Uudistuva työterveyshuolto - yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä
Hallituksen esitys (HE 67/2010 vp) koskee sairausvakuutuslain 13 luvun 5 §:n muutosta. Muutoksella parannetaan työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä toteutettavan työkyvyn hallinnan ja edistämisen toteutumista työpaikoilla. Myös yksittäisten työntekijöiden työkyvyn varhaisen tuen toteutumista ja työkyvyttömyyden ehkäisyä tehostetaan. Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon nykyisen 60 prosentin korvaustason ehtona on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana.
Sairasvakuutuslakiin perustuvalla työterveyshuollon korvausjärjestelmällä kannustetaan ja edistetään hyvän työterveyshuoltokäytännön toteutumista työpaikoilla niiden koosta, sijainnista ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Korvausjärjestelmän avulla tuetaan työterveyshuollon toimintaedellytyksiä, toteutumista ja työterveyshuollon voimavarojen monipuolista käyttöä sekä palvelujen jatkuvaa laadun parantamista. Korvausjärjestelmään liittyy myös työterveyshuollon seuranta ja arviointi.
Sairausvakuutuslain 13 luvun muutoksen vaikutukset työterveyshuollon korvauksiin
Lakimuutoksen nojalla ehkäisevästä työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista maksettava korvaus on 60 prosenttia edellyttäen, että työpaikalla on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöt ja sovitut menetelmät ovat käytössä. Ehkäisevästä työterveyshuollosta aiheutuneista hyväksyttävistä kustannuksista (korvausluokka I) korvaus on muutoin 50 prosenttia. Sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta (korvausluokka II) aiheutuneista hyväksyttävistä kustannuksista maksettava korvaus on edelleen 50 prosenttia.
Ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon korvaamisen edellytyksenä on, että työterveyshuolto toteutetaan työpaikkakohtaisiin tarpeisiin perustuen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Lisäksi edellytetään, että sairaanhoito on toteutettu samoin työterveyshuollon voimavaroin kuin korvausluokan I toiminta.
Sairasvakuutuslain muutoksen tavoitteet
Lakimuutoksen lähtökohtana on työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyön tehostaminen työkyvyn hallinnan ja hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi työpaikalla. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyöllä ja osapuolten vastuista sopimalla edistetään ja tuetaan työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä kehittämällä pyritään työterveyshuollon mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen.
Työkyvyn hallinta työpaikoilla
Työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea tarvitaan jokaisella työpaikalla työntekijöiden läpi työuran jatkuvan työkyvyn edistämisen ja työkyvyttömyyden ehkäisyn toteuttamiseksi. Toiminta kattaa terveydellisten ja muiden voimavarojen edistämisen siten kuin se on tarpeen kunkin yksilön terveydentila ja toimintakyky huomioon ottaen. Päävastuu työpaikan työkykyä ylläpitävästä toiminnasta säilyy edelleen työnantajalla.
Työkyvyn hallinnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan sitä, että työpaikat ja työterveyshuolto yhdessä sopivat ja noudattavat laatimaansa kirjallista kuvausta työkyvyn hallinnan toimintakäytännöistä. Käytännöt sisältävät myös sairauspoissaolojen seurantajärjestelmän. Kirjallinen kuvaus laaditaan työpaikan tarpeisiin perustuen, sisältäen käytännöt, joiden avulla työpaikalla tunnistetaan työkykyyn liittyvät ongelmat ja tarvittavat toimenpiteet.
Työterveyshuollon asiantuntijuus työkyvyn hallinnassa
Työterveyshuollon toiminnan lähtökohtana on hyvä työterveyshuoltokäytäntö, joka perustuu työpaikan toimialan, terveydellisten erityispiirteiden ja henkilöstön terveyden- ja työkykytilanteen tuntemiseen. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana sekä antaa tietoja, ohjata ja neuvoa työkyvyn hallintakäytännön aikaansaamiseksi työpaikalla. Käytäntö sisältää mm. velvoitteen seurata työkykyä, sairaus- ja tapaturmakäyntejä sekä sairauspoissaoloja. Näistä laaditaan raportit, jotka käsitellään sovituin määräajoin työpaikalla yhdessä työterveyshuollon kanssa. Havainnot ohjaavat suuntamaan toimintaa tekijöihin, joihin työpaikalla on mahdollisuus vaikuttaa.
Työkyvyn edistämistä ja työkyvyttömyyden ehkäisemistä tuetaan työterveyshuoltolain 12 §:n mukaisen toiminnan lisäksi myös 14 §:n sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon keinoin. Lain mukaiseen toimintaan kuuluu työkyvyn arviointi ja tukimahdollisuuksien selvittäminen sekä tarvittavan neuvonnan, ohjauksen ja seurannan järjestäminen. Työterveyshuolto vastaa tarvittaessa työkyvyn arvioinnista ja koordinoi työkyvyn tuen toteutumista.
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteiset tavoitteet ja käytännöt ovat edellytyksiä hyvän työterveyshuoltokäytännön vaikuttavuudelle ja eri osapuolten sitoutumiselle sovittuun työkyvyn edistämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseen.
Työkyvyn hallinnan vakiinnuttamiseksi yhteistyömenettelyn päätökset, tekijät ja ajankohdat tulee olla dokumentoitu. Työterveysyhteistyön tavoitteena on tunnistaa terveyttä ja työkykyä uhkaavat riskit ja niiden merkitys. Näiden perusteella laaditaan tavoitteet ja toimenpiteiden tärkeysjärjestys. Toiminta toteutetaan sovitun työkyvyn hallintakäytännön ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti.
Työkyvyn hallintakäytännön laatiminen ja sisältö
Työkyvyn hallintakäytännön laatiminen ja sisältö koskee kaikkia työpaikkoja. Käytännön menettelytavat vaihtelevat työpaikan koon mukaan. Yhteistä toimintakäytännön laadinnassa on, että kaikilla työpaikoilla hyödynnetään työpaikan riskinarvioinnista ja työterveyshuollon ennalta ehkäisevästä toiminnasta, sairaanhoidosta sekä laadun ja vaikuttavuuden arvioinnista ja seurannasta saatuja tietoja.
Työkyvyn hallintakäytännön laatimisen vaiheet ja sisältö yli 20 työntekijän työpaikoilla
Työpaikan tilannekartoituksen tiedot analysoidaan työkyvyn hallinnan ja toiminnan priorisointia varten. Yhteistyössä asetetaan toiminnan sekä sairauspoissaolojen hallinnan ja seurannan tavoitteet. Työpaikalla suunnitellaan käytännön toiminta. Laadittu kuvaus työkyvyn hallintakäytännöstä käsitellään yhteistyössä työpaikalla. Toiminnan vakiinnuttamiseksi työkyvynhallinta liitetään osaksi yrityksen tavoitteita esim. työhyvinvoinnin edistämistä ja tuottavuuden parantamista. Kuvassa «Työkyvyn hallintakäytäntö yli 20 työntekijän työpa»1 kuvataan työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja kuvassa «Työterveyshuollon toimintasuunnitelma yli 20 työnt»2 työterveyshuollon toiminnan suunnittelu ja kirjaus yli 20 työntekijän työpaikoilla.
Työkyvyn hallinta alle 20 työntekijän työpaikoilla
Alle 20 työntekijän työpaikoilla varhaisen tuen toimintatavoista voidaan sopia työpaikkaselvityskäynnin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisen ja vuosittaisen tarkistamisen yhteydessä. Näillä työpaikoilla ei edellytetä erillisen kirjallisen toimintatavan kuvausta.
Myös pienten työpaikkojen tehtävänä on työkyky- ja sairauspoissaolojen seuranta. Työkyvyn hallinnan lisäämiseksi tulee toimia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja mahdollisten ongelmien esiintyessä tulee ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työpaikan toimiessa aktiivisesti työpaikkaselvityskäynneillä, työpaikkaselvitysraporttiin pystytään työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä kirjaamaan työpaikan tarpeiden mukainen työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö (kuva «Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki alle»3).
Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan työterveyshuollon hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tuen antamisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä.
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki yrittäjien työterveyshuollossa
Yrittäjä ja työterveyshuolto sopivat yhdessä, miten yrittäjän työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea voidaan edistää. Yhteistyössä sovittu menettely kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan (kuva «Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki yrit»4).
Poikkeuksena työnantajayrittäjät, joihin sovelletaan yrityksessä sovittuja käytäntöjä, jos työnantajayrittäjä toteuttaa omat palvelunsa osana yrityksen toimintaa ja hakee kustannusten korvauksen yrityksen hakemuksessa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan vastaavat asiat kuin pienillä työpaikoilla. Työterveyshuollon tehtävät määräytyvät hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti pienten työpaikkojen käytäntöjä vastaavalla tavalla.
Korvauksilla vaikuttavuutta
Työterveyshuollon kustannusten korvausjärjestelmään esitetyt edelly-tykset työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamises-sa ovat toteutettavissa voimassaolevan työterveyshuoltolainsäädän-nön puitteissa. Toiminnan vaikuttavuuden parantaminen edellyttää laadittujen suositusten ja hyvien käytäntöjen konkretisointia ja niiden toteuttamista käytännössä työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä.
Korvaamisella tuetaan uudistuvaa työterveyshuoltoa:
- Työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa kehittämällä ja tehosta-malla varmistetaan tarve- ja tavoitelähtöisyys
- Työpaikkojen työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyvään työterveyshuollon toimintaan tulee luoda laadun ja vai-kuttavuuden indikaattorit
- Työpaikalla ja työterveyshuollolla on yhteiset tavoitteet ja yhteis-työssä sovitut käytännöt, joiden mukaisesti työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikalla
Jaana Ylivainio, TtM, suunnittelija, Kela
Sari Kajaani, KTM, suunnittelija, Kela
Marja Toivanen, TtM, suunnittelija, Kela
Arto Laine, työterveyshuollon erikoislääkäri, työterveyspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi