Työterveyslääkäri

Työnohjausrintamalla tapahtuu

Työterveyslääkäri
2010;28(2):109-109
Kristiina Toivola

Lääkärin työ on muuttunut viime aikoina sekä kiireisemmäksi että monimutkaisemmaksi. Lääketieteen kehitys on tuonut uusia hoitomenetelmiä, potilaat ovat entistä tietoisempia näistä mahdollisuuksista ja oikeuksistaan. Hoitotilannetta pyritään säätelemään erilaisilla laatustandardeilla ja suosituksilla. Kliiniseen työhön kuuluu olennaisesti oikeus potilas-lääkärisuhteeseen, jonka keskeisiä tekijöitä on joustavuus ajankäytössä ja hoidon jatkuvuus. Lääkäreille tehtyjen haastattelututkimusten mukaan potilas-lääkärisuhteisiin liittyvät sekä lääkärintyön palkitsevimmat että kuormittavimmat elementit. Miten tässä kompleksisessa toimintakentässä voisi säilyä toimintakykyisenä?

Työnohjaus on yksi terveydenhuollossa ja muussa ihmissuhdetyössä käytetty työn kehittämismenetelmä. Sen tavoitteena on tukea ammatillista kehitystä ja auttaa työntekijää jaksamaan työssään. Työnohjauksessa on mahdollisuus tutkia omaa työtään, sen kuormitustekijöitä ja omaa suhtautumistaan työhön. Työtä ohjaavat ajattelumallit voivat olla tiedostamattomia, automaattisia ja vääristyneitä. Ajattelumallien tutkiminen työnohjauksessa voi auttaa löytämään huonosti toimivia ja jopa haitallisia sisäisiä toimintamalleja. Työuupumukselle altistavat työolosuhteet, joissa työn vaatimukset ovat suuret, tavoitteita ei pystytä saavuttamaan, roolit ovat epäselviä tai ristiriitaisia ja työssä on aikapaine. Parempi itsetuntemus työntekijänä ja kyky ymmärtää omat roolinsa ja rajansa tukee potilas-lääkärisuhteiden kehittämistä ja ylläpitämistä ja sitä kautta parantaa myös potilaiden saaman hoidon laatua.

23.4.2009 pidettiin Lääkäriliiton tiloissa työseminaari lääkärien työnohjauksesta. Seminaarissa todettiin työnohjauksen nykytilanteen ongelmat. Työnohjausta ei osata riittävästi hyödyntää lääkärien jaksamisen ja ammatillisen kehityksen tukena. Lääkäriliiton teettämä Lääkärikysely 2008 osoitti, että kolmasosa lääkäreistä on vailla toivomaansa työnohjausta. Tämä joukko painottui erityisesti nuoriin ja naisiin. Tähän perustuen työnohjauksen tarve tulevaisuudessa on lisääntymässä.

Mielenterveyslain 4§ edellyttää mielenterveyspotilaita hoitavalle henkilökunnalle järjestettyä toimivaa työnohjausta. Kun mielenterveysongelmia kohtaavat lähes kaikki kliinistä potilastyötä tekevät kollegat, pitäisi heillä halutessaan olla oikeus ja mahdollisuus työnohjaukseen. Lääkärin työn erityispiirteet ymmärtää parhaiten lääkärikoulutuksen saanut kollega. Tällaisista kollegoista on ollut pulaa. Myös lääkärien perus- ja jatkokoulutuksessa tulisi työnohjausta pitää esillä yhtenä ammatillisen kehittymisen välineenä.

Asiaa selvittämään asetettiin työryhmä, joka tehtyjen selvitysten ja kokousten tekemien johtopäätösten pohjalta päätti hakea Suomen Lääkäriliitolta Lääkärityönohjaajat-alaosaston perustamislupaa. Lääkärien työnohjauksen saatavuuden ja laadun kehittäminen ja toiminnan seuranta sopisi hyvin Lääkäriliiton alaosastotoiminnaksi, koska oikeus halutessaan saada työnohjausta liittyy selkeästi ammatinharjoittamiseen ja edunvalvontaan sekä työssä jaksamiseen, koskien siten kaikkia lääkäreitä.

Lääkärityönohjaajat-alaosaston tavoitteeksi sovittiin lääkärien työnohjauksen hyödyntämisen edistäminen. Perustettava alaosasto on avoin kaikille Lääkäriliiton jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita lääkärien työnohjauksesta. Perustettava alaosasto pitää yhdistävänä tekijänä lääkärin ammattia ja siihen liittyvää työnohjausta, eikä sitoudu mihinkään yksittäiseen teoreettiseen ajattelumalliin, viitekehykseen tai menetelmään.

Lääkärityönohjaajat-alaosaston tehtäviksi määriteltiin lääkärien työnohjauksen hyödyntämisen edistäminen ja asiasta tiedottaminen, koordinaatio, koulutus, yhteistyö muiden lääkäriyhdistysten ja alaosastojen kanssa, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, sekä lääkärien työnohjauksen erityispätevyyden käynnistäminen, pätevyyksien käsitteleminen ja esittäminen, toiminnan kehittäminen, laadun seuraaminen ja lääkärityönohjaajien yhteystiedoston ylläpitäminen.

Kiinnostuitko? Lisätietoja saa meiltä työryhmässä mukana olleilta työterveyskollegoilta. Tulevan alaosaston jäseneksi voi hakea jokainen työnohjauksesta kiinnostunut kollega. Jatkossa järjestämme todennäköisesti aiheesta koulutusta, mutta jo nyt voi olla omassa työyhteisössä aloitteellinen. Työnohjaus voisi olla sinullekin ikkuna työhyvinvointiin.

kaarina.huuskonen@fimnet.fi

selina.selin@ttry.net

kristiina.toivola@fimnet.fi

Kristiina Toivola
työterveyshuollon erikoislääkäri
työnohjaaja, ryhmäanalyytikko,psykoterapeutti ( TEO )
Työyhteisöpalvelu Työnilo, Turku
kristiina.toivola@fimnet.fi