Ilman sairauspoissaolotodistuksia on vaikea seurata sairauspoissaoloja

Sairauspoissaolojen seuranta on osa työntekijöiden työssä selviämisen seurantaa ja työhön paluun tukemista. Samalla sitä kautta voidaan saada tärkeää tietoa työyhteisön toimivuutta uhkaavista seikoista sekä työn ja työympäristön terveellisyyden uhista. llman sairauspoissaolotodistuksia on työterveyshuollon vaikea seurata sairauspoissaoloja, saati sitten tukea työntekijän paluuta sairauslomalta takaisin työhön. Silti edelleen on mahdollista, ettei sairauspoissaolotodistus, tai edes tieto siitä, tule työntekijän omaan työterveyshuoltoon.

Esimiehet tietävät yleensä, ovatko oman yksikön työntekijät työssä vai poissa. Useimmiten työntekijän tulee ilmoittaa suoraan esimiehelleen sairauspoissaolostaan. Ihanteellisessa tapauksessa työntekijä toimittaa työkyvyttömyystodistuksen esimiehelleen, joka toimittaa sen edelleen mahdollisesti palkanlaskennan kautta työterveyshuoltoon. Jossa otetaan koppi.

Huonommassa vaihtoehdossa todistukset, tai tieto niistä, jäävät työnantajalle, eivätkä koskaan saavuta työterveyshuoltoa. Aina ei esimieskään saa sairauspoissaolotodistusta. Kaikki esimiehet eivät työskentele samassa rakennuksessa tai työympäristössä alaistensa kanssa. Näin heidän mahdollisuutensa tuntea alaistensa työkykyä tukevat ja uhkaavat seikat ovat huonontuneet.

Sairauspoissaoloseurannan tarkoituksena on mahdollisimman varhainen työkykyongelman havainnointi ja ratkaisu ennen kuin ollaan jouduttu liian vaikeaan tilanteeseen. Tosin kovin varhaistahan tuki ei ole silloin, kun on jo jouduttu työkyvyttömyyden takia sairauslomalle. Onnistunut työhön paluu voi korjata tilanteen.

Kollegat kentällä ovat myös kaipailleet valtakunnallisten, useilla paikkakunnilla toimivien yritysten osalta sairauspoissaolotodistuksia lähetettäviksi paikallisiin työterveyshuoltoihin. Kyseisten yritysten sairauspoissaolotodistukset saatetaan toimittaa työpaikalta suoraan valtakunnallisen työterveysyksikön keskusyksikköön. Sieltä tieto toimitetaan sovitun ohjausmallin mukaisesti paikallisille työterveysyksikölle viiveellä, mikä voi osaltaan hidastaa reagointia työkyky- tai työyhteisöongelmiin.

Yhdellä mallilla ei selviä sairauspoissaolojen seurannassa ja työhön paluun tukemisessa. Isot ja pienet yritykset, paikalliset ja valtakunnalliset yritykset, eri toimialojen yritykset, kaikki vaativat oman lähestymistapansa. Tärkeää on, että sovitaan vastuun jaosta ja rooleista esimiehen ja työterveyshuollon välillä sekä huomioidaan myös paikalliset palvelujen tuottajat, kun yritys tekee valtakunnallisen sopimuksen palvelujen tuottajan kanssa. Oikea-aikainen toiminta on tehokasta.