Työterveyslääkäri

Työterveyshuollon koulutuspaikkojen auditointimatriisi systemaattiseen laadun arviointiin

Työterveyslääkäri
2010;28(3):101-102
Jarmo Heikkinen

Työterveyshuoltoyksiköiden on arvioitava toimintansa laatua ja vaikuttavuutta myös koulutuksen alalla. Yliopistojenkin on arvioitava alueellaan annettavan erikoistumiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Uuden, työterveyshuollon koulutuspaikkojen arviointiin ja käyttöön tarkoitetun auditointimatriisin avulla koulutuspaikkoja on mahdollista arvioida systemaattisesti ja helposti. Auditointimatriisi soveltuu hyvin myös koulutuspaikan toistuvan itsearvioinnin välineeksi. Käyttöönotto on kuitenkin suositeltavaa tehdä ohjatusti.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen eri aspekteja on tutkittu 1980-luvulta lähtien, jolloin työterveyshuollon koulutusala on perustettu. Arviointimenetelmät ja -kohteet ovat vaihdelleet. Vuoden 2010 alkupuolella kehitettiin yliopistojen yhteistyönä koulutuspaikkojen auditointimatriisi, johon on kerätty helposti arvioitavaan muotoon suurin osa koulutuspaikoille asetetuista vaateista. Matriisia voidaan hyödyntää niin itsearvioinnin välineenä kuin ulkopuolisissa arvioissa. Yliopistot voivat hyödyntää matriisia koulutuspaikan arvioinnin lisäksi myös omien ohjaus- ja koulutustoimintojensa suuntaamiseksi ja vaikkapa yhtenä perusteena Työterveyshuollon Vuoden Kouluttajalääkärin valinnassa.

Auditointimatriisi perustuu yliopiston ja koulutuspaikan välisiin koulutuspaikka- ja kouluttajasopimuksiin, opinto-oppaaseen ja koulutuksen pysyväismääräyksiin.

Matriisi koostuu 15 eri kohdasta, jotka kukin arvioidaan pistemäärällä 1–6, maksimipisteet yhteensä ovat siten 90. Sopimusten ja opinto-oppaan mukaista toiminta on silloin, kun yksikkö saavuttaa yhteensä vähintään 75 pistettä. Matriisissa on kuitenkin kuvattu vain sopimuksin vahvistetut koulutustoiminnan minimivaatimukset, parempaakin saa tarjota – osalla yksiköistä onkin hyviä, omia käytäntöjä, jotka lisäävät yksikössä annettavan koulutuksen vetovoimaisuutta ja tehoa!

Kuntoutuslaitoksille on oma matriisinsa ja sen selitysosa. Siinä on yhteensä 13 eri arviointikohtaa, maksimipisteet 78 pistettä, sopimuksenmukainen toiminta on 65 pistettä tai enemmän.

Matriisin ensimmäinen täyttökerta on syytä tehdä ohjatusti, yliopiston tekemän ohjauskäynnin yhteydessä tai yhdessä yliopiston oppialan henkilöstön, esim. kliinisen opettajan kanssa. Tällöin täyttökriteerit ja -tapa ovat samat alueellisesti ja pitkälti myös valtakunnallisesti. Esimerkiksi UEF:n työterveyshuollon oppialan henkilöstö tekee tämän vuoden aikana monipuoliset ohjaus- ja arviointikäynnit kaikkiin sopimuskoulutuspaikkoihinsa. Käynnit on tehty jo yli puoleen sopimuskoulutuspaikoista. Käynnin aikana matriisi on täytetty yhdessä. Tällöin on havaittu, että vaikka useimmiten itsearviointi onnistuu varsin hyvin, myös merkittäviä, selvästi yli kymmenenkin pisteen heittoja yhteisarviointituloksiin verrattuna esiintyy.

Monet yksiköt ovat innostuneet matriisin selkeydestä ja sen täyttämisen nopeudesta. Lisäksi koulutuspaikkojen mielestä matriisi mahdollistaa koulutuspaikkojen vertaisarviointia. Monet koulutuspaikat aikovat käyttää auditointimatriisin tulosta rekrytoinnissaan. Vuosittain täytettynä ja aina uuden erikoistujan aloittaessa matriisi toimii nopeana koulutusjärjestelyjen tarkistuslistana. Matriisin avulla on helppo havaita ne koulutusjärjestelyjen osat, jotka eniten kaipaavat parantamista.

Auditointimatriisin arviointikohteet ovat seuraavat: 1. Ovatko koulutuspaikka- ja kouluttajasopimukset, erikoistujien tiedot ajan tasalla? 2. Millainen erikoistujan perehdytyssuunnitelma yksikössä on ja onko yksiköllä oman toiminnan kirjallinen toimintasuunnitelma olemassa? 3. Yksiköltä edellytetään moniammatillista toimintaa ja asiakaskunnan monialaisuus monipuolisen koulutuksen takaamiseksi. 4. Yksiköille kerrataan koulutuskorvausten hakeminen ja korvausten asianmukainen kohdentaminen, myös kouluttajalääkärin palkkion maksaminen. 5. Varmistetaan, että erikoistumissuunnitelmat on laadittu ja niitä tarkistetaan määrävälein. 6. Miten toimipaikkakoulutus on järjestetty? 7. Miten toteutuu henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja määrä? 8. Lokikirjan käyttö koulutuksen suuntaajana ja sen täyttäminen? 9. ERHA:n eli erikoislääkärikoulutuksen hallintajärjestelmän (erha.fi) käyttö? – Sekä lokikirjan että ERHA:n täyttäminen ovat pakollisia toimia! 10. Tarkistetaan kouluttajalääkärin osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja kouluttaja-/pedagogiseen koulutukseen. 11. Varmistetaan, että koulutuspaikassa erikoistujalla on käytettävissään kaikki se oppimateriaali, joka tenttivaatimuksissa on mainittu. 12. Arvioidaan TTHVYO:n eli työterveyshuollon virtuaaliyliopiston, erikoislääkärikoulutuksen internetsivuston käyttö ja hyödyntäminen (www.tthvyo.fi/). 13. Arvioidaan MOODLE:n eli erikoistumisen verkko-oppimisympäristön eli verkkokurssien hyödyntäminen ja käyttö (http://moodle.tthvyo.fi/). 14. Arvioidaan AC-verkkokokousympäristön (Adobe Connect) hyödyntäminen ja käyttö – tämä tarkoittaa erityisesti Työterveyslaitoksen perjantaimeetingien seuraamista. 15. Erikoistumis- ja kouluttajakoulutukseen liittyvä tiedotus ja viestintä ja niiden toteutuminen arvioidaan myös.

Olemme UEF:n alueella tehneet elokuun loppuun mennessä ohjaus- ja arviointikäyntejä yli puoleen alueen koulutuspaikoista. Arviointi on tehty yhdessä koulutuspaikkojen edustajien kanssa. Alustavia havaintoja näiltä on, että hyvää koulutusta on mahdollista antaa niin kunnallisella kuin yksityisellä puolella. Sama koskee myös huonoa koulutusta. Vain hyvin harva yksikkö täyttää kaikissa kohdissa tavoitteen 5–6 pistettä, kehittämiskohteita löytyy kaikilta. Erityisesti verkkovälitteisten työkalujen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen ja käytön aktivointi nousevat keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Sama koskee myös erikoistujien ja kouluttajien osallistumista yliopistojen heille suuntaamiin koulutuksiin. Kunnallisella sektorilla kouluttajalääkäreille maksettavat koulutuskorvaukset vaihtelevat selvästi.

Ongelmia koulutuspaikoilla on kohdattu, kun erikoistujalla ja kouluttajalla on eri odotukset ja käsitykset koulutuksen määrästä ja luonteesta. Ongelmia voi liittyä osapuolten asenteisiin ja vuorovaikutuksen kitkautumiseen. Kouluttautumishalu ja -mahdollisuudet voivat liittyä erikoistujan palkkasuhteen laatuun, onko hän kuukausipalkkainen vai ammatinharjoittaja. Kouluttautumisen kannalta katsoen kuukausipalkkaisuus vaikuttaa olevan parempi palkkasuhteen muoto. Yksikkö voi käyttää erikoistujaa työvoimana vastaanoton pyörittämiseen kouluttautumisen kustannuksella, mikäli yksikön resurssit eivät ole tasapainossa kysynnän kanssa.

Niin matriisi kuin sen selitysosa löytyvät lomakemuotoisina työterveyshuollon virtuaaliyliopiston sivuilta (www.tthvyo.fi/). Lisätietoja matriisista ja arviointiperusteista saa myös oman yliopiston työterveyshuollon oppialan henkilöstöltä.

Hyvin toteutettu koulutus on rekrytointivaltti ja koko koulutusyksikön etu! Matriisikin auttaa koulutuksen laadun arvioinnissa.

Jarmo Heikkinen
Työterveyshuollon kliininen opettaja
Itä-Suomen Yliopisto
jarmo.heikkinen(at)uef.fi