Askarruttaako työhön sopivuuden arviointi ja riippuvuussairaudet?

Nuori sairaanhoitaja on tulossa keskussairaalaan vuodeosastolle kolmivuorotyöhön. Aikaisemmin hän on työskennellyt poliklinikalla, ollut sittemmin äitiyslomalla ja hoitovapaalla ja hakeutuu nyt takaisin työelämään. Yleensä hän on ollut varsin terve, juo alkoholia silloin tällöin, ei humalahakuisesti, polttelee silloin tällöin kannabista, muttei tupakoi. Kysyttäessä tarkemmin hän kertoo kannabiksen polttelun liittyvän toimittajaystäväpiireihin.

Kannabis on suurin piirtein yhtä heikko riippuvuutta aiheuttavana aineena kuin alkoholi, mutta se ei aiheuta seuraavaksi päiväksi kognitiivisten toimintojen laskua kuten alkoholi. Jospa se suorastaan olisikin parempi vaihtoehto? Kuinka paljon voi käyttää kannabista, että se on vielä "vaaratonta" vai onko koskaan? Ei ole tapana sulkea työelämän ulkopuolelle ihmistä, joka käyttää alkoholia, vaikka emme tunne emmekä tunnista riittävästi tekijöitä, joilla voisimme luotettavasti ennakoida, ettei tästä kohtuukäyttäjästä vuosien myötä tulekin alkoholiriippuvainen. Tietenkin työhöntulotarkastuksessa ennustajaksi ryhtyminen on aina vähintäänkin kyseenalaista.

Kuinka turvallisuuskriittinen työ vuodeosaston sairaanhoitajan työ on? Suhteessa esim. lentäjän työhön? Jaamme varmaan kaikki sen kannan, ettei lentäjien suhteen oteta minimaalistakaan riskiä.

Sairaanhoitaja siis kertoo satunnaisesta käytöstä. Mitä jos hän käyttäisikin joka viikonloppu – miten arvioida mahdollista riippuvuutta? Voinko todeta sopivaksi henkilön, jolla on yksi kemiallinen riippuvuus ja työssä pääsee käsiksi niin rauhoittaviin kuin opiaattijohdannaisiinkin? Sairaanhoitaja vastaa potilaiden hengestä ja terveydestä suurimman osan vuorokaudesta. Tämän vastuun hoitaminen ei tietenkään salli hallitsematonta päihderiippuvuutta.

Mitä jos ei pääsisi käsiksi lääkkeisiin, vaan olisi hakemassa vaikka osastosihteeriksi vuodeosastolle? Mitä keinoja meillä on arvioida satunnaista hallittua käyttöä ja toisaalta mahdollista riippuvuutta, eli tilannetta jossa ihmisen harkintakyky on heikentynyt ja kynnys rikosten tekemiseen, esimerkiksi lääkevarkauteen, on alentunut. Iso osa maailmaa kuitenkin käyttää kannabista, eikä se monessa maassa ole edes laitonta. Tietenkin Suomessa toimitaan Suomen lakien mukaan. Tietenkin firmat haluavat estää laittomia päihteitä käyttävien pääsyn töihin. Tuleeko lääkärin toimia myös poliisina jos työnantaja toivoo?

Työhöntulotarkastukseen tuleva ihminen varmasti kokee tulevansa lääkärin eikä poliisin puheille ja luottaa lääkärin arviointikykyyn ja hänen luottamuksellisuuteensa. Ei työnhakija välttämättä tajua tarkastuksen erikoista luonnetta, siis että kysymyksessä ei ole varsinaisesti potilas-lääkäri-tapaaminen ja -suhde.

Jos joka viikonloppu päihteitä käyttävä laitosapulainen hakee työtä sairaalasta, jossa on nollatoleranssi päihteiden suhteen ja tehdään huumeseula jokaiselle uudelle työntekijälle, onko arviointi helpompaa? Periaatteessa voisi jättää huumekäytön arvion sikseen ja luottaa, että seulasta löytyy, jos polttelee merkittäviä määriä. Työnantaja järjestää huumeseulat erikseen ja terveysperusteinen työhön sopivuusarvio tehdään erikseen. Työkyvyn seurantamielessä sekä päihdehaittojen ehkäisemiseksi työterveyshuollossa tulisi tarjota lääketieteellistä seurantaa nuorelle ihmiselle, joka käyttää kannabista, ihan samoin kuin alkoholin riskikäyttäjälle.

Pitäisikö työhöntulotarkastukseen tulijalle antaa yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mitä ei tarkastuksessa kannata ottaa esiin, kuten päihdekäyttö ja psykiatriset sairaalahoidot? Nämä nuoret ihmiset, jotka ovat välittömiä ja luottavaisia, eivät koe satunnaista käyttöään minkäänlaisena ongelmana. He eivätkä osaa varoa puheitaan kuten keski-ikäiset alkoholistit, jotka kysyttäessä juovat lasin viiniä viikonloppuisin ruoan kanssa.

Mitä tapahtuu nuorelle ja hänen kasvulleen, jos häntä rangaistaan rehellisyydestä? Ottaako työnantaja vastuuta nuorista työnhakijoista? Ja halutaanko yhteiskuntaa viedä epäluottamuksen suuntaan? Miten lääkäriprofessio kehittyy, jos valkoinen takki ei enää tarkoita turvaa ja huolenpitoa vaan kontrollia ja rangaistusta?