Työterveyshuollon tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

Mitä tano-toiminta oikeastaan on?

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö-oppaan mukaan TANO-toiminnan tulee sisältyä jokaiseen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Monen työterveyslääkärin mielestä TANOa on vaikea määritellä tai suunnitella, koska se on jo mukana jokaisessa terveystarkastuksessa ja muissa asiakastapaamisissa. TANO-toiminnan jäsentymättömyys ja monimuotoisuus olivat Työterveyslaitoksen vuonna 2004 käynnistämän TANO-tutkimushankkeen taustalla. Hankkeen tarkoituksena on parantaa työterveyshuollon vaikuttavuutta kehittämällä hyviä TANO-toiminnan malleja työterveyshuolloille. Työsuojelurahaston rahoittama hanke sisältää neljä osatutkimusta, joissa työterveyshuoltojen TANO-toimintaa on tutkittu ja kehitetty.

Työterveyslääkärien vastaanottoajat ovat usein lyhyitä, huomioitavia asioita on paljon ja ratkaisuihin pääseminen on tärkeintä. Näin asiakkaiden neuvonta ja ohjaus jäävät helposti vähemmälle. Sama tilanne on työpaikkaselvityksissä, joissa toiminta painottuu työn terveydellisen merkityksen arviointiin. Työterveyslääkärien TANO-toiminta on useimmin tiedon jakamista ohjaamisen sijasta, sillä ohjaus vaatisi enemmän aikaa. Nämä havainnot tehtiin TANO-tutkimushankkeen ensimmäisessä osatutkimuksessa, jossa tarkasteltiin TANO-toimintaa nuorten työterveyden edistämiseksi suuren rakennusalan yrityksen omassa työterveyshuollossa. Työterveyshuollon TANO-toiminta oli laaja-alaista ja monipuolista, mutta suunnitelmallisuudessa oli parantamisen varaa: selkeitä tavoitteita ei asetettu, eikä vaikutuksia seurattu ja arvioitu.

Tapaustutkimusta seurasi kyselytutkimus, joka osoitti laaja-alaisen ja monipuolisen TANO-toiminnan olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Seurannan ja arvioinnin puute tuli esiin myös tässä tutkimuksessa, johon osallistui 625 työterveyshuollon ammattilaista. Heistä 165 oli työterveyslääkäreitä. Työterveyslääkärien ja työterveyshoitajien TANO-toiminta painottui yksilöasiakkaiden neuvontaan. Työterveyslääkärit antoivat tietoa ja ohjeita yksilöiden työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointien yhteydessä; työterveyshoitajat puolestaan ohjasivat ja neuvoivat terveystarkastuksissa ja muilla vastaanottokäynneillä. Useimmin lääkärien TANO-toiminta oli asiatietojen antamista asiakkaan terveydentilasta ja työkyvystä. Fyysinen kuormittuminen työssä oli tavallinen keskustelun aihe, mutta esimerkiksi työympäristön terveysvaaroista puhuttiin kovin vähän. Työyhteisön toimintaan liittyviä asioita käsittelivät useimmin työterveyspsykologit.

Työterveyshuolloissa työskenneltiin harvoin ryhmien ja työyhteisöjen kanssa; erityisen vähäistä se oli työterveyslääkärien työssä. Ryhmätoiminta on kuitenkin tehokasta. Sen kautta saadaan viesti useammalle henkilölle yhdellä kertaa, ja ryhmän keskinäinen vuorovaikutus tehostaa asioiden omaksumista ja käytäntöön soveltamista. Työnantajien ja esimiesten neuvonta on keskeistä, kun työtä ja työympäristöä halutaan muuttaa terveellisemmäksi. He voivat tehdä ehdotuksia tai määrätä uusia toimintatapoja, jotka tukevat terveellistä käyttäytymistä. He voivat myös vahvistaa käytäntöjä, jotka auttavat ongelmien tunnistamista ja puheeksi ottamista työpaikoilla. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että nämä avainhenkilöt unohdetaan usein, ja työterveyshuoltojen toiminta kohdistuu pääosin työntekijöihin.

Kolmannessa TANO-hankkeen osatutkimuksessa ilmeni, että asiakkaan tarpeiden määrittäminen, tavoitteiden asettaminen toiminnalle ja toiminnan suunnittelu tavoitteiden saavuttamiseksi oli vaikeaa. Tutkimukseen osallistui kuusi työterveyshuoltoa ja niiden asiakasorganisaatioita. TANO-toiminnan systemaattinen suunnittelu ei ollut vakiintunut toimintatapa työterveyshuolloissa, ja niissä kaivattiin TANO-toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen välineitä. Moni lääkäri näki TANO-toiminnan tärkeänä työterveyshuollon toimintana. Se on pitkäjänteinen prosessi, joka vaati pysähtymistä, asiakkaan kanssa keskustelua. Usein tähän ei ole riittävästi aikaa.

Tano-matriisi

TANO-toiminta on kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä toimintaa, jolla pyritään muutoksiin koko organisaatiossa. Sen vaikutukset näkyvät harvoin välittömästi. Suunnitteluun käytetty aika on kuitenkin hintansa väärti. Systemaattinen suunnittelu auttaa keskittymään olennaiseen silloin, kun tekemistä on paljon. TANO-toiminnan suunnittelun avuksi on kehitetty TANO-matriisi. Esimerkkinä matriisin hyödyntämisestä TANO-toiminnan suunnittelussa käytämme taulukon 1 TANO-matriisia vuorotyöorganisaatiolle. Matriisi on kehitetty TANO-tutkimushankkeessa Lappeenrannan Työterveys ry:ssä ja sitä käytetään majoitus- ja ravitsemisalalla toimivan yrityksen työterveyshuollossa (lisätietoja: työterveyshoitaja Ulla Kauppinen ja vastaava työterveyshoitaja Aira Ylä-Outinen, Lappeenrannan Työterveys ry).

TANO-matriisi ohjaa suunnittelemaan toimintaa vaihe vaiheelta. Se auttaa jäsentämään toiminnan kohteen liittyi se sitten ergonomiaan tai työssä jaksamiseen. Matriisin avulla määritetään toiminnan kohderyhmä, konkreettiset tavoitteet ja suunnitellaan toiminta niiden perusteella. Matriisiin sisältyy toiminnan toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.

Kun TANO-matriisi laaditaan asiakkaan ja työterveyshuollon yhteistyössä, voidaan jo suunnitteluvaiheessa sopia, keitä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita toimintaan tarvitaan. Samalla pohditaan, milloin lääkärin asiantuntemus on välttämätöntä, ja millaisissa asioissa tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on tehokkainta lääkärin tekemänä. Näin lääkärin TANO-toiminta tulee näkyväksi, ja siihen on helpompi varata riittävästi aikaa. On selvää, että TANOn kokonaisvaltainen toteuttaminen ei voi jäädä yhden toimijan vastuulle. Usein tarvitaan työterveyshuollon asiantuntijoiden kuten työterveyspsykologien ja työfysioterapeuttien erityisosaamista. TANO-toiminnassa rohkaistaan koko työterveystiimiä toimimaan yhdessä alusta alkaen. Näin jokaisen osaamista hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, ja asiakas saa käyttöönsä parhaan mahdollisen työterveyshuollon asiantuntemuksen.

Asiakkuudesta ja asiakaslähtöisyydestä on keskusteltu jo pitkään työterveyspiireissä. TANO-matriisi auttaa hahmottamaan asiakkuutta organisaation eri tasoilla ja havaitsemaan eri asiakasryhmät. Matriisissa on sarakkeet yksilöasiakkaille, ryhmille ja työyhteisöille sekä työnantajalle ja asiakasorganisaation muille toimijoille. Kaikkien asiakasorganisaation toimijaryhmien neuvonta ja ohjaus on tärkeää, kun tavoitteena on työkykyä ja terveyttä tukeva työpaikka. Yksilöasiakkaat tarvitsevat tietoja ja taitoja oman terveytensä ja työkykynsä edistämiseksi. Tarvitaan myös jaettua tietoisuutta ja normeja terveyden ja työkyvyn edistämisestä ryhmä-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla. Työkyvyn säilyttäminen ja edistäminen edellyttävät kollektiivista toimintaa, yhteisiä toimintatapoja ja toimintakulttuuria.

TANO-toiminnan suunnittelu lähtee asiakasyrityksen työterveystarpeiden määrittelystä. Tähän tarvitaan työterveyshuollon perinteisten tietolähteiden lisäksi keskustelua työnantajan, työsuojelun ja työntekijöiden kanssa. Näin varmistetaan, että tarpeista on riittävä yksimielisyys ja niihin voidaan yhdessä lähteä vastaamaan. Esimerkkitapauksessa keskeinen tarve asiakasorganisaatiossa oli vuorotyöntekijöiden työkyvystä huolehtiminen (kuva «Vuorotyömatriisi.»1).

Toiminnan tavoitteet perustuvat tarpeisiin ja kuvaavat, mitä toiminnalla halutaan saada aikaan. Tavoitteet ilmaistaan niin selkeästi, että kaikki ymmärtävät, mistä on kysymys. Lisäksi niiden on oltava riittävän konkreettisia, jotta voidaan arvioida, onko ne saavutettu vai ei. Esimerkiksi kun mietitään yksilöitä vuorotyössä, tavoitteena voi olla, että he tietävät ja ymmärtävät vuorotyön merkityksen terveydelle. Työyhteisössä taas tarvitaan toimintatapoja, joiden avulla tuetaan työkavereiden jaksamista vuorotyössä. Esimiesten ja johdon osalta tavoitteena on, että he tietävät, miten he voivat omalla toiminnallaan tukea terveyttä. Työvuoroista vastaavan työnjohdon täytyy ymmärtää työvuorosuunnittelun tärkeys ja hallita terveellisen vuorotyön suunnittelu.

Seuraavassa vaiheessa suunnitellaan varsinainen TANO-toiminta eli mitä tehdään, jotta tavoitteet saavutetaan. Mikä olisi vaikuttavaa ja tehokasta, ja mihin on resursseja? Tarvitaanko kenties työterveyshuollon ulkopuolista asiantuntemusta, ja miten asiakasyrityksen edustajat osallistuvat toimintaan? Entä ketkä ovat ne keskeiset toimijat asiakasorganisaatiossa, joihin työterveyshuollon kannattaa ensisijaisesti vaikuttaa? Mitä asioita heidän kanssaan käsitellään ja mitä menetelmiä käytetään? Esimerkiksi vuorotyöorganisaatiossa perinteisten vuorotyöhön liittyvien terveystarkastusten lisäksi päätettiin neuvoa esimiehiä terveellisten työvuorojen suunnittelussa. Terveystarkastuksissa käsiteltyjä asioita syvennettäisiin vuorotyöntekijöiden ryhmissä. Jotta työyhteisöissä osattaisiin ottaa puheeksi työkykyyn liittyviä asioita, sitä harjoiteltaisiin yhdessä. Tietoa vuorotyön ja työkyvyn yhteydestä päätettiin julkaista yrityksen intranetissä ja henkilöstölehdessä.

Seurannan ja arvioinnin suunnittelu samoin kuin toiminnan aikataulutus etukäteen on välttämätöntä. Tietoa TANO-toiminnan toteutumisesta ja sujuvuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta tarvitaan toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi ja tulevan toiminnan kehittämisen pohjaksi. Matriisiin kirjataan jo suunnittelun yhteydessä ne keinot (mittarit ja menetelmät), joita seurannassa ja arvioinnissa tullaan käyttämään. Vuorotyömatriisissa seurantamenetelmiä ovat muun muassa toteutuneiden terveystarkastusten ja esimieskoulutusten lukumäärät sekä niiden suhde suunniteltuihin määriin. Toimintojen sujuvuutta arvioidaan työterveyshuollon itsearviointina ja asiakaspalautteiden avulla. Terveellisen vuorotyön kriteerien huomioiminen suunnittelussa kertoo työnjohdon ohjauksen vaikuttavuudesta.

Tano-toiminnan vaikuttavuus

Tietoa systemaattisen TANO-toiminnan vaikuttavuudesta saadaan tutkimushankkeen viimeisessä osatutkimuksessa, johon osallistuu seitsemän työterveyshuoltoa eri puolilta Suomea. Jokaisella työterveyshuollolla on hankkeessa mukana asiakasorganisaatio, jossa toteutetaan TANO-matriisiin perustuvaa systemaattista TANO-toimintaa ja verrokkiorganisaatio, jossa suunnittelua matriisin avulla ei toteuteta. Asiakasorganisaatiot edustavat julkista sektoria sekä pieniä ja keskikokoisia yrityksiä. TANO-toiminnan vaikutuksia arvioidaan työterveyshuoltojen ja niiden asiakas-organisaatioiden edustajien haastatteluilla ja lomakekyselyillä sekä analysoimalla TANO-toiminnasta kerättyä aineistoa. Tutkimuksessa TANO-matriisia käyttäneet työterveyshuollot ovat havainneet, että toiminnan jäsentäminen matriisin avulla on helpottanut heidän työtään. Lisäksi useimpien toimintasuunnitelmiin sisältyy aikaisempaa enemmän työyhteisöihin ja ryhmiin sekä esimiehiin kohdistuvaa toimintaa. Toteutuneen toiminnan seuraaminen ja toiminnan arvioiminen matriisin avulla on koettu hyödylliseksi. Se on auttanut havaitsemaan edistysaskeleet ja kehittämään toimintaa, jos kaikki ei ole sujunut suunnitelman mukaan. TANO-vertailututkimuksen tulokset valmistuvat vuonna 2011.

Kuva 1. Vuorotyömatriisi.