Alkoholihaitat hallintaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä

Alkoholiasiat puheeksi

Toiminta alkoholiasioissa

Työpaikalla samat ohjeet koskevat kaikkia. Keskustelua onkin hyvä käydä siitä, mitkä ovat ohjeet työmatkoilla, edustustyössä, juhlien/tapahtuminen tarjoilussa ja haittoihin tarttumisessa sekä hoitoonohjauskäytännöissä. Työpaikan kaikkien henkilöstöryhmien on hyvä olla mukana alkoholiasioista sovittaessa. Toimintatavat tulevat tutuksi, kun ne käydään läpi kaikissa työyhteisöissä. Lähtökohta on, että työssä ollaan selvinpäin. Työpaikoilla havaitaan myös krapulassa ja humalassa työskentelyä, joista seuraa töistä myöhästelyä, ilmapiiri- ja yhteistyöongelmia, työn laadun heikkenemistä tai töiden viivästymistä Myös tapaturmavaara sekä taloudelliset ja imagohaitat ovat todellisia riskejä. Niinpä alkoholiasioita kannattaa selvittää säännöllisesti, esimerkiksi osana henkilöstökyselyitä. Selvitysten perustella tehdään tarvittavat parannukset.

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Alkoholista tulee puhua jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Työpaikoilla tarvitaan tietoa alkoholihaittojen ehkäisystä, hoitoonohjauksesta ja siitä, miten työyhteisöä tuetaan päihdeongelmatilanteissa sekä kuntoutujan työhön palatessa. Tietojen antaminen ja ohjaus työkykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Työpaikkojen tuleekin saada tietoa ja koulutusta ensisijaisesti omasta työterveyshuollosta. Suomen työterveyshuolloista noin puolet on järjestänyt joskus jonkin asiakasyrityksen työntekijöille suunnattua tiedotusta, koulutusta, luentoja tai kampanjoita ehkäisevään päihdetyöhön liittyen.

Valtion tarkastusviraston selvityksen mukaan työterveyshuolloissa varhainen puuttuminen alkoholin suurkulutukseen nähdään sen terveysriskeihin nähden riittämättömänä. Työterveyshuollon toiminta painottuu ennaltaehkäisyn sijasta voimakkaasti sairaanhoitoon. Vain harvat alkoholin suurkuluttajat saavat tietoa ja neuvontaa työterveyshuollossa. Myös elintapojen käsittely, kirjaaminen ja seuranta ovat selvityksen mukaan puutteellisia.

Työterveyshuolto asiantuntijana

Työterveyshuollon toiminta alkoholihaittojen ehkäisemiseksi sisältyy työterveyshuollon omaan toimintasuunnitelmaan. Asiakastyöpaikkojen kanssa yhteistyön tavoitteista ja toimenpiteistä sovitaan työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Alkoholinkäytöstä kysyminen terveystarkastuksissa ja sairaanhoitokäynneillä, alkoholin riskikäytön seulonta (AUDIT), neuvonta sekä palaute työpaikalle työterveyshuollon toteuttamista toimenpiteistä ja säännöllinen yhteistyö työpaikan kanssa alkoholiasioissa kuuluvat työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältöön. Työterveyshuollon antamaa palautetta työpaikan alkoholiasioista tarvitaan alkoholihaittoja ehkäisevän toiminnan arvioimiseksi ja sen kehittämiseksi Pelkästään tieto alkoholin riskikäyttäjien määrästä työpaikalla havahduttaa toimenpiteiden tarpeellisuudesta niin työterveyshuoltoja kuin työpaikkoja.

Alkoholin käytön puheeksiotto työterveyshuollossa

Työterveyshuolloissa ehkäisevää työtä voidaan vahvistaa mini-interventiotoiminnan ja työpaikoilla tapahtuvan valistuksen ja neuvonnan avulla. Mini-interventio tiedetään vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi hoitomuodoksi alkoholin riskikäytön vähentämiseksi. Mini-interventiot ovat kuitenkin lisääntyneet Suomen työterveyshuolloissa hitaasti. Vain 10 % työterveyshuollon asiakastyöpaikkojen työterveyshuollon toimintasuunnitelmista sisältää mini-interventiotoiminnan. Alle neljännes työnantaja-asiakkaista saa mini-interventioita, jotka toteutuvat pääosin terveystarkastuksissa. Sairaanhoitokäynneillä 7 % työterveyshuoltoyksiköistä antaa neuvontaa alkoholin käytön vähentämiseksi. Työterveyslaitoksen kahdeksalla työpaikalla meneillään olevan tutkimuksen mukaan vastaajista valtaosa piti itseään kohtuukäyttäjänä. Alkoholin kohtuukäyttäjiksi tai raittiiksi itsensä arvioineista toimialasta riippuen 15 % - 45 %:lla ilmeni testin mukaan riskikäyttöä. Mikä heidät herättää vähentämään alkoholinkäyttöään?

Työpaikan päihdeohjelma

Työterveyshuoltojen asiakasyrityksistä 16 %:lla on päihdeohjelma. Päihdeohjelmia on tehty lähinnä alkoholiongelmaisen hoitoonohjausta ja huumausainetestausten käyttöönottoa varten. Päihdeohjelmia tarvitaan myös alkoholihaittoja ehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa sovitaan työpaikan alkoholikäytännöistä ja siitä, kuka tekee mitä ja milloin. Vaikka päihdeohjelma onkin pääsääntöisesti johdon työkalu, henkilöstön mahdollisuus tehdä aloitteita ja osallistua kehittämistyöhön luo työpaikan arjen käytännöt, joihin sitoudutaan. Työpaikoilla olisikin käytettävissä paljon voimavaroja alkoholihaittojen ehkäisyyn, kunhan asiasta kiinnostuneita pyydettäisiin mukaan kehittämistyöhön. Työpaikan alkoholihaittojen ehkäisyä voi suositella kirjattavaksi työhyvinvoinnin edistämiseen ja esimiestyöhön liittyvänä asiana osaksi päihdeohjelmaa ja työsuojelun toimintaohjelmaa kaikilla työpaikoilla.

Alkoholihaittojen ehkäisy näkyväksi arjen toiminnaksi

A-Step on työkalu alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikalla (kuva «A-Step. »1) A-Stepin avulla alkoholiasiat otetaan yhteiseen käsittelyyn. Työkalu ohjaa kehittämään työpaikan käytäntöjä askel askeleelta tavoitteena alkoholihaittojen ehkäisy (kuva «Askeleet alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikalla »2). A-Step sisältää hyvän käytännön malleja alkoholiasioista puhumiseen, toimintatapoihin ja yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa.

Kuva 1. A-Step.

A-Stepin avulla voidaan keskustella työpaikan käytännöistä alkoholiasioissa ja täydentää työpaikkaselvityksiä. Sen avulla voi tarkistaa koko työyhteisön kanssa nykyiset käytännöt, koota kehittämistavoitteet ja laatia/päivittää päihdeohjelman. Päihdehaittojen ehkäisy ei ole vain yksilöihin kohdistuvaa toimintaa. Työpaikka sosiaalisena ympäristönä voi vaikuttaa merkittävästi päihdehaittojen vähentämiseen, jos työyhteisön voimavarat otetaan käyttöön.

Kuva 2. Askeleet alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikalla

Jotta A-Step tulisi tutuksi ja luontevaksi työvälineeksi, voi työpaikkaselvityksen alkoholiasioista aloittaa työterveyshuollon omassa organisaatiossa. A-Stepin avulla voi työterveyshuollon henkilöstö tarkastella omia käytäntöjään alkoholiasioiden suhteen ja määritellä kehittämiskohteita.

A-Stepin voi viedä työpaikalle esimerkiksi työsuojelutoimikunnan kautta ja liittää alkoholiriskien arviointi työsuojelun toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuolto tukee ja seuraa työpaikan kehittämistoimenpiteitä. A-Stepin voi ottaa saman tien käyttöön: aloittaminen ei vaadi muuta kuin keskustelevan ryhmän. Kehittämistyöhön tarvitaan johdon sitoutuminen ja tuki. Parhaat tulokset A-Stepin käytöstä saadaan kaikkien henkilöstöryhmien ja työterveyshuollon yhteistyönä. Moni toiminta on mutkattomasti käyttöön otettavissa, mutta pelisääntöjä ja yhteisöllistä asennetta on usein tarpeen kehittää. Sovittujen käytäntöjen toteuttaminen arkityössä jo sinällään kehittää työyhteisön asenteita ja ehkäisee alkoholihaittoja.

Lukija voi pohtia, millaista koulutusta itse on saanut päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoon sekä miten oma työpaikka ja työterveyshuolto ovat tukeneet juomatavan tunnistamista sekä kohtuukäyttöä tai raittiutta. A-Stepin avulla voi käynnistää keskustelun omalla työpaikalla. A-Step on kehitetty Työterveyslaitoksen Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikalla-hankkeessa (2008-2010), jonka tavoitteena on edistää työpaikkojen ja niiden työterveyshuoltojen alkoholihaittoja ehkäisevää työtä sekä kehittää menetelmiä sen avuksi. Yhteistyössä työpaikkojen kanssa, osana interventiota, hankkeessa on kehitetty myös ehkäisevän päihdetyön koulutusta sekä kyselymittari työpaikoille alkoholiasioiden kartoittamiseen, kehittämistyöhön ja seurantaan. Valmisteilla on myös Päihdeohjelma -malli alkoholihaittojen ehkäisyn liittämiseksi päihdeohjelmiin suomalaisilla työpaikoilla.