Eläkkeelle vai kuntoutukseen - Työkaluhiojan päihdeongelma
IR on 52-vuotias mies, jonka koulutus on asentaja-koneistajan linja ammattikoulusta 1974, työkaluhiojan kurssi 1976 ja työnopastajakurssi 1986. Hän on ollut työssä samassa yrityksessä v. 1974–2008 tehden mm. jyrsijän, kokoojan ja työkaluhiojan työtä. Työsuhde päättyi luvattomista poissaoloista johtuvaan irtisanomiseen, mutta hakijan oman kertoman mukana myös alkoholinkäytöllä oli osuutta. IR on ollut kahdesti naimisissa ja avioliitot ovat päättyneet eroon v. 1988 ja 1997. Viimeisin parisuhde päättyi puolison kuolemaan v. 2006.
IR on käyttänyt alkoholia 18-vuotiaasta saakka vaihtelevia määriä. Hän on ollut psykiatrisessa sairaalassa 1988 ahdistuneisuuden ja 2006 katkaisuhoidon vuoksi. IR on ollut kertaalleen alkoholihuoltolassa 1998 ja parhaillaan hän käy A-klinikan klubitalolla ja tapaa sosiaalityöntekijän kerran viikossa. Työsuhteen kestäessä IR oli ajoittain työterveyshuollon tehostetussa seurannassa alkoholiongelman vuoksi ja kertaalleen työterveyshuolto ohjasi hakijan hoitoon A-klinikalle. IR jätti toistuvasti tulematta työterveyshuoltoon varatuille vastaanotoille. Työkyvyttömyyseläkkeen haku on käynnistynyt työvoimatoimiston aloitteesta.
IR kertoo tällä hetkellä käyttävänsä kaksi korillista keskiolutta ja pullon kirkasta viikossa. A-klinikan psykiatrin kirjoittaman lääkärinlausunnon mukaan hakijalla on keskittymisvaikeuksia ja itseluottamus on romahtanut. Kotona ollessa hän viettää aikaa sängyssä makaillen ja elämäänsä miettien. Nukahtaminen on vaikeaa ja yöuni katkonaista. Ruokahalu on laskenut, mutta paino ei ole muuttunut. Puolison kuoleman jälkeen on ollut masennusta ja tulevaisuus tuntuu synkältä. IR on ollut aloitekyvytön ja hänellä on vaikeuksia saada rahat riittämään. Sosiaalitoimisto on ottanut hänen työttömyyskorvauksensa ns. välitystilille.
Psykiatrin tilankuvauksessa IR on kuvattu pienikokoiseksi ja ryhdiltään kumaraksi. Ulkoisesti hän antaa alavireisen ja pysähtyneen vaikutelman ja keskustelussa hänen on ajoittain vaikea löytää sanoja. Hän puhuu hitaasti ja hiljaisella äänellä. Työhön paluun mahdollisuuksia hän ei näe olevan. Audit-kyselyssä hän saa 21 pistettä (alkoholiriippuvuus todennäköinen) ja BDI-kyselyssä 28/63 pistettä. Psykiatrin kirjoittamassa lääkärinlausunnossa ei ole mainintaa hakijan mahdollisista somaattisista oireista eikä myöskään tilankuvausta somaattisen löydösten osalta.
Psykologin tutkimuksessa kognitiivinen kapasiteetti oli keskitasoa, mutta suoritusprofiili oli varsin hajanainen. Parhaiten sujui koulumaista yleistietoa kuvaava osio ja heikoiten toiminnanohjaustesti. Mielialassa oli pitkäaikaista masennusta ja voimattomuutta. Laboratoriokokeissa on Hb 161, MCV 100, Afos 83, Alat 15, Asat 34, Gt 28, B-12 vit 200, INR 1.1.
Psykiatri on aloittanut hakijan masennusoireisiin mirtatsapiini-lääkityksen, mutta IR on jättänyt sen uusimatta ensimmäisen pakkauksen loputtua.
Vakuutuslääketieteellinen arviointi
Hakijan masennusoireita ei katsottu merkittäviksi, vaan työssä selviytymistä rajoitti pääasiallisesti alkoholiriippuvuus. Hakijan alkoholinkäytön katsottiin vaikeuttavan masennuksen hoitoa. Alkoholiriippuvuuteen hakija on saanut asianmukaista hoitoa ilman olennaista vaikutusta. Lääkärinlausunnossa tai hakemuksessa ei tuotu esiin mitään alkoholinkäytön aiheuttamiksi sopivia somaattisen toimintakyvyn oireita tai löydöksiä. Laboratoriokokeista ei saatu viitettä merkittävän asteisista alkoholin somaattisista liitännäissairauksista. Psykologin tutkimuksessa todettuja löydöksiä ei pidetty vaikea-asteisena eikä niiden katsottu osoittavan merkittävänasteista kognitiivisen toimintakyvyn laskua. Hakijaa ei pidetty työntekijän eläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä ja hakemus hylättiin. Ammatilliseen kuntoutukseen ei nähty olevan edellytyksiä hoitamattoman päihdeongelman ja motivaation puuttumisen vuoksi.
Faktat
Alkoholiriippuvuus (F10.2) ei ole työkyvyttömyyden peruste. Päihteidenkäyttö on pysyvän työkyvyttömyyden syy silloin, kun se on aiheuttanut pysyväisluonteisia toimintakykyyn vaikuttavia komplikaatioita (neurologiset tai sisämedisiiniset komplikaatiot, persoonallisuuden pysyvä muutos ja suorituskyvyn lasku (Katila H, Kuoppasalmi K, Vakuutuslääketiede, Duodecim 2004).
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Ylilääkäri Jukka Kivekäs,
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
