunnossa, korjattavaa: Kohtelussa on ikään ja kansallisuuteen liittyvää kielteisyyttä ja syrjivyyttä. Epätasa-arvoisen kohtelun vaikutukset liittyvät työtyytymättömyyteen ja lisääntyneisiin hyvinvoinnin häiriöihin, kuten väsymykseen, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Työturvallisuuslain mukaan tasa-arvon loukkauksiin tulee suhtautua nollatoleranssi-periaatteella.

Esa Leskinen, Sami Keski-Vähälä: Päällystakki s. 24–25

"Kuoro

Kun pienimuotoinen mutta sympaattinen tarinamme siis jatkuu ja historian pyörä pyörii eteenpäin, sankarimme takki alkoi herättää työpaikalla reaktioita-

Kuoro

Työtoverit ryhtyivät kutsumaan sitä leikkisästi loimeksi.

Keijo

Hei kattokaa - loimi tuli töihin.

Mirkku

Akaki sun loimi haisee ihan navetalle."

TIKKA: (S6) Esiintyykö työyhteisössänne epäasiallista kohtelua tai häirintää?

Ei kunnossa, korjattavaa: Yhtä henkilöä kohdellaan epäasiallisesti ja kiusataan. Epäasiallisen kohtelun kohteena olevilla on havaittu voimakkaita stressioireita, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Henkinen väkivalta on uhka psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. Työturvallisuuslain mukaan kohtelun epäasiallisuuteen tulee suhtautua nollatoleranssi-periaatteella.

György Konrad: Vierailija s. 20–21

"Mutta hänen [sosiaalityöntekijän asiakkaan] järjestelmänsä mutkikkuusaste on masentavan alhainen, hänen tulonsa vähäiset, hänen paikalliset kehyksensä karut, näkökykynsä hämärä, taakkansa painavat. Hänen liikkumavapautensa on keskimääräistäkin vähempi, hänen tunneliikahduksensa järjestymättömiä, ne aiheuttavat vain hankausta, välistä tapaturmia. [...] Minun tehtäväni on, valtiovallan valtuuttamana suojelijana, auttaa hänen alaikäisiä lapsiaan sopeutumaan jotenkuten oloihinsa, viran puolesta jarrutellen heidän taipumustaan kärsimiseen."

TIKKA: (S7) Sisältyykö työhön runsaasti hankalia asiakas- ja vuorovaikutustilanteita, jotka herättävät kielteisiä tunteita?

Ei kunnossa, korjattavaa: Korjattavaa on, koska työhön liittyvissä asiakassuhteissa joutuu kohtamaan toistuvasti kielteisiä tunteita eikä niitä voi käsitellä rakentavasti työyhteisössä. Kielteisten tunteiden kohteena oleminen aiheuttaa stressioireita ja on myös masennuksen riskitekijä. Sellaisten tunteiden esittäminen, joita ei itse tunne, on todettu aiheuttavan psykosomaattista oireilua asiakaspalvelutyössä.