VAUTSI-hanke - työhyvinvoinnin työkaluja esimiehille
Itellassa työhyvinvointi pohjautuu jatkuvan parantamisen periaatteille, mikä näkyy käytännössä mm. työhyvinvoinnin parhaiden käytäntöjen systemaattisena kehittämisenä. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiön perustamisen ja työeläkevakuuttaja Ilmarisen yhteistyön käynnistyttyä vuonna 2006 kehittämistyö on saanut uusia ulottuvuuksia. Konsernin johto on ymmärtänyt työhyvinvoinnin kehittämisen strategisen merkityksen henkilöstövoimavaraiselle yritykselle. Yksittäisistä projekteista on siirrytty kokonaisvaltaisiin kehittämisohjelmiin.
Työhyvinvoinnin kehittämistyön keskeinen lähtökohta on ollut esimiehen työhyvinvointia edistävän ja johtavan roolin vahvistaminen omassa yksikössään. Tuotannon työhyvinvointihankkeessa vuosina 2006–2007 keskeiset työkalut koottiin yksiin kansiin Työhyvinvoinnin puitesuunnitelmaksi, josta johdettujen alueellisten suunnitelmien laadinta integroitiin osaksi normaalia liiketoiminnan suunnitteluprosessia. Tämä toteutettiin yhdessä paikallisten työterveyshuoltokumppanien kanssa. Tilaisuuksista ryhdyttiin käyttämään nimitystä Esimies työhyvinvoinnin johtajana -suunnittelupäivät.
Esimiesten näkökulmasta aiemmin irralliseksi koettu työhyvinvoinnin johtaminen tuotiin tällä uudistuksella järjestelmällisesti osaksi yrityksen linjaorganisaation esimiestoimintaa. Uudistuksen yhteydessä tulosvastuullisille esimiehille asetettiin myös selkeät euromääräiset tavoitteet. Tavoitteen asetannassa arvioitiin satojen yksiköiden suhteelliset ja realistiset työhyvinvoinnin optimitasot sairauspoissaoloille, työtapaturmille ja työkyvyttömyyseläkkeille. Euromääräinen tavoite johdettiin optimitasoista.
Osana Tuotannon työhyvinvointihanketta valmennettiin Ilmarisen kanssa n. 500 esimiestä työhyvinvoinnin työkalujen käyttöön. Samassa yhteydessä selkeytettiin myös keskeisten työhyvinvointia edistävien toimijoiden roolit: esimies, HR, työterveyshuolto, työeläkevakuuttaja jne.
Hanketta edeltävään tilanteeseen verrattuna saavutettiin kahden ja puolen vuoden aikana noin 2,4 miljoonan euron kustannussäästöt sairauspoissaoloissa, työtapaturmissa ja ennenaikaisissa eläköitymisissä. Hyvien tulosten innoittamana päätettiin käynnistää koko konsernitasoinen työhyvinvointiohjelma VAUTSI eli Vaihtelevan Ansiotyön ja Uran jälkeen Terveenä Siviiliin ihastelemaan elämää.
VAUTSI
VAUTSI -hanke on Pohjoismaiden merkittävimpiä työhyvinvoinnin kehittämishankkeita. Se koostuu useasta osahankkeesta, kuten Etua Iästä, Tänään Tapaturmaton Päivä, Etua Ergonomiasta, Ehjänä Eläkkeelle ja KaMu – muutosjohtamisen toimintamalli.
VAUTSI-hankkeessa huomioidaan työympäristön rinnalla myös muut työkykyyn vaikuttavat seikat kuten eri ikäkaudet, perhetilanteet, elämänmuutokset tai mahdolliset kriisit. Hankkeen myötä on saatu käyttöön Työhyvinvoinnin työkalut -portaali. Portaali sisältää toimintamalleja ja työkaluja, joilla esimies voi käytännössä tukea työntekijää työsuhteen alusta eläkeikään asti. Helppokäyttöinen portaali tukee merkittävästi esimiesten mahdollisuuksia toimia käytännössä yksiköidensä työhyvinvoinnin päivittäisjohtajina.
Keskustellen tuotetaan ratkaisuja
Työssä selviytymisen malli, jota VAUTSI-kartta (kuva «Työyhteisön työhyvinvointikulttuurin maastouttamin»1) havainnollistaa, on käytössä tai ainakin vireillä monessa työyhteisössä. Itellan malli muodostaa selkeän ja johdonmukaisen prosessin, jonka mukaan esimiehen on helppo johtaa erityisesti työssä selviytymistä tukevia toimenpiteitä. Malli perustuu kolmikantakeskusteluun, jossa työterveys on mukana.
Työyhteisöjen ilmapiirin kehittämisen osa-alueella vaikuttavuudeltaan merkittävimmät tulokset saavutettiin Terveystalon työ- ja organisaatiopsykologi Markku Hokkasen vetämissä kehittämisinterventioissa eri puolilla Suomea. Kokeilussa mukana olleiden työyhteisöjen yhtenä merkittävänä haasteena koettiin ihmisten erilaisista taustoista johtuvat ns. omat "kuppikunnat" (elämisen koko kirjo, kuten sukulaisuussuhteet, politiikka, uskonto). Muutamissa yksiköissä työyhteisövalmennuksen lisäksi esimies sai työnohjausta noin vuoden ajan. Henkilöstötyytyväisyys parani ja sairauspoissaolot vähenivät kaikissa tämän intervention piirissä olleissa yksiköissä. Tällä osahankkeella haluttiin erityisesti kehittää yhteisöllisyyttä, työyksikön toimivuutta ja esimiestoimintaa.
Muistin tueksi haastaviin tilanteisiin
Esimerkkejä VAUTSI-työkaluista ovat kaksi ajankohtaista ja usein käytettyä työkalua: paluu pitkältä poissaololta ja masennuksen kohdatessa. Ne ovat selkeät, muutamalle sivulle tiivistetyt tietopaketit. Muistilistat siitä, mitä esimiehen on hyvä ottaa huomioon tilanteessa.
Työhön paluun tuki -vihkonen antaa esimiehelle nyrkkisäännöt, miten toimitaan sairauslomalle lähdettäessä, miten ja milloin pidetään yhteyttä ja mitä onnistunut paluu edellyttää.
Näin masennus haltuun -lehtinen kertoo lyhyesti faktoja masennuksen aiheuttajista, tunnistamisesta ja parantamisen osatekijöistä. Näkökulma on ennen muuta esimiehen omissa toimissa, miten esimiehen voi parhaiten tukea toipumista.
Vastaavia työkaluja on työhyvinvoinnin työkalupakissamme kymmeniä.
Erilaisuuden johtaminen Itellassa
Itellan Hämeenlinnan jakeluterminaali on yksi VAUTSI-hankkeiden kummitoimipaikoista. Siellä VAUTSI:n osahanke "Etua iästä - ikäjohtamisen työkalut" on noussut yhä ajankohtaisemmaksi. Hankkeen tavoitteena on tukea eri ikäisten työssä jaksamista ottamalla huomioon ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet. Työterveyshuolto on mukana kehitystyössä.
– Henkilöstömme keski-ikä lähenee 50 vuotta, palveluesimies Ari Elovirta kertoo. Palvelutuotannossa on noin 40 työvuoroa ja niitä hoitamassa 50–60 henkilöä.
– Raporteissa alkoi näkyä selkeästi jaksamisongelmia, joita kävimme läpi työnjohdon ja edunvalvojan kanssa. Esityötä ja jakelua sovitettiin niin, että kokonaisuus keveni, Elovirta kuvailee. – Työjärjestelyt toimivat alusta alkaen osalla henkilöstöä hyvin, osalle on tehty lisää järjestelyjä.
– VAUTSI-työryhmässä sovimme, että otamme asiat selkeästi esille työntekijöidemme kanssa henkilökohtaisissa keskusteluissa. Jokaisella on velvollisuus esittää näkemyksensä. Joidenkin on vaikea hyväksyä, että "tehdään työtä toisen hyväksi".
Mehiläisen työpsykologi Riitta-Liisa Kallion johdolla käytiin toukokuussa ryhmäkeskustelut, joiden tavoitteena oli avata ja purkaa tuntemuksia uudenlaisesta yhdessä tekemisestä. Ryhmätöiden muistioiden pohjalta hämeenlinnalaiset jatkavat asioiden kehittämistä. Toimipaikassa toimii myös VAUTSI:n seurantaryhmä, joka paimentaa, ettei asioita jätetä sikseen.
Vertaisryhmä on Elovirran mukaan tervetullut apu. Oman työn ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että esimiehet voivat palavereissaan pohtia ongelmia ja kuulla parhaista käytännöistä.
Parhaita käytäntöjä pyritään systemaattisesti kehittämään ja levittämään myös maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden integroimiseksi luontevasti osaksi Itellalaisia työyhteisöjä. Paljon hyviä käytäntöjä löytyy jo yrityksen sisältä sellaisista yksiköistä, joiden henkilöstö edustaa syntyjuuriltaan kymmeniä eri kulttuureja. Kun on opittu vuosien saatossa aidosti ymmärtämään jokaisen työntekijän tärkeys yritykselle, syntyvät myös parhaimmat käytännöt suoraan työyhteisön sisällä. Erään Itellan monikulttuurisen työyhteisön esimiehen lausahdus kuvaa hyvin onnistunutta asenteissa tapahtunutta integraatiota : – Emme yksinkertaisesti tulisi toimeen ilman maahanmuuttajataustaista henkilöstöämme.
Aito arvostus jokaista työntekijää kohtaan luo erinomaiset edellytykset arkipäivän erilaisuuden johtamiselle.
Monikulttuurisuusteeman alla on parhaillaan käynnistymässä hanke Logistiikkakeskuksessa, jossa intervention piirissä on noin 400 henkilön työyhteisö. Yhteisössä on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä yli 30 eri maasta. Tästä on enemmän konkreettista kerrottavaa vuoden 2011 aikana.
Työhyvinvointi osaksi Itellalaista johtamiskulttuuria
VAUTSI-hanke on tuonut Itellaan kolmen vuoden aikana useita uusia työhyvinvoinnin käytäntöjä kiinteäksi osaksi normaalia toimintaa. Jatkossa kehitetään lähijohtamista, korostetaan ja tuodaan työkaluja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Lisäksi tutkitaan keinoja vähentää työn haitallista kuormittavuutta. Tärkeää on myös vahvistaa yksilön vastuuta omasta ja tiimin hyvinvoinnista.
hankejohtaja
Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö
jouni.mannisto@itella.com