Työterveyshuollon kouluttajalääkärit – erikoisalamme voimavara

Mitkä ovat koulutuspaikan edellytykset ja tehtävät?

Koulutuspaikka tekee yliopiston kanssa kirjallisen sopimuksen monipuolisen, pysyväismääräysten mukaisen koulutuksen järjestämisestä ja nimeää erikoistujalle henkilökohtaisen kouluttajan. Lisäksi edellytetään, että koulutuspaikalla on moniammatillinen henkilökunta, sähköinen potilastietojärjestelmä, kirjallinen toimintasuunnitelma koulutuksen järjestämisestä sekä tenttivaatimusten mukaiset kirjat ja lehdet erikoistujan käyttöön. Työsuhteen alkaessa koulutuspaikka järjestää riittävän, suunnitelmallisen perehdytyksen, riittävät työvälineet ja -tilat. Asiakaskunnan on oltava monipuolinen.

Toimipaikkakoulutusta tulee järjestää erikoistujalle vähintään 160 tuntia kahden vuoden erikoistumisjakson aikana, noin 2 tuntia viikossa.

Kouluttajalääkärillekin koulutuspaikka mahdollistaa osallistumisen sekä ammatilliseen täydennyskoulutukseen että pedagogiseen ja muuhun kouluttajakoulutukseen.

Kouluttajalääkärin tehtävät?

Kouluttajalääkäri on työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on hakemuksesta saanut kouluttajalääkärioikeuden yliopistolta. Yhden kouluttajan ohjattavana voi olla kerrallaan enintään kolme erikoistuvaa lääkäriä.

Kouluttajalääkäri vastaa erikoistuvan opinto-ohjelman toteutumisesta ja toimipaikkakoulutuksen koordinoinnista. Lisäksi hän sitoutuu antamaan erikoistujalle henkilökohtaista, yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista ohjausta 2 tuntia viikossa. Oppimisen edistymistä hän arvioi ainakin puolivuosittain.

Kouluttajalääkäri toimii erikoistuvalle myös työterveyslääkärin mallina. Hän välittää tietojen ja taitojen lisäksi vuorovaikutustaitoja ja asenteita erikoistujalle.

Intensiivinen ja henkilökohtainen ohjaussuhde nuoremman työntekijän ohjaamiseksi asiantuntijaksi on nykyajan työelämässä harvinaisuus. On ilahduttavaa, että työterveyslääkäreillä on tällainen mahdollisuus!

Koulutuspaikan ja kouluttajalääkärin edut ja hyödyt

Hyvä erikoistumisohjelman toteutus on työterveyshuoltoyksikölle melkoinen rekrytointivaltti. Hyvin koulutettu ja hyvin kohdeltu erikoistuja jatkaa todennäköisesti hyväksi havaitsemassaan työpaikassa koulutuksen päätyttyäkin. Tieto niin hyvistä kuin huonoistakin työpaikoista leviää helposti – positiivinen imagohyöty voi olla merkittävä!

Koulutusyksikkö voi hakea puolivuosittain erikoistumiskoulutuksen aiheuttamista kuluista korvausta. Tämä tapahtuu kunnallisissa yksiköissä erikoissairaanhoitolain ja sitä selittävänä STM:n asetuksen perusteella. Kunnallisille koulutusyksikölle korvausta maksetaan 1370 euroa kutakin erikoistujaa ja koulutuskuukautta kohti.

Yksityiset työterveyshuoltoyksiköt ja kuntoutuslaitokset saavat korvauksen ns. rahoituslain pohjalta. Korvaus on korkeintaan 1500 euroa kuukaudessa kutakin erikoistuvaa kohti. Korvattavia kustannuksia ovat esimerkiksi erikoistujan kurssi- ja seminaarimaksut, matkakulut, tenttikirjallisuus ja muu erikoistumiseen liittyvä oppimateriaali. Kouluttajalääkärinkin seminaari- ja matkakuluja näistä rahoista korvataan, mikäli kulut liittyvät kouluttajalääkärikoulutukseen. Kulut korvataan tositteiden perusteella.

Rahoituslaki ohjaa edellä mainitusta 1500 eurosta 600 euroa kuukaudessa koulutettavaa kohti ohjauskuluihin eli se maksetaan kouluttajalääkärille. Kouluttaja saa näin korvausta tekemästään työstä. Julkisen sektorin kouluttajalääkärin saaman palkkion suuruutta ei ole määritelty. Kirjoittajan käsityksen mukaan lähes kaikissa kunnallisissa koulutuspaikoissa palkkiota maksetaan, palkkion suuruus lienee useimmiten noin kolmannes kokonaissummasta ja on täten kertaluokkaa pienempi kuin rahoituslain perusteella maksettava palkkio.

Erikoistuvan lääkärin kouluttaminen ja ohjaaminen on tärkeää nähdä myös oman ammattitaidon ajan tasalla pysymisen ja kehittämisen näkökulmista. Se parantaa koko työyksikön yhteisöllisyyttä, ilmapiiriä ja osaamista, kehittää vuorovaikutustaitoja ja tuo kouluttajalle arvostusta.

Miten yliopistot tukevat kouluttajalääkäreitä?

Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Itä-Suomen (Kuopion kampus) yliopistojen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta vastaava henkilöstö neuvoo ja ohjaa mielellään kaikissa erikoistumiseen ja kouluttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yliopisto tekee kirjalliset sopimukset koulutuspaikkojen kanssa. Kouluttajalääkärienkin on syytä perehtyä sopimuksiin ja katsoa, mihin on sitouduttu, mitkä ovat vastuut ja tehtävät ja toisaalta oikeudet.

Työterveyshuollon erikoistumiskoulutuksen oma lokikirja julkaistiin 2008. Se on ensisijaisesti tarkoitettu koulutuksen seurantaan ja arviointiin, mutta se auttaa koko erikoistumisen ja mm. toimipaikkakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lokikirjaan voi tutustua työterveyshuollon virtuaaliyliopistossa (www.tthvyo.fi).

Työterveyshuollon kouluttajalääkärin opas, "Viisi hyvää kysymystä viikossa", on julkaistu 2009 ja jaettu kaikille kouluttajalääkäreille. Kirja on luettavissa myös virtuaaliyliopiston kautta tai tilattavissa Työterveyslaitoksen julkaisumyynnistä. Pieni kirja sisältää painavaa asiaa, mm. erilaisia tapoja ja menetelmiä toteuttaa koulutusta ja ohjausta käytännössä. Se antaa vinkkejä, miten selvitä erilaisista hankalista tilanteista, ohjaa arvioimaan omia kouluttajaominaisuuksia ja -valmiuksia.

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto on työterveyshuollon oma koulutusportaali internetissä. Se on jo nyt keskeinen erikoistumisopetuksen ja tiedottamisen kanava ja sen painoarvo vain lisääntyy jatkossa. Portaalissa on omat osionsa kouluttajalääkäreidenkin käyttöön. Sieltä löytyvät kaikki ajankohtainen erikoistumiseen liittyvä materiaali, tiedotteet, kursseja erikoistujille ja kouluttajille ja monet linkit. Mm. työterveyslaitoksen perjantai-meetingien seuraaminen on sitä kautta mahdollista. Kaikkien erikoistumisen parissa työskentelevien on syytä laittaa osoite työpöydän suosikkeihin!

Virtuaaliyliopistossa on jo nyt viitisenkymmentä verkkokurssia. Osa kursseista on ns. itseopiskelukursseja, kaikkien käytettävissä. Suurin osa kursseista on auki vain määräaikaisesti, tutoroitujen, ohjattujen kurssiaikojen ajan, jolloin kurssit suoritetaan ns. moodle-oppimisympäristössä. Verkkokursseja voi hyödyntää toimipaikkakoulutuksessakin. Osasta niitä saa erikoistumiskoulutuksen teoreettisen koulutuksen suorituksia, kurssin laajuudesta riippuen max 15 tuntia per kurssi.

Jatkuvaa koulutuksen arviointia eri tahoilla

Koulutettava arvioi omaa oppimistaan ja tavoitteiden täyttymistä vähintään kuuden kuukauden välein. Samalla koulutettava arvioi saamaansa koulutusta ja kouluttajaansa. Näin kouluttajalla on mahdollisuus saada palautetta omasta toiminnastaan. Palaute luo edellytyksiä kehittymiselle.

Kouluttajalääkäri arvioi erikoistujan edistymistä yhdessä hänen kanssaan. Arviointien teko on monelle lääkäreille melko vierasta. Arviointi on verrattavissa monissa paikoissa käytäviin kehityskeskusteluihin, nyt vain oppimisen ja kouluttamisen näkökulmasta. Hyödyllistä!

Yliopisto kerää järjestämistään koulutuksista aina palautteen. Yliopiston kouluttajalääkäreiden, ns. kliinisten opettajien kokous pidetään noin kuukausittain, tavoitteena on kehittää ja arvioida yliopistojen oman koulutuksen tarjontaa.

Yliopistojen tehtäviin kuuluu arvioida myös koulutuspaikoissa annettavan koulutuksen määrää ja laatua. Arviointeja on tehty monin tavoin ainakin 90-luvun alusta. Uusin arviointien tueksi kehitetty väline on koulutuspaikkojen auditointimatriisi. Koulutuspaikat voivat arvioida sen avulla itse omaa koulutustaan. Yliopiston ja koulutuspaikan yhteisissä tapaamisissa, ohjaus- ja arviointikäynneillä, matriisi käydään syventävin keskusteluin läpi. Tarkoitus on, että tällaiset käynnit tehdään kaikkiin koulutuspaikkoihin tämän ja ensi vuoden aikana.

Kouluttajan uraputki

Monet kouluttajalääkärit suorittavat vain satunnaisia erikoistumiskoulutuksen ohjaamista varmentavia ja helpottavia opintoja. Laajempaakin koulutusta on tarjolla.

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto tarjoaa 8 puolen päivän moduulista koostuvaa "työterveyshuollon kouluttajalääkärin" koulutuskokonaisuutta. Moduuleissa käydään työterveyshuollon ydinasioita läpi kouluttamisen näkökulmasta. Nopeimmillaan koulutus on mahdollista suorittaa vuodessa, käytännössä n. 2 vuoden aikana. Tavoitteena on, että kurssin suorittanut omaa työterveyshuollon kouluttajalääkärin perustaidot. Kurssista saa todistuksen. Kurssitiedot löytyvät virtuaaliyliopiston sivuilta.

Lääkäriliitolla on "lääkärikouluttajan erityispätevyys" -ohjelma, jolla on varsin vaativa kriteeristönsä. Katso tarkemmin www.laakariliitto.fi ja sieltä koulutus/erityispätevyydet ja edelleen lääkärikouluttajan erityispätevyys.

Kannattaa tutustua myös Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen kotisivuihin, joille pääsee terveysportista, sieltä erikoisalayhdistysten kautta.

Yliopistot osoittavat omaa arvostustaan kouluttajalääkäreiden työlle valitsemalla vuosittain työterveyshuollon Vuoden Kouluttajalääkärin. Ensimmäinen valitaan 2010 vuoden syksyllä.

Muita kouluttajalääkärin kouluttautumismahdollisuuksia

Työterveyshuollon kouluttajien ja erikoistujien valtakunnallinen, 2-päiväinen seminaari järjestetään vuosittain, seuraavaksi Helsingissä 23.11.–24.11.2010.

Duodecim järjestää kouluttajalääkäreiden koulutusta, samoin Lääketieteen koulutuksen yhdistys. Kansainvälisiä koulutuksia lähinnä Euroopassa järjestää mm. AMEE eli Association of Medical Education in Europe.

Monet lääkärilehdet julkaisevat säännöllisesti koulutukseen liittyviä artikkeleja, mm. Lancet ja BMJ kotimaisten Lääkärilehden, Duodecimin ja Nuori Lääkäri -lehden lisäksi. Kansainvälisesti tunnetuimpia lääketieteen opetuksen erikoislehtiä lienevät Medical Teacher ja Medical Education, joiden e-lehtiversioiden lukeminen yliopiston kirjaston kautta on mahdollista verkkotunnuksin.

Monet yliopistot järjestävät kursseja lääketieteen opettamisesta ja pedagogiikasta.

Lopuksi

Työterveyshuollon erikoistumiskoulutuksesta ja työterveyshuollon kouluttajalääkärikoulutuksesta voi olla ylpeä. Koulutusmahdollisuudet kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin!

Kirjoittajan vakaa näkemys on, että mikään muu yksittäinen asia ei paranna työterveyshuollon vaikuttavuutta paremmin kuin hyvin koulutettu lääkärikunta. Motivoituneet erikoistujat ja työterveyshuollon lääkärikouluttajat ovat tämän saavuttamisen ehdoton edellytys.