Työterveyslääkäri

Vaikuttavuutta terveystarkastuksiin panostuksia kohdentamalla – terveyskysely työkaluna

Työterveyslääkäri
2010;28(4):64-67
Simo Taimela

Terveyskyselyn perusteella käynnistyvä prosessi kohdentaa työterveyshuollon panostuksia. Terveyskysely voi käynnistää määräaikaisen terveystarkastusprosessin, olla ensimmäinen vaihe lakisääteistä määräaikaistarkastusta, tai se voidaan toteuttaa erillisprojektina yhtaikaa kaikille työntekijöille. Tässä artikkelissa esitellään yksi markkinoilla olevista terveyskyselyistä.

Suomessa on ainutlaatuinen lainsäädäntö, joka velvoittaa työnantajan järjestämään ehkäisevän työterveyshuollon ja mahdollistaa myös vapaaehtoisen sairaanhoidon järjestämisen työntekijöille yhteiskunnan tukemana. Vuonna 2007 Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan työterveyshuollossa tehtiin yli miljoona terveystarkastusta ja lähes viisi miljoonaa sairaanhoitokäyntiä Suomessa. Valtaosa suomalaisista työnantajista tarjoaa myös sairaanhoitopalvelut työntekijöilleen.

Suurin osa terveystarkastuksista ei perustu lakiin, vaan on sekä työntekijälle että työnantajalle vapaaehtoisia. Näistä yleisimpiä ovat ikäryhmittäin tehtävät laajat terveystarkastukset, joilla pyritään tunnistamaan terveysriskejä, löytämään piileviä sairauksia, tarkistamaan tiedossa olevien sairauksien hoito sekä arvioimaan työkykyä.

Suuntaamattomilla terveystarkastuksilla ei ryhmätasolla ole katsottu olevan vaikuttavuutta pitkän aikavälin terveysmittareihin tai sairauspoissaoloihin, vaikka niillä saattaakin olla merkitystä yksilön elämäntapariskien vähentämisessä. Satunnaistettuihin vertailututkimuksiin perustuva tutkimusnäyttö suomalaisen työterveyshuollon vaikuttavuudesta on muutenkin vähäistä. Työterveyshuollon toimenpiteitten kustannusvaikuttavuutta tai kustannushyötyjä on tutkittu vähän.

Evalua Sante® terveyskysely on kehitetty toteutettavaksi työterveyshuollon terveystarkastusten ensimmäisenä vaiheena. Esittelen seuraavaksi kyselyn toimintalogiikkaa, alan kansainvälisissä lehdissä julkaistujen tutkimusten tuloksia, sekä käytännön kokemuksia eri yrityksissä toteutetuista kartoituksista.

Evalua Sante® terveyskysely

Kyselyyn vastataan joko Internetin välityksellä tai paperikyselynä. Jokainen vastaaja saa henkilökohtaisen palautteen tuloksistaan. Kyselyssä kartoitetaan seuraavat aihealueet:

  • tuki- ja liikuntaelinongelmat
  • kipu ja fyysisen toiminnan haitta
  • masennusoireet
  • stressi ja uupumus
  • uni ja vireystila
  • terveyskäyttäytyminen ja diabetesriski
  • pitkäaikaissairaudet ja oireet
  • työhyvinvointi
  • oma arvio työkyvystä

Vastaukset luokitellaan määriteltyjen raja-arvojen perusteella kolmeen pääluokkaan: korkea, kohonnut ja matala terveysriski. Korkean terveysriskin ryhmän sisällä erotellaan vielä ne vastaukset, joihin liittyy kohonnut työkyvyttömyyden (sairauspoissaolot, pysyvä työkyvyttömyys) riski.

Työterveyshuolto käsittelee tuloksia erillisestä tulostietojärjestelmästä suojatun Internet-yhteyden välityksellä. Korkean riskin ryhmään kuuluvat vastaajat varaavat henkilökohtaisen palautteen perusteella itse ajan työterveyshuollosta, tai jatkotoimenpiteitä tarvitsevat työntekijät kutsutaan järjestelmässä nähtävien tulosten perusteella vastaanotolle. Tietojärjestelmän hakukoneen avulla työterveyshuolto voi tehdä myös ryhmähakuja, joiden avulla on helppoa kutsua työntekijöitä esimerkiksi erilaisiin elintapamuutosinterventioihin.

Tutkimustuloksia

Rakennusalan yrityksen työntekijöille toteutettiin Sante Terveyskysely tutkimuskokonaisuudessa, jonka päätulokset on julkaistu Occupational and Environmental Medicine ja Journal of Occupational Rehabilitation –lehdissä. Kysely lähetettiin 3115 henkilölle ja vastauksia kertyi 1507 (48 %). Vastaajat ja vastaamattomat eivät eronneet toisistaan päätulosmuuttujan, sairauspoissaolojen, suhteen. Puutteellisesti täytettyjen vastausten tai suostumusten poissulkemisen jälkeen tutkimusjoukoksi jäi 1341 henkilöä, joista 88 % oli miehiä ja 62 % teki suorittavaa työtä.

Vastaukset (n=1341) luokiteltiin matalan, kohonneen ja korkean työkyvyttömyyden riskin kategorioihin. Korkean riskin kategoria määriteltiin merkittävänä kipuna tai haittana TULE-ongelman vuoksi, mieliala- tai unihäiriönä, merkittävänä stressinä tai uupumuksena, tai epävarmuutena omasta työkyvystä. Tiedot yhdistettiin työnantajan palkkarekisteristä kerättyihin sairauspoissaolotietoihin. Korkean riskin luokkaan kuului lähes kolmannes (31 %) vastaajista, ja heidän osuutensa sairauspoissaoloista oli yli 60 %; kyselytulos siis ennusti sairauspoissaoloja.

Korkean riskin ryhmään kuuluvat 418 henkilöä satunnaistettiin interventio- (n=209) ja tavallisen hoidon (n=209) ryhmään. Interventio sisälsi kutsun työterveyshuollon vastaanotolle terveystarkastusta varten; 149 (71 %) tuli kutsuttuna vastaanotolle. Kyselyvastauksen tulokset olivat työterveyshuollon käytettävissä vastaanottokäynnillä. Tarvittaessa potilas lähetettiin erikoissairaanhoitoon (n=68), yleensä julkiseen terveydenhuoltoon.

Interventio- ja tavallisen hoidon ryhmien välillä oli 12 kuukauden seurannassa keskimäärin 11 päivän ero (95 % luottamusväli 1-20 päivää) sairauspoissaolopäivissä interventioryhmän eduksi. Erityisen vaikuttavaa tällainen kohdennettu työterveyshuollon toiminta oli, jos henkilö ei enää uskonut omaan työkykyynsä, hänellä on useampi kuin yksi sairauspoissaoloja ennustava löydös, tai merkittävä tuki- ja liikuntaelinongelmasta aiheutuva haitta.

Vaikuttavuustutkimuksen ohessa toteutettiin myös terveystaloustieteellinen analyysi terveydenhuollon kustannuksista. Interventioryhmän terveyspalvelujen käyttöön liittyvät kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 184 euroa per henkilö per vuosi alhaisemmat kuin tavallisen hoidon ryhmän.

Terveyskyselyn käyttöönotto siis auttoi tunnistamaan työntekijöitä, joilla on kohonnut sairauspoissaolojen riski. Tähän ryhmään kohdistetut suunnatut työterveyshuollon ja tarvittaessa erikoissairaanhoidon toimenpiteet vähensivät sairauspoissaoloja sekä terveydenhuollon kustannuksia. Huomionarvoista on, että vertailukohtana oli "tavallinen hoito työterveyshuollossa", suuntaamattomat terveystarkastukset ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Vaikka interventioryhmälle tarjottiin ylimääräinen puolentoista tunnin vastaanottokäynti terveyskyselyn tulosten tulkitsemista ja hoito-ohjelman laatimista varten ja erikoissairaanhoidon käyntejä toteutui paljon, alenivat terveydenhuollon kokonaiskustannukset tästä huolimatta. Tämä selittyy osin sillä, että ongelmiin puuttuminen aikaisessa vaiheessa vähensi myöhempää terveyspalvelujen käyttöä enemmän kuin sitä hetkellisesti lisäsi. Toiseksi se, että kyselyvastaus – laaja-alainen terveysprofiili – on työterveyshuollon käytettävissä vastaanottokäynnillä vähentää esitietoihin ja haastatteluun kuluvaa aikaa ja vastaavasti antaa mahdollisuuden käyttää vastaanottokäynti tehokkaasti hoitosuunnitelman laatimiseen. Kyselyn avulla löytyi myös paljon sellaisia terveysongelmia, jotka eivät olleet aiemmin työterveyshuollon tiedossa, mutta joista aiheutui sairauspoissaoloja.

Käytännön kokemuksia kyselyn toteutuksesta eri yrityksissä

Sante terveyskyselyä on toteutettu eri yrityksissä erilaisista lähtökohdista. Se voi käynnistää määräaikaisen, tyypillisesti ikään sidotun terveystarkastusprosessin. Se voi olla ensimmäinen vaihe lakisääteistä määräaikaistarkastusta, jolloin kaikki kutsutaan työterveyshuollon vastaanotolle, riippumatta terveyskyselyn tuloksesta. Osassa yrityksiä kysely on puolestaan toteutettu erillisprojektina yhtä aikaa kaikille työntekijöille.

Vastausaktiivisuus (%) Sante terveyskyselyssä vaihtelee yleensä välillä 50 %–85 %. Tyypillisesti naisten vastausaktiivisuus on korkeampi kuin miesten ja korkea työstatus parantaa osallistumisaktiivisuutta. Tavallisesti vastausaktiivisuus nousee iän myötä; tämä ikäriippuvuus on selkeämpi työntekijöillä kuin toimihenkilöillä.

Kohonneen sairauspoissaolojen riskin (merkittävä TULE-haitta, masennusoireet, hankala uniongelma, työhyvinvoinnin ongelmat tai työkyvyttömyysajatukset) esiintyvyys vaihtelee eri yrityksissä yleensä välillä 22 %–34 %. Löydösten esiintyvyys määräytyy ensisijaisesti vastaajien sosioekonomisen luokan ja iän mukaan: suorittavaa työtä tekevillä esiintyvyydet ovat huomattavasti korkeammat kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Yleisimpiä terveysongelmia ovat tuki- ja liikuntaelinten (TULE) ongelmat ja unihäiriöt. Iän myötä erityisesti tuki- ja liikuntaelinongelmien ja huonon työkykyennusteen esiintyvyydet kasvavat.

Ryhmätason tulosten hyödyntäminen

Ryhmätason tieto terveys- ja työkyvyttömyysriskeistä auttaa työterveyshuoltoa ja henkilöstöhallintoa henkilöstöstrategian suuntaamisessa ja voimavarojen kohdentamisessa. Koko yrityksen tai ositettuja (ikä/sukupuoli/osasto/työstatus jne.) tuloksia tulkitaan vertaamalla löydöksiä kymmenistä tuhansista vastauksista koostuvaan vertailuaineistoon. Tämä mahdollistaa myös yhteisötasolla tapahtuvan puuttumisen riskeihin.

Esimerkkejä yhteisötason toimenpiteistä

Henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhdessä suunnittelemat hankkeet osastoilla/yksiköissä, joissa on poikkeuksellisen paljon kuormittuneisuutta, uniongelmia tai masennusoireita

Työterveyshuollon panostusten suuntaaminen uudella tavalla, kun havaitaan poikkeuksellisen korkea TULE-ongelmien esiintyvyys

Työterveysneuvottelujen (kolmikanta-) käyttöönotto moniongelmaisille työntekijöille

  • Painonhallintaryhmät
  • Tupakoinnin vieroitusryhmät
  • Erilaiset tietoiskut henkilöstölle

Lopuksi

Yksinkertaisella toimintamallin muutoksella – kohdistamalla panostuksia korkean riskin ryhmään – voidaan saavuttaa merkittävä hyöty sairauspoissaoloihin ja säästöä terveydenhuollon kustannuksissa. Näyttöä suuntaamattomien terveystarkastusten vaikuttavuudesta tai kustannusvaikuttavuudesta ei ole, joten on syytä kriittisesti pohtia niiden mielekkyyttä. Työterveyspalveluja myyvien yritysten nykyinen ansaintalogiikka perustuu pääsääntöisesti suoritteisiin ja laboratorio- ja kuvantamistutkimukset muodostavat merkittävän osan alan tuotoista. Tätä ohjaa taustalla KELAn korvausmekanismi, joka korvaa suoritteet ilman vaatimusta niiden vaikuttavuuden osoittamisesta. Työterveyshuollon palveluja ostavien yritysten kannattaakin kohdentaa työterveyshuollon panostuksia niitä eniten tarvitseville työntekijöille vaikuttavuudeltaan ja kustannusvaikuttavuudeltaan hyviksi osoitetuilla toimintatavoilla. Lisäksi riskeihin kannattaa puuttua ennakoivasti työyhteisöjen tasolla.

Kuva 1. Evalua Sante toimintamallin vaikuttavuus satunnaistetussa vertailututkimuksessa.
Kuva 2. Esimerkkejä Sante Terveyskyselyn soveltamisesta eri yrityksissä.
Simo Taimela
Toimitusjohtaja
LT, epidemiologian dosentti, eMBA
Evalua International
mailto:simo.taimela@evalua.fi

Kirjallisuutta

  1. Martimo, K ja Antti-Poika, M. Työterveyshuollon terveystarkastukset ja niiden tuloksellisuus. Suom Lääkäril 2000: 55:4631-5.
  2. Taimela S, Aronen P, Malmivaara A, ym. Effectiveness of a targeted occupational health intervention in workers with high risk of sickness absence: baseline characteristics and adherence as effect modifying factors in a randomized controlled trial. J Occup Rehabil. 2010;20:14-20.
  3. Taimela S, Läärä E, Malmivaara A, ym. Self-reported health problems and sickness absence in different age groups predominantly engaged in physical work. Occup Environ Med 2007; 64:739-46.
  4. Taimela S, Malmivaara A, Aro T. Vaikuttavuutta työterveyshuollon toimintaan - Työkykyä ja kustannussäästöjä panostuksia kohdentamalla. Duodecim 2008;124:1806–8.
  5. Taimela S, Malmivaara A, Justén S, ym. The effectiveness of two occupational health intervention programs in reducing sickness absence among employees at risk. Two randomised controlled trials. Occup Environ Med 2008a; 65:236-41.
  6. Taimela S, Justén S, Aronen P, ym. An occupational health intervention program for workers at high risk for sickness absence. Cost-effectiveness analysis based on a randomised controlled trial. Occup Environ Med 2008b; 65:242-8.
  7. Taimela S, Justén S, Schugk J, ym. Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen - Terveyskysely työterveyshuollon apuna. Suomen Lääkärilehti 2007; 62:3401-6.
  8. Uitti J, Sauni R, Leino T. Työterveyshuollon vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmasta. Duodecim 2007;123: 723-30.
  9. Vahtera J, Kivimäki M. Reducing sickness absence in occupational settings. Occup Environ Med. 2008;65:219-20.