Työterveyslääkäri ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet

Ahdistuneisuus, masennus, unihäiriöt, väsymys, huono fyysinen ja psyykkinen suorituskyky sekä kivut ovat tavallisia oireita myös työterveyslääkärin vastaanotolla. Bentsodiatsepiinit ja kolmio-kipulääkkeet voivat oikein käytettynä olla tehokas keino lievittää näitä vaivoja.

Riippuvuudesta ja sen eri tyypeistä

Kuka tahansa voi tulla PKV-lääkkeistä riippuvaiseksi. Ahdistuneisuuden hoidossa jo 4-6 viikon käyttö tavanomaisilla hoitoannoksilla aiheuttaa lopetusoireita joillekin potilaille, neljä - kahdeksan kuukautta vaikuttaisi olevan kriittinen ajanjakso fysiologisen riippuvuuden kehittymiselle.

Riippuvuuden tunnistaminen ja tunnustaminen voi olla hyvinkin hankalaa. Osalla potilaista ei ole mitään käsitystä riippuvuudestaan tai hoitomotivaatiota siihen. Oma lukunsa ovat päihderiippuvaiset, joilla on tavoitteena lääkkeen päihdekäyttö.

Osa riippuvuuksista syntyy päälle jääneen lääkityksen mekanismilla. Vierotusoireet ovat säikäyttäneet lääkityksen lopettamista yrittävän potilaan ja hän on valinnut pienemmän pahan, päivittäisen käytön.

Toki isoin ryhmä ovat ne potilaat, jotka vain hakevat apua oireisiinsa ja paranevat pian. Heillä riippuvuuden kehittymisen riski on pieni.

Työterveyslääkärillä on hoidettavanaan potilasta laajempi kokonaisuus

Huolehdimme osaltamme potilaan työ- ja toimintakyvystä, kyvystä tehdä tuloksellisesti työtään. Sairaudet hoidetaan ja kuntoutetaan. Työssä selviytymistä tuetaan ja seurataan. Työyhteisönkin tilaa kartoitetaan. Osaltamme kannamme vastuun siitä, että emme laske työpaikalle henkilöä tilassa, jossa hän voi olla vaaraksi itselleen tai muille.

Työterveyshuollossa on parhaimmillaan mahdollisuus arvioida, hoitaa ja seurata potilasta hyvinkin tiiviisti, jopa moniammatillisesti. Tulisiko PKV-lääkkeistä riippuvaiseksi todettu määritellä vajaakuntoiseksi, jolloin määrätietoisesti arvioisimme henkilön toiminta- ja työkykyä?

Työhön tullessa

Luottamuksellisen hoitosuhteen perusta luodaan usein työhöntulotarkastuksessa. Työntekijä kertoo historiansa, toisinaan hämmästyttävän avoimesti, toisinaan olennaisia asioita salaten. Erityisesti PKV- lääkkeiden ja päihteiden käyttö jää usein kertomatta, ainakin määrää kaunistellaan. Lääkäri antaa lausunnon työhön sopivuudesta. Lausuisiko lääkäri toisin, jos kertomatta jääneet asiat olisivat olleet tiedossa? Tehdäänkö uusi lausunto työhön sopivuudesta PKV-lääkkeitten käytön selvittyä myöhemmin? Toimiiko työterveyslääkäri työssä jatkamisen ja kuntoutumisen mahdollistajana vai sopimattomien karsijana pois työpaikoilta?

Työsuhteen aikana

Mikäli työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on kirjattu ne työtehtävät, joissa erityisen hyvää toimintakykyä ja päihteettömyyttä edellytetään, voi työterveyshuolto tehdä huumausainetestit osana työkyvyn selvittelyä työterveyshuoltolain perusteella, ilman työnantajan pyyntöä. Selvittelyn jälkeen työnantajalle annetaan lausunto sopiva - rajoituksin sopiva - sopimaton ilman tarkempaa selvitystä tehdyistä tutkimuksista.

Huumetestauksesta

Yhä useamman yrityksen työhöntulotarkastukseen kuuluu huumetestaus. Huumetestiä ei saa tehdä eikä siitä lausuntoa antaa, ellei yrityksellä ole YT-menettelyllä (tai työsuojelutoimikunnassa) sovittua kirjallista päihdeohjelmaa.

Huumetestauksessa liikutaan perustuslain turvaamien perusoikeuksien alueella. Laki antaa huumetestaukselle raamit, mutta testauksen tarpeen päättää käytännössä työnantaja. "Työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, (tai) luotettavuutta, (tai) itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä…" Onko olemassa työtä, jossa tätä vaatimusta ei olisi? Lisävaatimuksena laissa on toki turvallisuuden tai merkittävien taloudellisten etujen vaarantuminen. Työnantajan on voitava luottaa työntekijäänsä, mutta pelkästään yleisen luotettavuuden testaamiseksi ei huumetestiä saa teettää eikä se sitä testaa. Yleistä luotettavuutta testannee paremmin tietyissä työtehtävissä työntekijältä vaadittu rikosrekisteriote.

Työsuhteen aikana työnantaja voi edellyttää työntekijältä huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamista vain, jos on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista ja testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Ja tietysti työnkuvan on edellytettävä luotettavuutta, reagointikykyä, tarkkuutta jne.

On työntekijän oman edun mukaista voida todistaa, ettei ole työhönsä kykenemätön huumaavien lääkkeiden tai huumeiden vuoksi. Mikäli henkilö ei mene työnantajan määräämään testiin, on se ainakin työstä poistamisen, jopa irtisanomisen peruste.

Huumetestilomakkeessa on vaihtoehtoja: "Ei ole todettu testattujen huumausaineiden käyttöä" ja "On käyttänyt huumausainetta muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen". Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaa huumetestissä näkyvän aineen käytön sallimista silloin, kun hoito sen vaatii. Kodeiinipohjaiset kipulääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet ovat näistä tyyppiesimerkkejä. On tarkoin pohdittava, onko kyseinen hoito hyvin perusteltua, seurattua ja lääkeannokset sopivat. On myös muistettava, että testi ei kerro lääkkeen annoksesta, vain sen käytön. Lisäksi työnantajalähtöinen huumetesti tehdään yleensä vain neljälle tavallisimmalle päihdeaineelle eli onko testi riittävän kattava? Ainakin sitä on helppo kiertää.

Työtapaturmista

Jos yrityksessä on määritelty ne työtehtävät, joissa toimimisen edellytyksenä on päihteettömyys, on useimmiten myös sovittu menettely työtapaturmien varalle. Tapaturman sattuessa työntekijä lähetetään työterveyshuoltoon huumetestiin. Työterveyshuollon haasteellinen tehtävä on arvioida positiivisen testituloksen tullessa potilaan käytössä olleen lääkityksen vaikutukset työkykyyn ja –tapaturmaan.

Noidankehä

Potilaan oireilu voi olla vuosia kestänyt. Erilaisia hoitoja on kokeiltu, tutkimuksia tehty ja lääkityksiä määrätty vuosien varrella. Lääkityksiä on jäänyt päälle, hankalat kivut ja säryt ovat vaatineet vahvempaa lääkitystä - miedoiksi mielletyt opiaatit, kodeiini ja tramadoli, aiheuttavat valitettavan herkästi voimakkaan fyysisen riippuvuuden. Toleranssin kehittymisen myötä potilaan kipukynnys laskee, kipua koetaan entistä herkemmin. Vierotusoireena lisääntyvät kivut ja kolotukset sekä psyykkinen levottomuus heikentävät varmasti työkykyä. Unihäiriöt ja masennusoireet ovat lähes kaikkien riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden ja päihteiden vierotusoireita.

PKV-lääkkeiden aiheuttama vireyden heikkeneminen voi ilmetä väsymyksen sijasta esimerkiksi välinpitämättömyytenä tai poikkeavana huolimattomuutena. Riski on suurin aina uuden lääkityksen alkuvaiheessa. Lääkityksen aloittamisen tai annoksen selvän nostamisen yhteydessä sairausloma voi olla tarpeen 1-2 viikon ajaksi.

Työjärjestelyjä?

Hyvin sopivan, vakituisen PKV- lääkityksen aikana työntekijä voi olla täysin työkykyinen – riskitehtäviä lukuun ottamatta. Joskus joudutaan muuttamaan työtehtäviä pysyvästikin. Esimerkiksi vuorotyö ei sovi kaikille ja erityisen huonosti se sopii unihäiriöiselle tai sairauden tai lääkityksen uuvuttamalle. Toisaalta työnkuvaneuvottelut vaativat taitoa: 2-vuorotyöhön siirtyminen pudottaa palkkaa, hankaloittaa työvuorolistojen laatimista jne. Siksi voidaan sinnitellä työssä erilaisten toimintakykyä "kohentavien" lääkitysten avulla.

Joskus ammatillisen kuntoutuksen toimien käynnistäminen voi olla ratkaisu.

Liikenne ja PKV-lääkkeet

Lain tasolla lääkkeiden käytöstä on annettu määräyksiä ainoastaan ammattikuljettajien ajoterveyteen liittyen, mukaan lukien ilmailu-, meri- ja raidepuolella myös liikenneturvallisuustehtäviin osallistuva henkilöstö.

Ammattikuljettajien ja riskiammateissa työskentelevien työkelpoisuutta arvioidaan STM:n sivuilta löytyvien ajoterveysmääräysten ja liikennelääketieteellisen tietämyksen pohjalta. Työterveyslaitos on julkaissut uuden oppaan "Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto" vuonna 2009.

Liikenneturvallisuussäädöksistä ja -ohjeista sekä em. oppaasta voi olla työterveyslääkärille apua hänen miettiessään muussa työelämässä toimivan PKV-lääkkeen käyttäjän työkykykyä, vaikka arviot heidän kohdallaan tehdäänkin enemmän tapauskohtaisesti.

Me koukuttajat?

Kun PKV-lääkitys aloitetaan, on syytä miettiä lääkityksen indikaatio huolellisesti ja miettiä lääkityksen vaihtoehtoja. Myös riippuvuuden riskistä on syytä puhua. Syytä on pitää hoidot lyhyinä ja kontrolloida tilanne melko nopeasti. Muiden kirjoittamia reseptejä tulee arvioida kriittisesti. Mikäli lääkityksen käyttö jostain syystä pitkittyy, on aiheellista keskustella lääkityksen lopettamisesta - potilasta syyllistämättä. Spesialistin konsultaatio voi auttaa hoidon muokkaamisessa – erityisesti psykiatrin, joskus neurologin, fysiatrin, ortopedin tai kipupolikinikan lääkärin konsultaatio.

Kun potilas on tullut riippuvaiseksi, ei häntä saa hyljätä. Lääkitystäkään ei saa lopettaa äkillisesti. Mielenterveys- ja päihdeongelmien vyyhdin selvittäminen vaatii aikaa. Potilas joka sekä tarvitsee lääkettä että käyttää sitä väärin, tarvitsee tiivistä seurantaa, pieniä lääkepakkauksia kerrallaan ja hyvää ja luottamuksellista suhdetta lääkäriin. Keskustele hoidon tehosta, käytä kyselyjä tai esim. VAS-janaa apuna. Kartoita ajoittain mahdollisuutta lääkityksen vähentämiseen ja sopivaa ajankohtaa. Sovi säännöt lääkitykselle ja kirjaa ne. Tapaa potilas määräajoin, keskitä lääkityksen uusimiset yhdelle lääkärille.

Työterveyshuollossa on mahdollista priorisoida ajankäyttöä, kohdentaa sitä eniten tarvitseville!

Tee potilaalle kirjallinen hoitosuunnitelma

PKV-lääkeriippuvaiselle kirjallinen hoitosuunnitelma on mahdollisuus. Hoitosuunnitelma voi vaatia hoitoneuvottelun, jossa on mukana potilaan esimies. Neuvottelu usein alentaa kynnystä sairauslomalta työhön paluuseen. Fiksun esimiehen tuki ja tarvittavat työjärjestelyt ja yhdessä sovittu työterveyshuollon tiivis seuranta auttavat työssä selviämistä. Työkykyneuvottelu on hyvä järjestää mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Yhteistyö työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä voi mahdollistaa työturvallisuuden myös lääkehoidon näkökulmasta.

Lopuksi

PKV-lääkkeillä on yhä paikkansa potilaiden hoidossa, vaikka niiden käyttöön voi liittyä merkittäviä ongelmia. Ongelmien syntyessä suuri osa potilaistamme on autettavissa työterveyshuollon keinoin, hyödyntäen luottamuksellista potilas-lääkärisuhdetta, aikaa, moniammatillisuutta ja yhteistyötä.