Tapaus RM - Yli 60-vuotiaalla työstä ahdistuneisuutta
RM oli 62-vuotias mies, joka oli toiminut automekaanikkona lähes 45 vuotta, viimeiset 10 vuotta nykyisessä työpaikassaan.
RM oli viihtynyt työssään, joskin hänellä on ollut erimielisyyksiä esimiehensä kanssa työjärjestelyistä. Fyysisesti työ oli osin raskasta, mutta fyysisiä työkyvyn rajoitteita hänellä ei ollut. Ongelmat alkoivat, kun esimies yllättäen haukkui RM:n julkisesti työpaikalla. Sen seurauksena hän menetti yöunensa, väsyi ja ahdistui ja hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle. Ennestään hänellä ei ollut psykiatrista sairaushistoriaa.
Työterveyslääkäri kirjoitti aluksi unilääkereseptin ja viikon sairausloman voimien palauttamiseksi unettomuusdiagnoosilla. Tilanne kuitenkin pitkittyi, ja ahdistus lisääntyi. Sairauslomaa jatkettiin ja RM aloitti keskustelut työpsykologin kanssa. Hänellä diagnosoitiin lievä masennus, johon aloitettiin masennuslääkitys (mirtatsapiini nousevin annoksin 15 - 45 mg).
RM:llä todettiin myös hypotyreoosi, johon aloitettiin lääkitys. Alkoholia hän oli käyttänyt aiemmin runsaasti, mutta oli nyt ollut kolme vuotta täysin raittiina.
Sairausloma oli kestänyt lähes yhtäjaksoisesti 8 kuukautta, miltä ajalta Kela myönsi päivärahaa. RM suhtautui epäluuloisesti työjärjestelyjen mahdollisuuksiin, ja suunnitellut työterveysneuvottelut eivät toteutuneet. Koska työhön paluu tuntui ylivoimaiselta ja iältäänkin RM oli jo lähellä vanhuuseläkeikää, työterveyslääkäri käynnisti eläkkeellehakeutumisprosessin.
Työkyvyttömyyseläkehakemuksen tueksi haettiin psykiatrin lausunto, jossa diagnooseina olivat F32.1 (keskivaikea masennustila) ja F61 (sekamuotoinen persoonallisuushäiriö). Lausunnon mukaan RM:llä oli vaikeaa unettomuutta ja ahdistuneisuutta. Hän kantoi voimakasta kaunaa esimiestään kohtaan, ja työpaikan ajatteleminenkin sai aikaan vaikean ahdistustilan. Masennuslääkityksellä uni oli parantunut, RM oli pystynyt aloittamaan liikunnankin, mutta työhön hän ei pystynyt palaamaan. Psykiatristen oirekyselyiden perusteella hänellä oli vaativa, epäluuloinen ja estynyt persoonallisuus. Psykiatrisella hoidolla psykiatri ei katsonut voitavan tilanteeseen enempää vaikuttaa. Työterveyslääkäri arvioi, että RM:n nykyisessä psyykkisessä tilanteessa hänen tarkkavaisuutensa ei riittänyt työtehtävien suorittamiseen.
Vakuutuslääketieteellinen arviointi
Työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin. Varsinaista eläketapahtumaa ei ollut todettavissa. Tilanteen oli laukaissut konflikti työpaikalla. Hakija oli kokenut tulevansa työpaikalla väärin kohdelluksi, minkä jälkeen hänelle oli tullut unettomuutta ja ahdistuneisuutta. Kuvatut masennuksen oireet olivat lieviä eivätkä oleellisesti laskeneet hakijan työ- ja toimintakykyä. RM:ää ei voitu pitää työeläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä, vaikka otettiin huomioon hänen ikänsä ja pitkä työhistoriansa. Ongelman aiheuttajana oli ensisijaisesti työpaikan ihmissuhdeongelma, ei sairaus tai työ sinänsä.
Faktat
Työntekijän eläkelain työkyvyttömyysmääritelmän mukaan hakijan työkykyä ei arvioida yksinomaan suhteessa hänen omaan ammattiinsa. Tosin, kun arvioidaan henkilön toimintakykyä ja mahdollisuutta vaihtaa toisenlaisiin tehtäviin, ikä, koulutus, ammattitaito ja aikaisempi työ saavat ratkaisukäytännössä sitä suuremman merkityksen, mitä vanhemmasta eläkkeenhakijasta on kysymys.
Vuodesta 2004 lukien on työeläkelakeihin (ja kansaneläkelakiin) sisältynyt erityissäännös ikääntyneiden työkyvyn arvioinnista. Sen mukaan 60 vuotta täyttäneen henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. Tällöinkin arvioidaan, onko hakijan työkyky alentunut vähintään kahdella viidenneksellä tai kolmella viidenneksellä. Arvioinnissa kuitenkin painotetaan hakijan ammattia pitkän työuran omaavilla.
Työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta painotetaan silloin, kun ansiotyöura on pitkä ja työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä tekevät työn jatkamisen kohtuuttomaksi. Käytännössä 3 momentin mukaisen työkyvyttömyyden alaraja on lähellä aikaisemman yksilöllisen varhaiseläkkeen soveltamiskäytäntöä.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Ylilääkäri Jukka Kivekäs
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma