Monen paikan kipu uhkaa työkykyä

Eikä mikä tahansa kipu. Työkyvyttömyyttä tutkittaessa on erityistä huomiota viime aikoina saanut ns.monen paikan kipu. Uudet tutkimukset ovat sangen yhdenmukaisesti ja vakuuttavasti osoittaneet, että mitä useammalla kehon alueella kipua esiintyy samanaikaisesti tai lyhyen ajan sisällä, sitä selvemmin oireilevan päällä leijuu työkykyä uhkaavat mustanpuhuvat pilvet. Paikallinen kipu ei näyttäisi työkyvyn kannalta olevan useinkaan ongelma: ongelmat alkavat kun kipualueita on useita ja ne lisääntyvät varsin suoraviivaisesti kipualueiden lukumäärän lisääntymisen myötä. Monen paikan kivun aiheuttamat ongelmat eivät liity ainoastaan työssä selviytymiseen vaan myös elämänlaatuun, arjen asioiden hoitamiseen, sosiaaliseen elämään, mielialaan jne.

Suurin osa suomalaisista aktiivisesti työelämässä mukana olevista aikuisista kokee työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Yli puolet niistä joilla kolottaa useammalla kehon alueella yhtä aikaa, kokee työkykynsä alentuneeksi, ja kolmannes epäilee ylipäätään mahdollisuuksiaan jatkaa terveytensä puolesta työssään seuraavan kahden vuoden ajan. Ajatukset varhaisesta eläkkeelle siirtymisestä ovat myös selvästi yleisempiä. Uuden tutkimuksen mukaan kipualueiden runsas määrä jopa kahdeksankertaistaa alentuneen työkyvyn riskin, kun ikä ja sukupuoli huomioidaan, ja riski säilyy selvästi kohonneena vaikka muiden yksilöllisten ja työhön liittyvien tekijöiden osuus suljetaan pois. Monella alueella esiintyvä kipu moninkertaistaa myös tulevien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskin.

Laaja-alaisen kivun yhteys alentuneeseen työkykyyn näyttäisi liittyvän juuri kipukokemukseen itsessään, koska yhteys säilyy, vaikka huomioidaan kliininen tuki- ja liikuntaelinten sairausdiagnoosi tai fyysinen toimintakyky. Pitkäaikaista TULE-sairautta kuten nivelrikkoa ja -reumaa sairastavat tai fibromyalgia-diagnoosin saaneet muodostavatkin vain pienen osan monen paikan kipuilijoista.

Monipaikkaisen kivun etiologiaa ei vielä tarkkaan tunneta eikä riskitekijöitä ole saatu kattavasti tunnistetuksi. Kivun sentraalisissa säätelyjärjestelmissä ja stressivasteen säätelyssä voi olla häiriöitä, jotka altistavat kiputuntemuksen laajenemiseen. Laaja-alaista kipua potevilta on mitattu alentuneita serotoniinin, noradrenaliinin ja dopamiinin pitoisuuksia. Puhutaan keskushermoston herkistymisilmiöstä.

Norjassa ja Suomessa tehtyjen väestötutkimusten mukaan monen paikan kipuoire ilmaantuu jo sangen nuorena ja on varsin pysyvä ilmiö. Kipualueiden määrä näyttäisi vakiintuvan jo kahdenkymmenen ikävuoden seuduilla eikä sen jälkeen juuri muutu. Kipualueiden sijainti voi kyllä vaihdella. Monen paikan kipuoireen ennaltaehkäisy voi siksi olla haasteellista. Oululainen tutkimusryhmä on havainnut monen paikan kivun olevan nuorilla yleistä ja liittyvän erityisen voimakkaasti muuhun somaattiseen oireiluun, ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen, käyttäytymishäiriöihin ja sosiaalisiin ongelmiin. Myös elämäntapatekijät kuten tupakointi, ylipaino, runsas liikunnan harrastaminen ja lyhyt yöuni ovat yhteydessä monen paikan kipuun nuorilla.

Monella alueella esiintyvän kivun kanssa kärvistelevät työntekijät, joita suomalaisessakin työelämässä on satoja tuhansia, kuuluvat ns.korkean työkyvyttömyyden riskiryhmään. Työkykyä ylläpitävän toiminnan rajallisia resursseja olisikin syytä kohdentaa näihin työntekijöihin. Työterveyshuollossa ja työpaikoilla voidaan tukea näiden työntekijöiden työssä selviytymistä monin eri tavoin.

Tärkeintä olisi tunnistaa ajoissa kivun laaja-alaistumisen merkit. Jos työntekijä on käynyt suhteellisen lyhyen ajan, esim. muutaman kuukauden sisällä vastaanotolla useamman eri paikan kivun vuoksi, olisi hälytyskellojen syytä soida. Kannattaisi pysähtyä miettimään – vaikka uuden pidemmän vastaanottoajan yhteydessä – mistä kipuoireilussa on kyse. Jokaiselta selkäkipuiselta pitäisi vastaanotolla kysyä onko kipua esiintynyt myös muilla kehon alueilla paraikaa tai viime aikoina. Paikallisella selkäkivulla ja selkäkivulla yhdistettynä muiden aluiden kipuihin on työkyvyn kannalta aivan eri prognoosit. TULE-oireiselta pitäisi ylipäänsä kysyä jo varhaisessa vaiheessa kipuun liittyvistä peloista, ajatuksista, huolista, asenteista, mielialasta ja nukkumisesta.

Työpaikan psykososiaalisilla tekijöillä on erityisen tärkeä merkitys TULE-oireisiin liittyvässä työkyvyttömyydessä. Esimiehen asenteita, vaikutusmahdollisuuksia työssä, työilmapiiriä ja työn mielekkyyttä kannattaa selvitellä ja niihin mahdollisuuksien mukaan myös vaikuttaa. Laaja-alaista kipua potevilla on tutkimuksissa todettu muutoksia erityisesti ajan hallinnassa: muun muassa päivittäisten tehtävien suorittamiseen tarvittava aika pitenee. Kiirettä pitäisikin pyrkiä työpaikoilla vähentämään tehokkaasti, jotta kipuoireita potevat pärjäisivät paremmin työssään. TULE-oireiden kanssa voi onneksi usein jatkaa töissä ilman lisävammojen riskiä.

Kirjallisuutta

1. Miranda H, Gold JE, Gore R, Punnett L. Recall of prior musculoskeletal pain. Scand J Work Environ
2. Health 2006; 32: 294-9
3. Työ ja Terveys Suomessa-haastattelututkimus 2006. www.ttl.fi
4. Miranda H, Kaila-Kangas L, Heliövaara M, Leino-Arjas P, Haukka E, Liira J, Viikari-Juntura E. Musculoskeletal pain at multiple sites and its effects on work ability in a general working population. Occup Environ Med: Online first November 2009
5. Miranda H, Viikari-Juntura E, Heistaro S, Heliövaara M, Riihimäki H. A population study on differences in the determinants of a specific shoulder disorder versus nonspecific shoulder pain without clinical findings.
6. Am J Epidemiol 2005; 161: 847-55
7. Natvig B, Eriksen W, Bruusgaard D. Low back pain as a predictor of long-term work disability. Scand J
8. Public Health 2002;30:288–92
9. Kamaleri Y, Natvig B, Ihlebaek CM, et al. Localized or widespread musculoskeletal pain: does it matter? ‘
10. Pain 2008;138:41–6
11. Ilmarinen J, Tuomi K, Klockars M. Changes in the work ability of active employees over an 11-year period.
12. Scand J Work Environ Health 1997;23S1:49–57.
13. Nyman T, Grooten WJ, Wiktorin C, Liwing J, Norrman L. Sickness absence and concurrent low back and neck-shoulder pain: results from the MUSIC-Norrtalje study. Eur Spine J 2007; 16: 631-8
14. Kamaleri Y, Natvig B, Ihlebaek CM, Bruusgaard D. Does the number of musculoskeletal pain sites predict work disability? A 14-year prospective study. Eur J Pain 2009; 13: 426-30
15. Kamaleri Y, Natvig B, Ihlebaek CM, et al. Change in the number of musculoskeletal pain sites: A 14-year prospective study. Pain 2009;141:25–30
16. Paananen MV, Auvinen JP, Taimela SP, Tammelin TH, Kantomaa MT, Ebeling HE, Taanila AM, Zitting
17. PJ, Karppinen JI. Psychosocial, mechanical, and metabolic factors in adolescents' musculoskeletal pain in multiple locations: A cross-sectional study. Eur J Pain 2009