Työterveyslääkäri

Päihdetyö työsuojelun osana poliiseilla tuo jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta toimintaan

Työterveyslääkäri
2010;28(2):31-33
Päivi Loikkanen

Poliisille on vahvistettu päihdeohjelma vuoden 2005 alussa. Ohjelma on valmisteltu vuosina 1999-2002 Myllyhoitoyhdistyksen kanssa toteutetun hankkeen aikana kertyneen kokemuksen pohjalta. Päihdeohjelman tavoitteena on tilanne, jossa päihteiden käyttö ei vaikuta poliisin henkilöstön työtehtävistä suoriutumiseen.

Päihdeohjelman tarkoitus

Valtakunnallinen päihdeohjelma laadittiin suppeaksi sisältämään poliisin päihdetyön linjaukset sekä lomakkeet päihdehaittoihin puuttumista varten. Suppea ohjelma on osoittautunut toimivaksi, koska kaikkien on mahdollista perehtyä siihen ja omaksua päihdeasioiden käsittelyn toimintalinjat. Poliisin päihdeohjelma ei toimi päihdetyön käsikirjana, vaan tietoa päihteistä ja päihdetyöstä on koottu poliisin sisäisille verkkosivuille.

Poliisin päihdeohjelma ohjaa poliisin yksiköitä sekä ennaltaehkäisevään päihdetyöhön että päihdehaittojen käsittelyyn ja tukitoimien järjestämiseen. Aiemmin päihdeohjelmat ovat yleensä painottaneet haittoihin puuttumista tai sisältäneet ainoastaan siihen liittyviä toimintaohjeita.

Päihdetyön organisointi

Päihdetyötä toteuttaa kuhunkin poliisin yksikköön nimetty päihderyhmä, jonka tehtävänä on koordinoida yksikön päihdetyötä, järjestää henkilöstölle tiedotusta ja koulutusta sekä tukea esimiehiä päihdehaittatapausten hoitamisessa. Kukin päihderyhmä laatii vuosittain toimintasuunnitelman, joka on osa yksikön työsuojelun toimintaohjelmaa. Päihderyhmällä on paremmat valmiudet toimia yksiköissä kuin aiemmin yksittäisellä päihdeyhdyshenkilöllä. Yksin toimiessa asiat saattavat henkilöityä eikä tarjolla ole tukea.

Päihdetyötä ovat ohjanneet ja seuranneet poliisin ylijohdon sekä lääninjohtojen päihderyhmät. Poliisissa toteutetun laajan organisaatiouudistuksen myötä myös päihdetyötä on järjestetty uudelleen paikallispoliisissa vuonna 2009, ja ohjaavalla tasolla Poliisihallituksessa uudistukset tullaan toteuttamaan kevään 2010 aikana. Nyt viiden vuoden aikana on todettu, että muutokset eivät synny itsestään, vaan jatkuvaa ohjausta ja seurantaa tarvitaan, jotta asiat etenisivät tavoitteiden suuntaan.

Poliisissa päihdetyö on liitetty osaksi työsuojelutoimintaa, mikä on tuonut päihdetyöhön jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös työterveyshuolto on kytketty toimintaan mukaan päihderyhmän jäsenyyden kautta.

Koulutuksella valmiuksia päihdetyön toteuttamiseen

Päihdeohjelman vahvistamisen jälkeen poliisissa toteutettiin valtakunnallinen koulutushanke, jonka yhteydessä koulutettiin 376 päihderyhmän jäsentä vuonna 2005 sekä kolmekymmentä puheeksiottovalmentajaa vuonna 2006. Päihderyhmien koulutuksissa oli mukana myös työterveyshuollon edustajia. Sittemmin on järjestetty lyhyempi koulutus noin 30 henkilölle vuonna 2007.

Koulutuksensa jälkeen päihderyhmät ovat järjestäneet koulutusta omissa yksiköissään henkilöstölle ja esimiehille. Lisäksi päihderyhmät ovat järjestäneet puheeksiottovalmentajien kanssa esimiesten puheeksiottovalmennusta lähes kaikissa poliisin yksiköissä vuosina 2007-2008.

Ohjelman mukaisesti on käynnistetty päihdeasioiden käsittely myös poliisin tutkintokoulutuksen yhteydessä. Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvat poliisimiehet sekä alipäällystö- ja päällystötutkinnon suorittaneet esimiehet siis tuntevat poliisin päihdeohjelman sekä omaavat perustiedot päihderiippuvuudesta.

Organisaatiouudistuksen yhteydessä järjestettiin poliisin päihderyhmille syksyllä 2009 seminaari, jossa käsiteltiin päihdetyön kehittämisen työkaluja (A-step). Tässä yhteydessä painotettiin myös yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Valtakunnallisen koulutuksen avulla poliisiin on luotu valmiudet päihdetyön toteuttamiseen. Jatkuvuuden varmistamiseksi päihderyhmille ja esimiehille suunnattua koulutusta tullaan järjestämään jatkossakin. Koko henkilöstön koulutusta toteutetaan kussakin yksikössä työterveyshuollon ja päihdetoimijoiden kanssa.

Päihdetyötä poliisin työterveyshuollossa

Päihdeseulonta ja mini-interventio on määritelty osaksi poliisin kaikkia terveystarkastuksia poliisin työterveyshuollon valtakunnallisessa toimintasuunnitelmassa, joka ohjaa poliisin yksiköiden työterveyspalvelujen suunnittelua. Päihdeasiat on ohjattu sisällyttämään myös poliisin kuntoutuskurssien ohjelmaan (ASLAK ja TYK). Lisäksi tarjotaan mahdollisuutta osallistua päihdepainotteisille kuntokursseille. Päihteiden käytön epäily on myös määritelty yhdeksi puuttumiskriteeriksi poliisin työkyvyn seurantamallissa.

Työterveyshuollon toimenpiteet eivät aina toteudu, vaikka toimintasuunnitelmaan olisi kirjattu valtakunnallisten linjausten mukaiset toimenpiteet. Tässä työterveyshuolloilta odotetaan aktiivisuutta. Lisäksi työterveyshuollon toteuttaman päihdetyön seurannassa on ollut ongelmia, koska sitä ei ole huomioitu tietojärjestelmissä. Työterveyshuolto ei yleensä pysty raportoimaan toteuttamiaan mini-interventioita eikä aina edes terveystarkastuksissa toteutettuja seulontatuloksia (esim. AUDIT-pisteiden jakaumat).

Työterveyshuoltojen osaaminen päihdeasioissa vaihtelee paljon. Seulontamenetelmät ja mini-interventio alkavat jo olla tuttuja, mutta hoitoonohjaukseen liittyvät menettelytavat ovat usein tuntemattomia. Näiden osalta tarvitaan enemmän yhteistyötä päihdehuollon toimijoiden kanssa. Poliisissa odotetaan, että työterveyshuolto tuntee paikalliset ja alueelliset päihdetoimijat, osaa ohjata hoito- tai arviointipaikkaan sekä pystyy järjestämään hoidon seurannan ja raportoimaan siitä sovitusti työnantajalle.

Ehkäisevää päihdetyötä poliisin yksiköissä

Päihdeasiat on poliisissa määritelty osaksi yksiköiden järjestämää tyky-toimintaa, jota toteutetaan sekä työterveyshuollon että muiden päihdeasiantuntijoiden kanssa. Käytännössä toimenpiteet ovat olleet mm. luentoja, tietoiskuja ja testejä (AUDIT tai MAST).

Päihdeasioiden käsittely on poliisissa ohjeistettu myös osaksi kehityskeskustelua ja se kirjataan keskustelulomakkeen kohtaan "Työhyvinvointi". Esimiesten puheeksiottovalmennus on antanut valmiuksia myös näiden keskustelujen toteuttamiseen.

Poliisin yksiköitä on kehotettu huomioimaan päihteettömyys työpaikan tilaisuuksissa. Tarjoilussa tulee huomioida päihteettömien vaihtoehtojen vaivaton saatavuus ja tarjoilussa tulee noudattaa kohtuutta.

Ehkäisevä päihdetyö koetaan usein tarpeettomaksi tilanteessa, jossa ongelmia ei koeta yksikössä olevan. Kuitenkin varsin pienillä toimenpiteillä voidaan päihdeasioita nostaa luontevasti esiin. Poliisissakin ehkäisevän päihdetyön toteutumisessa on eniten kehittämisen arvetta.

Päihdeohjelman toteutumisen arviointia

Poliisissa toteutetun seurannan mukaan päihdeohjelman toteutuminen vaihtelee paljon yksiköiden välillä. Kaikissa yksiköissä on päihderyhmä, mutta sen toiminnan aktiivisuus vaihtelee. Myös työterveyshuollon jäsenen osallistuminen vaihtelee - johtuen joko päihderyhmästä tai työterveyshuollosta.

Puheeksiottovalmennus on koettu esimiesten taholta tarpeelliseksi. Hyödylliseksi se on koettu etenkin silloin, kun valmennus on toteutettu koskien yleensäkin vaikeiden asioiden puheeksiottoa. Päihdeohjelma on poliisissa nostanut puheeksioton selkeästi esimiesten tehtäväksi, ja se toimii myös esimiesten työkaluna.

Lopuksi

Poliisissa päihdeasiat nostetaan esiin monessa eri yhteydessä ja luodaan näin tilaisuuksia aiheesta keskusteluun. Päihdeohjelman koetaan antaneen luvan puhua ja puuttua.

Päihdeongelmiin liittyvät asenteet ovatkin viime vuosien aikana selvästi muuttuneet avoimempaan ja asiallisempaan suuntaan (ks. «Poliisin henkilöstöbarometri. Miten kuvailisit työ»1).

Poliisin päihdeohjelma löytyy poliisin verkkosivuilta osoitteesta www.poliisi.fi/julkaisut > Poliisin ylijohdon julkaisut > 2005 (3 ja 4).

Lähteet

HB 2005 (n/N = 7828/8310)

HB 2008 (n/N = 6538/6871)

HB 2010 (n/N = 7153/7350)

Kuva 1. Poliisin henkilöstöbarometri. Miten kuvailisit työpaikallasi vallitsevaa asennoitumista työyhteisösi jäsenen mahdolliseen päihdeongelmaan: poliisihallinnon tulokset 2005-2010.
Päivi Loikkanen
ylilääkäri
Poliisihallitus
paivi.loikkanen(at)poliisi.fi