Profession teesit – taustoja ja selityksiä

Teesi numero 1: Työterveyslääkärinimikettä voi käyttää lääkäri, joka on toiminut hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisissa työterveyslääkärin tehtävissä 2 vuotta tai kauemmin ja jolla on työterveyshuollon pätevöittävää lisäkoulutusta vähintään 7 opintoviikon (11 op.) verran. Erikoistuva lääkäri käyttää nimikettä työterveyslääkäri, erikoistuva.

Tämän teesin tarkoitus on selkiinnyttää ja ryhdittää työterveyslääkärinimikkeen käyttöä. Nimikkeen käyttö on kirjavaa, eikä nimikkeen määrittelyä ole aiemmin tehty. Teesi asettaa muodolliset pätevyysvaatimukset nimikkeen käyttäjälle, "kuka tahansa" työterveyshuollon parissa toimiva lääkäri ei ole työterveyslääkäri. Työterveyslääkärinimikkeen käyttöoikeuden pohdintaa voi analogisesti verrata kysymykseen, kuka on oikeutettu käyttämään nimikettä kirurgi tai fysiatri – esim. kesäsijainen, muu sijainen, reunapalvelujen kerääjä, alalle erikoistuva vai alan erikoislääkäri?

Teesiä muokatessa ensimmäinen lähtökohta oli, kuka on STM:n mukaan pätevä toimimaan työterveyshuollossa. Toinen lähtökohta ovat tehtävät, joita lääkäri tekee, ovatko ne työterveyshuollon ydintehtäviä eli työterveyshuoltolain määrittämiä tehtäviä, asiakasvastuista KELA 1 -työtä? Pelkän sairausvastaanoton tekeminen ei nimikkeen käyttöön siis riitä, vaikka sen tekisikin työterveyshuollon sairaanhoitokäytännön mukaisesti ja hyvin.

Teesiin kuuluva "toimiminen 2 vuotta tai kauemmin työterveyslääkärin tehtävissä" on perusteltua siksi, että yli 2 vuotta jatkuva toiminta edellyttää Työterveyslaitoksen pätevöittävän kurssin käymistä (ns. pitkä kurssi), joka takaa erikoisalan perustaidot ja -osaamisen. Samansuuntainen aikamääre on Lääkäriliiton palkkiosuosituksessa, jossa ensimmäinen korotussuositus tulee alan kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen.

Teesistä puuttuu virke: "Työterveyslääkäri on STLY:n jäsen". Profession määritelmään kuuluu, että sen edustajana toimii vahva ammatillinen järjestö – jos järjestöllä ei ole jäseniä, ei ole järjestöä eikä professiota. Minusta työterveyslääkäri on STLY:n jäsen ja jäsenyysvaatimus olisi hyvä teesissä olla – mitä mieltä Sinä olet?

Teesi numero 2: Työterveyslääkärin työ perustuu lääkärin etiikkaan, lainmukaisuuteen, lääketieteelliseen tietoon ja tutkimukseen, alan hyviin ammattikäytäntöihin ja monitieteiseen lähestymistapaan, korkeaan ammattiosaamiseen sekä puolueettomuuteen ja luottamuksellisuuteen. Nämä luovat perustan myös hyvälle työterveyshuoltokäytännölle, joka toimii erikoisalan toiminnan viitekehyksenä.

Lääkärin työn tulee aina perustua eettisesti kestävään pohjaan. Välillä se voi olla vaikeaa työmme tehokkuus-, taloudellisuus-, tulos- ym. vaatimusten paineissa. Profession määritelmään kuuluu altruistisuus, toisen hyvän tavoitteleminen omien etujen sijasta. Riitelevätkö nämä näkökulmat käytännön työssä?

Työterveyshuoltolaki määrittelee työterveyshuollon sisällön ja toiminnan periaatteet, se antaa toiminnalle tukevan selkärangan. Työterveyshuolto on tässäkin suhteessa poikkeuksellinen erikoisala: esim. lakia fysiatriasta tai keuhkosairauksista ei ole. Laki antaa perustan myös hyvälle työterveyshuoltokäytännölle ja sen sisällölle, viitekehyksen työllemme.

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö on kirjoitettu modernisti, se pitää sisällään mm. jatkuvan toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin ja parantamisen. Tuoreimmatkin toimintaamme ohjaavat uudistukset, kuten sairausvakuutuslain/KELA:n tuleva korvauskäytännön muutos, työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö -suositus ja Ahtelan työelämäryhmän suositukset toteutuvat hyvin tässä viitekehyksessä.

Puolueettomuus ja luottamuksellisuus – voiko muuta ollakaan? Ilman luottamusta ei lääkärin työtä voi tehdä! Luottamus pitää jokaisen lääkärin ansaita jokaisella potilaskontaktilla erikseen, jokaisella työpaikkakäynnillä erikseen – hyvä ammattitaito ja osaaminen, hyvät vuorovaikutustaidot sekä tiukka yksilön terveystietosuojasta huolehtiminen auttavat tässä. Työterveyshuoltolain toisen luvun 5. pykälä sanoo, että olemme ammatillisesti riippumattomia, siis puolueettomia asiantuntijoita: olemme hyvän työelämän puolesta, emme työnantajan tai työntekijöiden puolesta, emme myöskään ota työnjohdolle kuuluvia tehtäviä hoitaaksemme.

Tutkimus ja tiede muodostavat vaikuttavan toiminnan pohjan. Kaikkea ei kuitenkaan ole tutkittu, eikä aina voi perustaa toimintaansa vain tietoon. Arjen ongelmissa voi auttaa sekin, että ymmärtää, miten tieto muodostuu, millaisia epävarmuuksia ja mahdollisuuksia siinä on, tätä soveltamalla ja analyyttisesti ajattelemalla pääsee parempaan tulokseen kuin vain tekemällä tai ylittämällä aita matalimmalta kohdaltaan. Onneksi olemme myös kollegiaalisia ja saamme helposti tukea keskustelemalla ongelmista toistemme kanssa!

Millaisia ajatuksia teesi numero 2 Sinussa herättää?