Kateus voi tuhota tai kannustaa kasvuun

Hallitsematon kateus tuhoaa

Jokapäiväiset kateudenpuuskat ovat harmittomia ja menevät pian ohi. Sen sijaan hallitsemattomaksi ryöstäytynyt kateus on tuhoavaa ja erityisen vahingollista, koska se kohdistuu yleensä asioihin joista sekä yksilöiden että koko organisaation menestyminen on riippuvaista: johtajuuteen, hyvään yhteistyöhön, hyviin asiakassuhteisiin, osaamiseen, luovuuteen ja onnistumisiin.

Hallitsemattoman kateuden vallassa oleva ihminen ei kykene rakentavaan yhteistyöhön. Hän ei halua ottaa apua ja neuvoja vastaan, koska se todistaisi, että kollegalla on jotain mitä itseltä puuttuu. Kateellinen ei ole myöskään ole halukas jakamaan tietojaan ja osaamistaan eikä auttamaan ja tukemaan kadehtimaansa työtoveria. Kateellinen kokee, että kollegan menestyminen on itseltä pois ja näkee hänet kilpailijanaan. Kilpailuasetelma ei motivoi osaamisen ja tiedon jakamiseen. Kateellinen ei osaa iloita työtoverin onnistumisesta, koska hänen on vaikea sietää sitä, että joku muu kuin hän itse erottuu edukseen.

Hallitsemattomaan kateuteen liittyy halu tuhota toisen hyvä. Siksi kateus herättää pelkoa ja moraalista paheksuntaa. Ei ole oikein toivoa toisen onnea pois. Kateus vääristää kadehtijan havaintoja, koska hän ei halua nähdä hyvää toisessa. Kateellinen haluaa mitätöidä toisen hyvän päästäkseen piinaavasta tunteestaan. Siksi hän haluaa nähdä kadehditussa ja hänen saavutuksissaan vain vikoja ja puutteita. Jos kadehditun aikaansaannoksista on vaikea löytää huomautettavaa, kadehtija tekee kaikkensa löytääkseen puutteita hänen persoonastaan, moraalistaan tai motiiveistaan. Tyypillisiä tuhoavan kateuden ilmenemismuotoja ovat jatkuva piikittely, virheiden etsintä, pureva kritiikki, pahansuopa juoruilu ja mustamaalaaminen. Tuhoavuus voi johtaa myös konkreettiseen vahingoittamiseen kuten työn sabotointiin.

Kateuden nostattama viha ilmenee usein epäsuorina, ilkeinä vihjailuina ja purskahtelevana aggressiivisuutena. Kateellisen hyökkäykset tuntuvat usein käsittämättömiltä, koska kadehdittu ei välttämättä ymmärrä olevansa kateuden kohteena. Usein kadehtija ei itsekään tiedosta, että hänen ärtymyksensä ja kiukkunsa kumpuaa kateudesta. Koska kateuden näkeminen itsessä ei ole helppoa, ihminen saattaa kieltää oman kateutensa. Samalla hän siirtää tuhoavat tunteensa muihin ihmisiin ja kuvittelee itse olevansa jatkuvasti muiden kateuden kohteena. Ilmiötä kutsutaan projisoinniksi. Oman tuhoavuuden näkeminen muissa ruokkii epäluuloa ja kateuden pelkoa; ihminen pelkää muissa ihmisissä sitä, mitä hän ei hallitse itsessään.

Hyvän jakaminen hillitsee kadehtimista

Kateutta lietsoo keskinäisen kilpailun korostuminen, yksilösuorituksia korostava palkitseminen, turvattomuus ja erilaiset johtajuusongelmat kuten suosikkijärjestelmät ja johtajuustyhjiö. Hyvän jakaminen puolestaan hillitsee kateutta ja tekee tilaa myönteisille tunteille. Hyvän jakamiseen kannustaa yhteisen tehtävän ympärille rakentunut yhteisöllisyys. Tällaisessa työyhteisössä arvostetaan erilaisia kykyjä ja hyödynnetään erilaisuutta yhteisen tehtävän hyväksi. Jokainen voi kokea oman työpanoksensa tärkeäksi ja arvokkaaksi osana kokonaisuutta. Kaikkia myös kannustetaan kehittämään ja hyödyntämään vahvuuksiaan.

Oikeudenmukainen johtaminen rakentaa yhteisöllisyyttä ja luo turvallisuutta työyhteisöön. Kilpailu on reilua, kun kaikki tietävät, millaisten periaatteiden mukaan hyvää jaetaan. Kun pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa ja niitä myös noudatetaan johdonmukaisesti, kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella itselleen hyvää. Kun työntekijöiden ei tarvitse olla huolissaan omasta asemastaan, he voivat keskittyä työtehtäviensä hoitamiseen.

Kateus kuuluu ihmisluontoon eikä sitä voi kieltää. Kielteiset tunteet kuuluvat hyvänkin työyhteisön arkeen, mutta hyvin toimivassa työyhteisössä uskalletaan olla eri mieltä ja keskustella todellisista ongelmista. Turvallisessa työyhteisössä ihmisillä on mahdollisuus käsitellä kielteisiä tunteitaan siten, etteivät ne vahingoita ihmissuhteita ja yhteistyötä. Tunteet ovat jokaisen yksityisasia, mutta epäasialliseen ja tuhoavaan käytökseen voi ja pitää puuttua.

On tärkeää muistaa, etteivät kaikki kielteiset tunteet ja työpaikan ihmissuhdeongelmat johdu kateudesta. Mielipaha, kiukku ja katkeruus voivat olla seurausta esimerkiksi epäreilusta kohtelusta. Toisin kuin kateudesta kumpuavalle pahansuopuudelle, niille on helppo löytää oikeutuksensa.

Kasvuun kannustava kateus

Kateus ei ole aina paha asia. Se voi myös toimia kasvuun kannustavana voimana, jos se saa ihmisen sisuuntumaan niin, että hän ryhtyy kehittämään omia kykyjään. Kateus lievittyy, kun ihminen keskittää voimavaransa itsensä kehittämiseen sen sijaan että tarkkailisi jatkuvasti sitä, miten muilla menee. Ammatillinen kehittyminen merkitsee hyvän sisäistämistä - kun ihminen jalostaa hyvää itsessään, muiden saavutukset eivät herätä niin helposti kateutta. Jokaisella tulisikin olla mahdollisuus kehittyä työssään omista lähtökohdista käsin.

Kateuden tunteet kertovat enemmän kadehtijasta itsestään kuin kadehditusta. Ne paljastavat tarpeemme, arvomme ja unelmamme. Tutkimalla omia kateuden tunteitaan ihminen voikin kehittää itsetuntemustaan. Jos huomaamme kadehtivamme työssään menestynyttä työtoveriamme, kannattaa pohtia, miksi kadehdimme – ja siis ihailemme - juuri häntä. Erityisen hyödyllistä on miettiä, mitä voimme oppia ihmisiltä joita kadehdimme. Kateus voi kääntyä voitoksi, jos meillä on mahdollisuus oppia kadehtimaltamme työtoverilta jotain, mikä vie omaa kehitystä eteenpäin.

Tärkeintä on tunnistaa ja kohdata kateuden tunteensa. Kun ihminen kykenee käsittelemään tuhoavia tunteitaan, niitä on helpompi hallita niin, etteivät ne aiheuta vahinkoa itselle ja ihmissuhteille.

Kiitollisuus on kateuden vastalääke

Kiitollisuus on tehokasta vastalääkettä kateuteen. Kun kateellinen kiinnittää huomionsa siihen, mitä itseltä puuttuu, kiitollinen osaa iloita siitä mitä elämä on omalle kohdalle suonut. Kiitollinen ihminen on terveellä tavalla nöyrä. Hän osaa arvostaa hyvää omassa elämässään, koska ei pidä sitä itsestäänselvyytenä. Kiitollisuus on puhdas, myönteinen tunne. Kiitollinen ihminen haluaa antaa itsestään ja on mielellään avuksi. Kierrättämällä hyvää hän kylvää kiitollisuuden siemeniä ympärilleen.

Kiitollisuutta voi harjoitella kiinnittämällä tietoisesti huomiota asioihin, jotka tuovat iloa omaan elämään. Kiitollisuutta ilmaistaan kiittämällä. Pienestä pitäen olemme oppineet, että kiittäminen kuuluu kohteliaaseen käytökseen. Kiittämällä voimme myös ilmaista arvostavamme sitä, että toinen on tehnyt jotain hyväksemme.