Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, seulonta ja ohjaus työterveyshuollossa

Päämääränä työkyvyn säilyminen ja paraneminen

Työterveyshuollossa on vankka kokemus ennaltaehkäisystä

Työterveyshuollon toiminta on alusta alkaen painottunut sairauksien ehkäisemiseen ja varhaiseen toteamiseen. Työperäisten sairauksien ja ammattitautien ehkäisy ja toteaminen ovat olleet työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Ajan kuluessa sairaanhoito on tullut mukaan, minkä seurauksena työterveyshuollolle on siirtynyt aiemmin pelkästään kansanterveystyön vastuulla olleita tehtäviä.

Työterveyshuollossa on monia toimintatapoja, jotka sopivat oikein hyvin tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän seulontaan. Työhöntulotarkastukset ja ikäryhmätarkastukset ovat oivallisia tilaisuuksia kartoittaa riskitekijöitä ja antaa myös ohjausta terveellisistä elintavoista. Kun sairaanhoito kuuluu työnantajan kanssa tehtyyn sopimukseen, havaittujen sairauksien hoito ja seuranta nivoutuvat luontevasti työterveyshuoltoon.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on hyödyllistä

Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus, Diabetes Prevention Study (DPS) on osoittanut, että elintapojen ohjauksella voidaan ehkäistä tai ainakin siirtää diabeteksen ilmaantumista henkilöillä, joilla on heikentynyt sokerinsieto. Tutkittavat oli jaettu kahteen ryhmään, joista toinen sai kerran vuodessa ohjausta ja toinen tehostettua ohjausta useita kertoja vuodessa. Kuitujen lisääminen ravintoon, kovien eli eläinrasvojen osuuden vähentäminen ja painon aleneminen 3–5 % yhdistettynä kohtuulliseen liikuntaan – noin 4 tuntia viikossa – saivat aikaan diabeteksen ilmaantumisessa 58 %:n laskun noin kolmen vuoden seurannan aikana. Vaikka tehostettu ohjaus loppui, kun kolme vuotta oli kulunut tutkimuksen alkamisesta, ryhmien välinen ero seitsemän vuoden kuluttua oli edelleen 43 %. Vaikutukset näyttävät siis säilyvän. Jatkotutkimukset ovat hieman yllättäen paljastaneet, että perimänsä puolesta suurimmassa sairastumisvaarassa olevat hyötyivät elintapamuutoksista eniten. Hyvään tulokseen tarvittavat muutokset olivat melko vähäisiä, mutta niiden saavuttamiseen tarvittiin ohjausta ja tukea.

Toimiiko diabeteksen ehkäisy käytännössä?

Suomen Lääkärilehdessä on julkaistu tänä vuonna Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon 2D-hankkeen tulokset. Hanke toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Siinä oli mukana 400 toimipaikkaa perusterveydenhuollosta, kunnallisesta työterveyshuollosta ja yksityisestä työterveyshuollosta. Tarkoituksena oli löytää sairastumisriskissä olevat henkilöt ja antaa heille elintapaohjausta. Seulonnassa käytettiin riskitestilomaketta (FINDRISC), joka antaa tulokset pisteinä. Seurannassa oli lähes 4.000 henkilöä, joilla oli riskipisteitä 15 tai enemmän. Tulokset olivat hieman paremmat kuin DPS-tutkimuksessa: diabetesriski pieneni peräti 69 %:lla, jos paino laski 5 %. Elintapaohjausta annettiin yksilö- ja ryhmäohjauksena sekä perusterveydenhuollossa että työterveyshuollossa. Ohjauskertojen määrä korreloi selvästi tuloksiin tässäkin tutkimuksessa, joten työhön kannattaa käyttää resursseja.

Miksi diabetesta pitäisi ehkäistä?

Tiedämme, että tyypin 2 diabetekseen liittyy 2–4-kertainen vaara sairastua valtimotauteihin, erityisesti sepelvaltimotautiin. USA:ssa julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että 40-vuotiaalle miehelle ilmaantunut tyypin 2 diabetes vähentää hänen elämästään lähes 19 tervettä, työkyvynkin kannalta hyvää vuotta, ja elinaikakin lyhenee lähes 12 vuotta. Naisella vastaavat luvut ovat vieläkin suuremmat: hyvät vuodet vähenevät 22:lla ja elinaika 14 vuotta. Työelämässä tämä tarkoittaa lisääntyneitä sairauspoissaoloja ja varhaisia eläkkeelle jäämisiä.

Varhaisen diagnoosin ja hyvän hoidon merkitys

Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja varhainen toteaminen liittyvät läheisesti sairastumisriskin kartoitukseen ja ehkäisyyn. D2D-hankkeen yhtenä päämääränä oli myös todeta ja diagnosoida diabetes mahdollisimman varhain. Tässä yhteydessä väestöstä löytyi diagnosoimattomia diabeetikoita lähes yhtä paljon kuin siihen mennessä oli jo tiedossa olevia. Tämä tarkoittaa, että seulonnoissa tulee edelleenkin löytymään paljon diabetekseen jo sairastuneita henkilöitä.

United Kingdom Prospective Diabetes Study (UKPDS) ja sen jälkeen tehty seurantatutkimus osoitti, että diabeteksen varhainen toteaminen ja tehokas hoito on hyvä keino estää lisäsairauksien ilmaantumista. Tutkimuksen kesto oli yhteensä 17 vuotta. Siinä vastadiagnosoidut diabeetikot jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai tehostettua hoitoa ja pääsi luonnollisesti myös toista ryhmää paremmin hyviin hoitotuloksiin. Tehokas hoito jatkui yhdeksän vuotta, ja seuranta molemmille ryhmille samanlaisena seitsemän vuotta. Seurannan aikana ryhmien välinen ero hoitotuloksilla mitattuna hävisi, mutta lisäsairauksien ilmaantuvuudessa oli eroa. Tutkimuksen alussa hyvässä hoidossa olleessa ryhmässä oli merkittävästi vähemmän valtimotautia, retinopatiaa ja nefropatiaa kuin toisessa ryhmässä. Ero säilyi siitä huolimatta, että kontrolliryhmän hoitotaso parani huonomman alun jälkeen eikä enää olennaisesti eronnut alusta alkaen tehokkaasti hoidettujen hoitotasosta.

Miten työnantajat saadaan mukaan diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon?

Mitä merkitystä näillä tutkimuksilla on käytännön työterveyslääkärille? Tutkimustulokset ovat eräs keino perustella työnantajille, miksi lyhyellä aikavälillä kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä kannattaa tehdä, jotta myöhemmin saadaan säästöjä ja henkilöstö voi hyvin. Tulevaisuudessa häämöttävä työvoimapula ja työssä olevien ikääntyminen on väistämätön tosiasia. Niinpä nyt tehtävät toimenpiteet takaavat osaavien ja hyväkuntoisten työntekijöiden säilymisen työmarkkinoilla. Työvoimasta kilpailtaessa hyvin toimiva ja kattava työterveyshuolto on yritykselle mainio etu.

Kuljetusalan ammattilaisiin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota, kun tyypin 2 diabetesta seulotaan ja ehkäistään. Istumatyö ja normaalista poikkeavat työajat johtavat helposti liikunnan vähäisyyteen ja epäsäännölliseen ateriointiin. Ruokailu tapahtuu usein huoltoasemilla, jolloin ruoan laatu ei välttämättä tue painonhallintaa. Tässä ammattiryhmässä diabeteksen ilmaantuminen ja eteneminen voivat olla uhka työkyvyn säilymiselle. Tablettihoito usein sujuu ilman suurempia ongelmia, mutta insuliinihoidon toteuttaminen ilman toistuvia hypoglykemioita on haasteellista. Myös lisäsairaudet, kuten valtimotauti ja silmänpohjamuutokset, saattavat johtaa ajoluvan menettämiseen.

Tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisen edellytyksenä on, että työnantajat saadaan mukaan toimintaan, koska he yhdessä KELA:n kanssa vastaavat rahoituksesta. Tyypin 2 diabeteksen seulonta ja varhainen toteaminen pitää voida sisällyttää työnantajan kanssa tehtävään sopimukseen, jotta sitä on mahdollista järjestää. Riittävän laaja sairaanhoitosopimus on välttämätön, jotta työterveyshuolto voi vastata sairastuneiden tehokkaasta hoidosta ja seurannasta. Mahdollisuus erikoislääkärin konsultaatioihin tarvittaessa voi myös olla tarpeen, jos halutaan saada palvelut ilman julkisen sairaanhoidon viiveitä. Näin hoidon kokonaisuus säilyy paremmin työterveyslääkärillä.

Suuret yritykset ja työnantajat ovat luonnollisesti erilaisessa tilanteessa kuin pienet yritykset, jotka eivät voi ottaa kovin suurta taloudellista vastuuta työterveyshuollosta. Sellaisessa tilanteessa mahdollisimman hyvä yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa on tarpeen.

Elintapoihin tukemiseen tarvitaan useita työkaluja

Työoloilla on paljon vaikutusta työntekijöiden terveyteen. Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä työpaikoillakin kovin yksinkertaisilta tuntuvilla keinoilla. Painonhallinnassa ateriarytmillä on suuri merkitys. Jos työ on niin kiireistä, että lounas jää usein väliin, seurauksena on illan valtava nälkä. Myös iltapäivän pieni välipala auttaa hillitsemään syömistä illalla. Työpaikkaruokailun laatu on myös tärkeä, kun henkilöitä ohjataan terveelliseen syömiseen. Työterveyshuolto voi nostaa näitä asioita esille keskusteluissa työnantajien kanssa. Sangen monet työnantajat tukevat eri tavoin työntekijöitään liikkumaan, mikä on erinomainen asia monien sairauksien ehkäisemisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Yksilöohjaus on vanhin ja perinteisin keino opastaa sekä terveellisiin elintapoihin että mahdollisesti tarvittavien lääkkeiden oikeaan käyttöön. Se on edelleen käyttökelpoinen ja hyvä menetelmä. Pulmana on kuitenkin se, että ohjattavien määrä on jo nyt suuri ja lisääntyy edelleen. Niinpä ryhmäohjaus on oiva keino säästää aikaa ja resursseja. Saman asian voi ohjata yhtäaikaisesti 10–12 henkilölle. Ryhmäohjauksessa kannattaa hyödyntää koko työterveyshuollon tiimiä monipuolisesti. Jos ohjausta antaa vuorollaan työterveyshoitaja, lääkäri, fysioterapeutti ja mahdollisesti myös psykologi, asia tulee käsitellyksi monipuolisesti ja yksilökäyntien tarve vähenee. Lisäksi hyvin toimiva ryhmä luo osallistujille ympäristön, jossa on hyvä jakaa kokemuksia toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Joskus ryhmä voi jäädä toimimaan aktiivisesti ammattilaisen antaman ohjauksen loputtuakin.

Potilasyhdistykset, kuten diabetes- ja sydänyhdistykset tai sydänpiirit voivat tarjota toimintaa, joka tukee elintapamuutoksia. Myös kuntien ja kaupunkien liikuntatoimella saattaa olla tarkoitukseen sopivia liikuntaryhmiä. Terveydenhuollon ulkopuolella olevien elintapamuutoksia tukevien palvelujen saatavuus omalla lähialueella kannattaa kartoittaa, koska tarkoitus on aktivoida diabetesriskissä olevia tai diabeetikoita ottamaan vastuu omasta hyvinvoinnistaan.

Kuntoutuksella tuetaan terveellisten elintapojen omaksumista ja diabeteksen hoitoa

Metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta sairastavien varhainen kuntoutus on perusterveydenhuollon vastuulla. Sen toteutuminen on kovin vaihtelevaa. Työnantajien järjestämää työhyvinvointia edistävää (TYHY) toimintaa kannattaa hyödyntää kuntoutuksessa. TYHY-toiminta voi olla ryhmätoimintaa, erilaisia teemapäiviä koko työyhteisölle tai muita aktiviteetteja.

KELA teki muutoksia tyypin 2 diabeetikoiden ja metabolista oireyhtymää sairastavien kuntoutukseen vuoden 2009 alusta. Sopeutumisvalmennuskurssien tilalle tulivat kuntoutuskurssit, jotka kohdistetaan henkilöille, joiden työkyky on jo uhattuna. Tämän vuoksi Diabeteskeskuksessa aloitettiin Kuntoremontti-kurssit, jotka on suunnattu varhaista kuntoutusta tarvitseville. Kursseilla perehdytään virkistävän toiminnan ohella terveellisiin elintapoihin ja tarvittaessa myös diabeteksen hoitoon liittyviin asioihin. Osallistujien on mahdollista vuosittain hakea kurssin kustannuksiin tukea Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestöltä (SAL). Jos työnantajakin osallistuu kurssin kustannuksiin, työntekijä saa kurssin ajalta kuntoutustukea. Oikein ajoitettu kuntoutus, joka tapahtuu yhteistyössä oman työterveyshuollon kanssa, auttaa työntekijää sitoutumaan hoitoonsa.

Tyypin 2 diabeetikon hoidon suunnittelu vaatii kouluttautumista

Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito muuttuu tiuhaan tahtiin. Uusia lääkkeitä on tullut ja tulee lähivuosina lisää. Niiden oikea-aikainen ja mielekäs käyttö edellyttää sekä sairauden patofysiologian että lääkkeiden farmakologian hyvää tuntemusta. Lääkäri on avainasemassa lääkkeiden valinnassa ja määräämisessä, mutta työterveyshoitajaa tarvitaan lääkkeiden käytön ohjauksessa. Lääkeyritykset tarjoavat runsaasti arvokasta koulutusta. Yritysten koulutustilaisuuksissa tavoitteena on kuitenkin myös markkinointi, joten hoidon kokonaisuuden huomioiminen voi jäädä puutteelliseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että sekä lääkärit että hoitajat voivat osallistua laajempaan koulutukseen, missä hoitoa käsitellään kokonaisvaltaisesti.

Työterveyshoitajan ja -lääkärin yhteistyöllä on suuri merkitys sekä elintapojen ohjauksessa että lääkehoidossa. Vaikka lääkäri ei yleensä itse anna ohjausta, hänen viestinsä elintapojen tärkeydestä tulee olla hoitajan antamaa ohjausta tukeva ja sen kanssa samansuuntainen. Työterveyshoitajalla taas tulee olla riittävät tiedot lääkehoidosta, jotta hän osaa ohjata ja perustella sen käyttöä.

Yhteenveto

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, seulonta ja varhainen hoito on vaativa ja iso tehtävä, josta työterveyshuoltokin kantaa ansiokkaasti vastuunsa. Eikä tulevaisuus näytä mitenkään synkältä. Edellä kuvatuissa tutkimuksissa on nähty, että ehkäisy ja hyvä hoito tuottavat tuloksia. Näyttää myös siltä, että suomalaisten lihominen on pysähtynyt. Sitkeällä työllä saavutamme päämäärän, jonka valtiovaltakin on meille asettanut: terve ja hyväkuntoinen työntekijäjoukko, joka siirtyy eläkkeelle nykyistä myöhemmin.