Työterveyslääkäri, työterveyslääkäri, työterveyslääkäri

Työterveyshuollon erikoislääkäri, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri, Työterveyslaitoksen pitkän kurssin käynyt lääkäri, pitkää kurssia eli pätevöittävää kurssia käymätön, mutta sinne jonottava lääkäri, työterveyshuollossa toimiva yleislääkäri, työterveyshuollossa toimiva ammatinharjoittaja tai muun alan erikoislääkäri.

Kokopäiväisesti työterveyshuollossa toimiva, siellä korkeintaan 20 tuntia viikossa työskentelevä, osapäiväisesti työskentelevä tai satunnaisesti työterveyshuollossa toimiva. Vain työterveyshuollon sairaanhoidossa toimiva tai lääkäri, joka on toiminut hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisissa työterveyslääkärin tehtävissä 2 vuotta tai kauemmin.

Kaikkia näitä saattaa yhdistää työterveyslääkäri-nimike, eikä lista ei ole edes vielä kattava.

On korkea aika selkiyttää työterveyslääkäri-nimikkeen käyttöä.

Valtioneuvoston asetuksessa 1484/2001 hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista säädetään, että työterveyshuollossa päätoimisesti toimivan laillistetun lääkärin tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäri ja osa-aikaisesti, korkeintaan 20 tuntia viikossa, toimivalla laillistetulla lääkärillä tulee olla vähintään 7 opintoviikon laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. Työterveyshuollon sairaanhoidossa lääkäri voi toimia ilman kyseistä koulutusta. Erikoistuviin lääkäreihin sovelletaan erikseen erikoislääkäritutkinnosta annettua valtioneuvoston asetusta (678/1998), jonka mukaan he voivat toimia työterveyshuollon tehtävissä työterveyshuoltoon erikoistuneen lääkärin ohjauksessa. Työterveyshuoltolain 1383/2001 26 § mukaan lain voimaan tullessa 1.1.2002 pätevät työterveyshuollon lääkärit ovat lain säännösten estämättä edelleen päteviä nykyisiin ja niitä vastaaviin työterveyshuollon tehtäviin.

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden tulee kyetä osoittamaan asiakirjoin pätevyytensä ja osallistumisensa täydennyskoulutukseen. Tästä syksystä lähtien kaikki kansalaiset pystyvät tarkistamaan Valviran Terhiki-rekisteristä kenellä on työterveyshuollon erikoislääkärioikeudet.

Säädöksissä ei kuitenkaan suoraan kerrota työterveyslääkärinimikkeen käytöstä, vaan se perustunee maan tapaan. Kuitenkin asiakkaiden tulee tietää, keneltä he palveluita ovat sopineet ostavansa tai saavansa. Nimikkeiden käytön tulee olla yhteensopiva työterveyshuollon eri toiminnoissa vaadittavan pätevyyden kanssa.

Työterveyslääkärin perusosaamista on tuntea potilaansa työ ja työn vaatimukset, jotta pystyy arvioimaan työkykyisyyttä. Mahdollisen sairauden liittyvyys työhön tulee osata arvioida preventiivisten toimien käynnistämiseksi ja tarpeellisen työkyvyn tuen käynnistämiseksi.

Yhdistyksemme hallitus on käynyt keskusteluja työterveyslääkäri-nimikkeen käytön selkiinnyttämisestä. Myös jäsenistöllä on tähän sanansa sanottavana. Samoin kollegoita rekrytoivilla palveluiden tuottajilla. Asia tulee olemaan esillä eri tavoin loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Yhteinen ymmärrys ja järkevä arjen toimintatapa on löydettävissä.

Työterveyslääkärilehden toimittaja ja yhdistyksemme hallituksen jäsen Jarmo Heikkinen on käsitellyt tässä lehdessä teesejä työterveyslääkärin professiosta. Hän kiteyttää työterveyslääkärin profession 10 teesiksi. Käy tutustumassa teeseihin. Ilmaise mielipiteesi. Jarmoa siteeraten "Teesi on lyhyeen muotoon formuloitu väite, väitös, väittämä, väitöslauselma, joka halutaan keskustelun tai väittelyn alaiseksi". Teesit pyrkivät kattamaan työterveyslääkärin työn varsin laajasti: kliinisen työn, hallinnon, opetuksen ja tutkimuksen. Oletko Sinä näistä teeseistä samaa mieltä?

Työniloa toivottaen