Altisteena työpaikan ihmissuhteet
Työssä ja sen sisällössä tapahtuneiden muutosten seurauksena myös työn psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä on alettu tarkastella terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavina rasitustekijöinä. Suomessa työhön liittyvien psykososiaalisten tekijöiden tutkimus alkoi lisääntyä 1960-luvulla. Kiire, epävarmuus ja jaksamisongelmat yleistyivät työelämässä 1990-luvun laman jälkeen. Työntekijöiltä alettiin odottaa entistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa, jatkuvaa uuden oppimista ja aiempaa parempia vuorovaikutustaitoja. Tiimityön lisääntymisen myötä työntekijöiden sosiaalisten taitojen merkitys lisääntyi entisestään.
Työn psykososiaalisten riskien arviointia hankaloittaa samankaltaisten rasitustekijöiden esiintyminen myös työelämän ulkopuolella. Kun kemialliset, biologiset tai fysikaaliset altisteet aiheuttavat rasitusta usein ainoastaan työssä, voivat psykososiaalista kuormitusta aiheuttaa myös yksityiselämän sosiaaliset suhteet. Lisäksi monet psykososiaaliset kuormitustekijät ovat kokemuksellisia. Ilman työntekijän henkilökohtaista kokemusta ei mistään sosiaalisesta tekijästä tule stressitekijää. Esimerkiksi työtoverin erilaisuus tai negatiivisia tunteita herättävä ärsyttävyys voivat toisille olla rasite ja toisille taas henkinen haaste. Toisen työntekijän kokemiin stressitekijöihin ei työtoveri välttämättä reagoi lainkaan. Henkilökohtainen tulkinta työpaikan psykososiaalisista tekijöistä saattaa myös muuttua ajan kuluessa, kun taas perinteisten fysikaalisten ja kemiallisten altisteiden vaikutukset terveyteen ovat aina haitalliset.
Työpaikan sosiaaliset suhteet vaikuttavat terveyteen
Monien elämäntapatekijöiden, kuten tupakoinnin, runsaan alkoholin käytön, vähäisen liikunnan ja ylipainon, on todettu lisäävän merkittävästi työntekijöiden sairauslomariskiä. Kuitenkin työpaikan huonojen ihmissuhteiden on todettu nostavan sairauslomariskiä vielä selkeästi elämäntapatekijöitä enemmän. Sekä esimiesten että työtoverien tarjoama sosiaalinen tuki työssä, hyvä työilmapiiri ja työpaikan sosiaalinen pääoma vaikuttavat edullisesti työntekijöiden terveyteen. Tutkimuksissa on todettu vähän sosiaalista tukea saavilla työntekijöillä selkeästi enemmän sekä mieliala- että ahdistuneisuushäiriöitä verrattuna paljon tukea saaneisiin. Sekä esimiehiltä että työtovereilta saadun liian vähäisen sosiaalisen tuen on todettu olevan yhteydessä myös mielialalääkkeiden käyttöön ja unihäiriöihin. Vähäisen sosiaalisen tuen on todettu olevan yhteydessä myös selkäkipuihin, immuunijärjestelmän toimintaan, seerumin lipideihin, kohonneeseen verenpaineeseen, sydäninfarkteihin ja jopa työkyvyttömyyseläkkeisiin. Huonon työilmapiirin on todettu olevan yhteydessä työuupumukseen, sairauspoissaoloihin, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä masennukseen ja mielialalääkkeiden käyttöön.
Lievätkin päivittäiset hankaluudet sosiaalisissa suhteissa saattavat lisätä masennuksen, ahdistuksen ja unihäiriöiden esiintyvyyttä. Häirintä, epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen lisäävät oireita ja sairastavuutta huomattavasti enemmän. Tutkimuksissa on todettu yli kaksi vuotta jatkuneen työpaikkakiusaamisen nelinkertaistaneen masennusriskin. Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan työtovereiden tai esimiehen ja alaisen välisiä pitkään jatkuvia ristiriitatilanteita, joissa toinen osapuoli alistetaan. Kiusata voi elein ja ilmein, selän takana pahaa puhuen tai mitätöiden. Kiusaaminen voi olla myös eristämistä, tiedon saannin estämistä tai työtehtävien vähentämistä. Työtovereiden keskinäinen riitely ei ole kiusaamista, vaikka kumpikin kokisi tulleensa epäasiallisesti kohdelluiksi. Esimiehen antama palaute huonosti tehdystä työstä tai päätös kesälomien ajankohdasta ei myöskään ole kiusaamista. Kiusatun kokema loukkaus voi myös olla työtoverilta tahaton tai tahallinen, tiedostettu tai tiedostamaton teko.
Oikeudenmukaisuus työssä edistää terveyttä
Työpaikan päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuuden on todettu suojaavan työntekijöiden terveyttä. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan työntekijän kokemusta palkkioiden, korvausten, palautteen ja etujen oikeudenmukaisesta jaosta. Tärkeää on myös työntekijöiden kohtelu päätöksentekoprosessien aikana. Itselle kielteisetkin päätökset on usein helpompi hyväksyä, jos työntekijä kokee tulleensa kuulluksi päätöksentekoprosessin aikana. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen kuuluu sääntöjen oikeudenmukaisuus, päätöksenteon puolueettomuus, päätösten perustuminen oikeaan tietoon ja päätösten korjattavuus.
Oikeudenmukaisen kohtelun on todettu vähentävän työntekijöiden sydäntautiriskiä peräti 30 %. Epäoikeudenmukaisen päätöksenteon on todettu olevan yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, psykiatrisiin sairauksiin sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Työskentelyn epäoikeudenmukaisessa työyhteisössä on todettu olevan yhteydessä myös terveysriskejä aiheuttavaan käyttäytymiseen, kuten tupakointiin, liikunnan vähäisyyteen ja ylipainoon.
Hankaluudet sosiaalisissa suhteissa huonontavat työviihtyvyyttä sekä lisäävät stressiä ja sairastavuutta. Stressiin liittyvät oireet huonontavat usein vuorovaikutusta entisestään. Stressaantunut kokee helposti muut hankaliksi ja muut kokevat usein stressaantuneen työtoverinsa rasittavaksi. Lievimmillään stressioireissa voi olla kyse työpaikan tapahtumien herättämistä tunteista, kuten pettymyksestä tai vihasta. Toistuessaan tai pitkittyessään nämä tunteet voivat vaikuttaa mielialaan myös pysyvämmin tai johtaa esimerkiksi katkeruuteen. Huonot sosiaaliset suhteet työssä vaikuttavat vähitellen myös työmotivaatioon.
Toimiva työyhteisö motivoi
Tunteiden merkitystä ei työyhteisössäkään voi väheksyä. Vaikka teknologian ohella monet asiat kehittyvät huimin harppauksin, ei keskinäinen kanssakäyminen ole ehkä juurikaan jalostunut luolamiesten ajoista. Ylimielinen polkee muut maahan ja kateellinen vähättelee ja kohtelee työtoveriaan ynseästi. Taloudellinen kriisi lisää yleensä kateutta, kun työntekijät joutuvat punnitsemaan pelokkaammin omaa markkina-arvoaan. Erimielisyydet ja ristiriidat kuuluvat kuitenkin normaalin työyhteisön arkeen. Toimivassa työyhteisössä erimielisyydet ja ristiriidat käsitellään rakentavasti niin, etteivät ne henkilöidy eivätkä laajene. Näkemys- ja mielipide-eroina alkavat ristiriidat voivat pitkittyessään johtaa yhteistyöongelmiin, klikkiytymiseen tai epäasialliseen kohteluun. Työyhteisön ihmissuhdeongelmiin tulee tarttua ajoissa ja tarkastella niitä ensisijaisesti työn näkökulmasta. Ristiriitojen ratkominen yhdessä kehittää työyhteisöjen toimintaa.
Toimivassa työyhteisössä ongelmanratkaisutaidot ovat rakentavia, tiedonkulku toimii ja ongelmista uskalletaan puhua. Avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä yhteistyö sujuu. Työyhteisön suhteissa luottamus ja oikeudenmukaisuus tuovat ennustettavuutta ja tekevät arjesta sujuvaa. Luottamuksen luominen edellyttää avointa kommunikaatiota ja vastavuoroista hyväntahtoisuutta. Toimiva työyhteisö saa työntekijät sitoutumaan ja suhtautumaan työhönsä myönteisesti ja innostuneesti. Työyhteisön sosiaalinen verkko tarjoaa tukea, apua ja yhteisyyttä. Sosiaalisen verkon luominen ja ylläpito edellyttävät kuitenkin yhteistä aikaa, jota kiireisissä työpaikoissa nykyään on niukasti.
Kannustavasta johtamisesta työn imua
Nykyaikaisten yritysten johtaminen on haasteellisempaa kuin koskaan aiemmin. Monessa yrityksessä asiantuntija-alaiset omaavat usein esimiestään syvällisemmät tiedot ja taidot työnsä tekemiseen. Kilpailu, tehokkuusvaatimukset, globalisaatio ja jatkuvat muutokset vaativat johtajilta paljon. Tulostavoitteista riippumatta johtamisessa tulisi kuitenkin keskittyä enemmän ihmisiin eikä tuloksiin. Henkilöstön hyvinvointi on yksi menestyksen kulmakivistä. Hyvinvoiva työyhteisö toimii tehokkaasti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, kun työntekijöitä tuetaan onnistumaan omassa työtehtävässään. Hyvä suhde esimieheen on tärkeää työntekijän hyvinvoinnin ja suoriutumisen kannalta. Esimiehen rakentava palaute ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin synnylle. Toisaalta myös esimiehen jaksamisesta ja hyvinvoinnista pitää huolehtia. Esimiesten stressi on lisääntynyt jatkuvasti. Edellytys tulosta tekevälle työyhteisölle on hyvinvoiva esimies.
Työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien työyhteisön jäsenten vastuulla, ei ainoastaan työnantajan ja esimiesten. Jokainen vaikuttaa käytöksellään työilmapiiriin, viihtyvyyteen ja yhteistyön sujumiseen. Työpaikalla koettu arvostus ja tuki sekä kannustava johtaminen synnyttävät työn imua. Hyvä työyhteisö tekee työstä mielekästä ja auttaa työntekijöitä nauttimaan työstään myös laman koetellessa työpaikkoja.
Työyhteisöstä voimaa
Työpaikan hankalat sosiaaliset suhteet aiheuttavat henkilökohtaista kärsimystä, mutta ne heikentävät myös organisaation toimintaa ja aiheuttavat kansantaloudellisia tappioita. Vaikka tutkimuksissa usein todetaan huonojen työolotekijöiden horjuttavan työntekijöiden terveyttä, osoittavat samatkin tutkimukset myös asian toisen puolen; hyvät sosiaaliset suhteet työyhteisössä lisäävät työntekijöiden hyvinvointia. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin huonoista työoloista eläkkeelle jäämisen kohentavan työntekijöiden terveyttä huimasti, kun taas työhönsä tyytyväiset työntekijät voivat eläkkeelle jäätyään yhtä hyvin kuin työssä ollessaan. Tällainen eläkeläisten ihmeparaneminen suuntaa katseet ongelmallisiin työyhteisöihin ja huonoon johtamiseen. Työhyvinvointiin pitää panostaa kaikkina aikoina. Sosiaalinen tuki ja oikeudenmukaisuus työyhteisössä kertovat työntekijälle, että häntä arvostetaan ja pidetään tärkeänä työyhteisön jäsenenä. Hyvässä ja oikeudenmukaisessa työyhteisössä pulppuaa työn ilo.
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri/tutkija
Turun Työterveystalo
marjo.sinokki@utu.fi
Kirjallisuutta
- Räisänen K, Roth K: Hankalat tyypit työelämässä. Työterveyslaitos. Helsinki, 2007.
- Vartia M: Työyhteisötörmäyksiä: ristiriitojen käsittely työpaikalla. Työterveyslaitos. Helsinki, 2004.
- Vartia M, Lahtinen M, Joki M, Soini S: Piinan loppu: Kiusaamistilanteiden selvittely työpaikalla. Työterveyslaitos. Helsinki, 2008.
