EKG:n tulkintaa – tapausselostus

Tämänkertainen EKG-tapaus ei varmastikaan edusta tyyppitapausta työterveyslääkärin vastaanotolla, mutta tautikokonaisuus on silti hyvä tuntea. Kyseessä on 61-vuotias nainen, joka soitti hätäkeskukseen valittaen äkillistä voimakasta hengenahdistusta. Ambulanssihenkilökunta totesi potilaan yleistilan hyväksi, happisaturaatio oli 89 %, ja se korjaantui pienellä happilisällä 94%:iin. Verenpaine oli 155/95 ja pulssi 72/min. Potilas valitti hengenahdistusta, mutta rintakipuja ei ollut. Ensihoitajan ottamasta anamneesista kävi ilmi, että potilaalla ei ollut säännöllistä lääkitystä käytössä, eikä hänellä ollut klassisia sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Hän oli juuri ennen äkillisen oireen alkua saanut kuulla lapsenlapsensa kuolleen tapaturmaisesti.

Ambulanssihenkilökunta lähetti EKG:n (Kuva «»1) kardiologin arvioon GSM-verkon kautta. Mitä EKG:ssa näkyy ja mihin hoitotoimiin ryhdyttiin?

EKG:ssa (Kuva «»1) nähdään selvät ST-välin nousut kaikissa rintakytkennöissä sekä lievät ST-nousut kytkennöissä I ja aVL. Kytkennässä aVR on ST-laskua. Lisäksi PQ-väli on koholla aVR:ssä sekä laskenut inferiorisissa ja V3-V6 kytkennöissä. EKG viittaa luonnollisesti etuseinän ST-nousuinfarktiin (STEMI) ja sen takia päädyttiin akuuttiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen. Laaja-alainen rintakipu on sydäninfarktin tyyppioire, mutta epätyypilliset oireet, kuten hengenahdistus, huono yleistila jne., eivät ole harvinaisia. Varjoainekuvauksessa todettiin yllättäen kauniit sileäseinäiset sepelvaltimot sekä vasemmalla että oikealla. Suonen sisäistä hyytymääkään ei todettu. Samassa yhteydessä tehtiin vasemman kammion kineangiografia (Kuvat «»2 ja «»3) ja siinä todettiin laaja-alainen liikehäiriö. Kuvassa «»2 nähdään varjoaineen täyttämä, normaalin näköinen, vasen kammio lepovaiheessa (diastole). Kuvassa «»3 sen sijaan kammion supistuminen (systole) on vahvasti poikkeavaa; kärkiosa ja laajalti myös keskiosa kammiota ei supistu, kun taas kammion basaaliosa supistuu. Diagnoosiksi asetettiin takotsubo-ilmiö, eli stressikardiomyopatia. Seurannassa sydänlihasmerkkiaine troponiini T nousi hiukan (0.4 µg/l). Potilaan tila koheni nopeasti ja hän kotiutui hyväkuntoisena. Kotiutusvaiheessa vasemman kammion supistuminen oli vain lievästi alentunutta kaikukuvauksessa.

Takotsubo-ilmiön nimi on peräisin Japanista, jossa oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa. Sydämen liikehäiriö johtaa sydämen muodon muutokseen: vasemman kammion basaaliosat supistuvat erittäin hyvin mutta sydämen kärki liikkuu paradoksaalisesti. Kammio on systolessa pussimainen ja muistuttaa japanilaisen mustekalapyydyksen (takotsubo) pussimaista rakennetta. Oireyhtymää edeltää usein voimakas henkinen järkytys, kuten tällä potilaalla, ja se on tavallisinta naisilla menopaussin jälkeen.

Takotsubo-kohtausta ei yleensä pysty erottamaan akuutista sydäninfarktista. EKG:ssa nähdään alkuvaiheessa ST-nousua, jonka jälkeen ilmaantuu T-inversiota, mutta tauti voi ilmetä myös ST-laskuina. Sydänlihasvaurion merkkiaineet suurenevat yleensä vähemmän kuin ST-nousuinfarktissa, ja merkkiainepäästö on pieni suhteessa sydänfilmimuutoksiin. Taudin alkuvaihe saattaa olla yhtä myrskyisä kuin sydäninfarktin alkuvaihe. Beetasalpaajahoito on tässä vaiheessa tärkeä. Kirjallisuuden mukaan laukaisevana tekijänä on saattanut olla esimerkiksi tieto lähiomaisen kuolemasta, hautajaiset, tapaturma tai esimerkiksi riita.

Oireyhtymän patofysiologiaa ei tunneta. On arvioitu, että "adrenaliinimyrsky" voisi aiheuttaa sydänlihaksen herpaantumisen. Estrogeenin suojavaikutuksen puuttuminen saattaisi voimistaa reaktiota. Ennuste on yleensä hyvä. Liikehäiriö on täysin korjaantuva. Korjaantumisnopeus vaihtelee muutamista päivistä muutamiin viikkoihin. Pitkäaikaisseurantaa on tehty vähän. Lääkehoito toteutetaan näin ollen yksilöllisesti.