Terveysriski-indeksi– mittarin kehittäminen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon vaikuttavuuden seurantaan

Terveysriski-indeksi

Tässä esitellyn mittarin, terveysriski-indeksin perusajatuksena on pisteyttää eräät työterveyshuollossa yleisesti käytetyt, hyvin dokumentoidut, terveyden keskeisten osa-alueiden mittarit yhdeksi indeksilukuarvoksi. Terveysriski-indeksin oletetaan toimivan mittarina yksilön terveydentilan riskitekijöiden ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa. Indeksin pistemäärän on ajateltu muodostuvan siten, että sen lukuarvo nousee yksilön toteuttaessa nykykäsityksen mukaista terveellistä elämäntapaa monella terveyden osa-alueella.

Terveysriski-indeksin kokeilu työterveyshuollossa

Terveysriski-indeksin mallia kokeiltiin v. 2005 erään metsäalan yrityksen henkilöstölle. Otokseen kerättiin 104:n henkilön terveystarkastuksissa saadut, terveysriski-indeksin osioiden mittaustulokset siinä järjestyksessä, kun mittareiden tulokset täyttyivät. Hyväksymiskriteerinä otokseen oli suoriutuminen ohjeistuksen mukaisesti indeksin kaikista osioista (kuntotestit) ja Score-riskitaulukon käyttöön liittyvät ehdot (näennäisesti terve, oireeton henkilö). Tutkituista 36 % (37) oli työntekijöitä ja 64 % (67) toimihenkilöitä. Naisia oli 9 % (9) ja miehiä 91 % (95). Iältään tutkitut olivat 25–63 vuotiaita, ikäkeskiarvo oli 53 v. Testaajana kävely- ja lihaskuntoteissä oli testaukseen koulutettu työterveyshoitaja. Saadut arvot pisteytettiin allekirjoittaneen kehittämällä pistelaskujärjestelmällä.

Terveysriski-indeksin osiot ja niiden pisteytys

BBI-15 kysely: työuupumuksen arviointiin käytettävä mittari, jota tässä mallissa käytettiin henkisen jaksamisen tason mittarina. Pisteytyksen perustana on kyselyn kokonaispistemäärän antama taso: normaalitaso = 10 p, normaalikeskitaso = 7,5 p, lievä työuupumus = 5 p, kohtalainen työuupumus = 2,5 p. ja vakava työuupumus = 0 p.

Kuntotesti (UKK- Instituutin 2 km:n kävelytesti). Pisteytys kuntoluokan mukaan: KL 1 = 0 p, KL 2 = 2,5 p, KL 3 = 5 p, KL 4 = 7,5 p. ja KL 5 = 10 p.

Lihaskuntotestit: Testistönä käytettiin Invalidisäätiön lihaskuntotesteistä työterveysyksikön käyttöön modifioitua testistöä. Yläraajatestinä käytettiin staattista testiä. Selkä-, vatsa- ja alaraajalihasten testeinä 30 sekunnin dynaamisia testejä. Testien viitearvot oli määritetty sukupuolen ja iän mukaan. Pisteytys oli lihaskunto-osioiden kuntoluokkien keskiarvon mukaan samalla tavoin kuin kävelytestissä: KLka 1 = 0 p, KLka 2 = 2,5 p. jne.

Score – taulukko: taulukon mukainen prosentuaalinen riski projisoituna 60 v:n ikään pisteytettiin seuraavasti: Miehet 3% = 20 p, 4% = 15 p, 5-6% = 10 p, 7-8% = 5 p, 9% t. enemmän = 0 p. Naiset 1% = 20 p, 2% = 15 p, 3% = 10 p, 4% = 5 p, 5% t. enemmän = 0 p.

Vyötärön ympärysmitta: Pisteytys riskitason perusteella luokissa normaali = 10 p, lievästi kohonnut riski = 5 p, huomattavasti kohonnut riski = 10 p.

Audit-kysely: Riskikäytön rajana oli 8 pistettä. Pisteytys kyselyn pistemäärän perusteella > 8 = 0 p, 5 – 8 = 5 p, < 5 = 10 p.

Henkilöiden jakauma eri pisteluokkiin terveysriski-indeksin osioissa on esitetty taulukossa 1.

Pohdintaa

Terveysriski-indeksi on tarkoitettu työterveyshuollon työkaluksi yksilön terveydentilan keskeisten riskitekijöiden hallintaan ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan. Tätä kautta olisi mahdollisuus päästä kokonaisvaltaisempaan sairauksien primääripreventioon. Kohderyhmänä ovat näennäisesti terveet, oireettomat henkilöt, joilla on mitattuja/epäiltyjä terveyden riskitekijöitä ilman todettua sairautta. Esim. sydänverisuonisairauksien suhteen huomattavan riskin omaavat tai kliinisen tapahtuman sairastaneet henkilöt tarvitsevat riskitekijöiden intensiivistä hoitoa eivätkä kuulu terveysriski-indeksin piiriin.

Tutkitussa otoksessa terveysindeksin pisteet jakautuivat välille 20–70 pistettä. Tässä aineistossa jakauma muistuttaa normaalijakaumaa (kuva «»1). Eri osioita tarkasteltaessa huonoiten kohderyhmää erottelivat BBI-15 ja lihaskuntotestit (kuva «»2). Kohderyhmässä valikoituminen (suurin osa fyysisesti aktiivisia miehiä ja metsäalan ammattilaisia) mahdollisesti vaikutti BBI-15 kyselyn ja lihaskuntotestien tulokseen. Kohderyhmän työkykyindeksien ja terveysriski-indeksien väliseksi korrelaatiokertoimen arvoksi saatiin 0,3. Tuloksen perusteella työkyky- ja terveysriski-indeksit vaikuttavat korreloivan heikosti keskenään. Jatkossa pohdintaa ja lisäselvittämisen tarvetta aiheuttaa mm. indeksin pisteytyksen toimivuus toisentyyppisissä kohderyhmissä ja osioiden painotuksen arviointi. Score-arvon painotuskerroin muihin osioihin nähden tässä mallissa on 2. Kuntotestiosiossa käytettiin aerobisen kestävyyskunnon testinä UKK-Instituutin 2 km:n kävelytestiä ja lihaskuntotesteinä työterveysyksikön käyttöön vakiintunutta, Invalidisäätiön testeistä modifioitua lihaskuntotestistöä, jonka sisältöön on vaikuttanut testien käytettävyys työterveysyksikön kannalta. Testejä tehtiin osittain liikkuvassa työterveysyksikössä (linja-autossa). Aerobisen kestävyyskunnon testinä voitaisiin käyttää epäsuoraa polkupyöräergometritestiä. Myös vaihtoehtoja lihaskuntotestesteiksi on aiheellista edelleen kokeilla ja arvioida.

Score-arvon pisteytys miesten ja naisten välillä on ongelmallista johtuen riskin erilaisesta ikäryhmäkohtaisesta ilmaantuvuudesta. Miehillä 10 pistettä antava 5–6 % riski on käytännössä jo liian korkea ja edellyttää hoidollisia toimenpiteitä. Naisilla vastaavasti 10 pisteen taso vastasi Score-arvoa 3 %. Pisteytyksessä oli ajatuksena löytää jonkinlainen yhteismitallisuus kokonaispistemäärän kannalta. AUDIT-kyselyssä riskikäytön raja-arvona oli 8 pistettä. Naisten osalta on esitetty raja-arvoksi 6 pistettä. Yksilötasolla käytännön toimenpiteitä arvioitaessa on huomioitava indeksin eri osioiden merkitys henkilön terveysriskien kannalta ja on pyrittävä vaikuttamaan terveyskäyttäytymiseen niiden suuntaisesti.

Kehittämisajatuksia

Terveysriski-indeksin osioiden ja niiden pisteytyksen tarkentamisen lisäksi voidaan jatkossa selvittää terveysriski-indeksin ja yksilön elintapojen muutoksia ennaltaehkäisevän terveystoiminnan aikana. Olisi mielenkiintoista vertailla esim. työterveyshuollon toimenpiteiden ja kuntoutusintervention vaikutuksia indeksilukemiin.

Ideana kuvatun mallin mukainen terveysriski-indeksi vaikuttaa kehittämiskelpoiselta. Mittari vaatii edelleen työstämistä ja arviointia.