Vaitiolo- vai salassapitovelvollisuus?
Työterveyshuolto on monin tavoin ollut esillä mediassa kuluneen vuoden aikana. Työurien pidentämiskeskusteluissa katseet ja odotukset ovat kääntyneet työterveyshuollon suuntaan.
Samanaikaisesti käydään keskustelua terveydenhuollon rahoituksesta, ja aiheesta vellovissa keskusteluissa on vertailtu työterveyshuoltoon käytettäviä summia milloin lastenneuvolatoimintaan, milloin vanhustenhuoltoon, tyyliin "hyväosaisille työssäkäyville kustannetaan vielä paremmin toimiva sairaanhoitokin verovaroista". Yllättävän vähän tätä väärinkäsitystä on lähdetty oikomaan. Työterveyshuoltokin on pysynyt vaiti. Ovatkohan kaikki kollegatkaan perillä siitä, ettei työnantajan työterveyshuollosta saamia KELA-korvauksia rahoiteta verovaroin vaan työtulovakuutuksella? Sitä maksavat työnantajat, yrittäjät ja palkansaajat, eli juuri ne, joita palvelut koskevat.
Tampereen kaupungin päätös olla maksamatta palkkaa työuupuneille nousi otsikoihin ja käynnisti mediassa vilkkaan keskustelun. Käytäntöhän on ollut työterveyshuollolle tuttu jo pidempään, mutta se pulpahti esiin taas uutisoinnin myötä. STLY tekee myös jäsenkyselyn toimintakäytännöistä työuupumuksen suhteen jatkotoimia silmällä pitäen.
Uutiskynnyksen ylitti myös Salon kaupungin työterveyshuolto, kun se esitti päättäjille vakavan huolensa kaupungin työntekijöitä uhkaavan lomautuksen seurauksista tilanteessa, jossa monella toimialalla työntekijät työskentelevät jo valmiiksi selviytymisensä äärirajoilla. Kaupunginvaltuusto suhtautui saamaansa vetoomukseen arvostaen ja pohti vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Seulontaa hiljaisista signaaleista verensokeriin
Tämän lehden teema on Työterveyttä seulomalla? Olemme pohtineet toimituskunnan kesken, mitä kaikkea työterveydessä tulisi seuloa. Perinteisten ammattitautien ja työperäisten vaivojen metsästämisen rinnalle on terveystarkastusten sisällöksi vuosien mittaan kertynyt jos jonkinlaisia kyselyjä, kartoituksia ja laboratoriokoeseuloja. Niitäkin, joita julkinen terveydenhuolto tekee. Työterveyshuolto on kunnostautunut kansantautien seulonnassa: hyviä ja tehokkaita seuloja ovat diabetesriskitesti, AUDIT, kardiovaskulaaririskitestit ja masennusseula – onhan masennus paitsi suuri eläköittäjä, myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Verenpaineen ja vyötärönympäryksen mittaus sekä tupakoitsijan mikrospirometria ovat halpoja interventioita. Sukuriskien selvitys, elämäntapojen kartoitus ja suunnantarkistus ovat perinteisesti kuuluneet terveystarkastuksiin.
Laajemmin käsittäen jokainen työterveydessä käynti on jonkinlainen seulonta: usein tulee kysytyksi myös työhön liittyviä kuulumisia, vaikkei vaiva työkykyä uhkaisikaan. Sairauslomaa arvioidessaan työterveyslääkäri miettii, minkälaisessa työssä selviytymisestä on kyse. Terveystarkastuksissa terveydentilaa laajemmin kartoitettaessa voi jokin potilaan mielestä pieni vaiva tai löydös ollakin lääkärin näkökulmasta ennusteellisesti merkittävä. Asenteiden seulominen on myös tärkeää. Joskus 'yhden kysymyksen seula' kertoo enemmän kuin tuhat laboratoriokoetta: Kiinnostaako työnteko?
Työterveys seuloo koko ajan hiljaisia signaaleja työyhteisön ja työntekijän tilanteesta ennakoiden ja havainnoiden niin ajankohtaisia kuin tulevien aikojen riskejä. Työterveyspainotteinen sairaanhoito on tärkeä tietolähde myös yritysten arjesta.
Meillä on salassapitovelvollisuus, jota ei pidä väärinymmärtää vallan vaiti olemisen velvollisuudeksi! Meidän tulee tarttua epäkohtiin ja viestittää havainnoistamme päättäjille, niin kuin Salon työterveydessä tehtiin. Emme me suotta tee havaintoja. Työntekijät ovat yritysten tärkein voimavara – tarvitsemme uskallusta käydä vuoropuhelua yritysten johdon kanssa viestittäen havaintoja, silloin kun siihen on aihetta. Sehän on meidän työtämme!
Viisaat johtajat informoivat työterveyttä tulossa olevista muutoksista. Kun työterveydellä, yrityksen johdolla ja työntekijöillä on luottamukselliset ja mutkattomat välit, voidaan puolin ja toisin olla herkemmin yhteydessä. Työterveyshuollon toiminta on myös diplomatiaa parhaimmillaan.
Rauhaisaa ja sopuisaa joulua,