Mitä yritys odottaa työterveyshuollolta?

Sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn ja yritysyhteistyöhön

Yrityksen johto kaipaa yhä enemmän asiantuntija-apua, miten parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Kentälle on tullut mitä moninaisempia toimijoita, jotka usein ovat konseptoineet ja hinnoitelleet palvelunsa selkeiksi ja markkinoiviksi. Työterveyden palvelut usein jäävät näiden varjoon, eikä työterveyshuollon ammattilainen välttämättä ole myynnin ja markkinoinnin osaaja. Uskoisin, että suurin osa yrityksistä kuitenkin mieluiten keskittää palveluiden hankinnan tietyille kumppaneille ja luottaa tutun työterveyden asiantuntemukseen enemmän kuin konsulttifirmoihin. On kuitenkin vaikea ostaa palveluita, jos niitä ei aktiivisesti tarjota ja markkinoida. Tässä onkin selkeä osaamisen kehittämisen paikka työterveyshoitajille ja yritysyhteistyötä tekeville. Ainakin kerran vuodessa pitäisi asiakasyritykselle kerrata työterveyden palveluita ja kertoa, mitä uutta on kehitetty sekä kysyä asiakaspalautetta.

Työterveysjohtamisen palveluiden tarjoaminen, joka voi sisältää palveluita riskien kartoituksesta aina eri työterveyspalveluita tarjoavien kumppaneiden ohjaamiseen tai palvelutason varmistamiseen, on yksi kehittymisen suunta. Palveluita kaivataan mm. terveyskustannusten ja riskien analyysiin sekä konsultointiosaamista tulosten tulkintaan. Yritysjohto haluaa entistä paremmin tuntea ja ennaltaehkäistä niitä riskejä, joita omassa henkilöstössä on. Työterveyden pitkäaikainen yrityksen henkilöstön tunteminen voi auttaa täsmälliseen ja onnistuneeseen riskien kartoittamiseen, paremmin kuin kerran yrityksen kanssa tekemisissä oleva konsulttitaho.

Työterveys voisi mielellään tarjota työkaluja ja ohjelmia sairauslomien hallintaan ja varhaiseen reagointiin. Yhä useammassa yrityksessä on toimintamalli varhaisesta reagoinnista, muttei tietoa, miten malli todellisuudessa toimii tai montako keskustelua mallin mukaisesti on käyty. Tähän toimiva järjestelmä voisi tuoda apua.

Työterveyden osaamisella voitaisiin helposti tarjota erilaisia hyvinvointikartoituksia aina ilmapiirikartoituksista laaja-alaiseen terveydentilan kartoittamiseen. Näiden avulla työterveyden ennaltaehkäisevien palveluiden suuntaaminen tapahtuisi paremmin. Tarvitaanko esimerkiksi painonhallintaryhmää, unikoulua vai tupakoinnin lopettamistukea? Samoin työterveydeltä kaipaan ideoita vuosittaisten teemojen suhteen: tänä vuonna keskitymme erityisesti ravitsemusohjaamiseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn tai henkilöstön kunnon parantamiseen. Vuosittainen teemoittaminen auttaisi yritystä viestittämään henkilöstölle toiminnan painopisteitä ja tärkeitä asioita. Samoin työterveys pystyisi niiden kautta täsmentämään palvelutarjontaansa.

Perinteisen kuntoutuksen sijaan ja oheen olisi hienoa saada työterveydeltä entistä enemmän kohdennettuja palveluita esim. painon hallintaan, liikuntaan, hartiaseudun ongelmiin tai lepoon sisältäen henkilökohtaisen ohjelman ja tuen sekä pitkäkestoista yksilö- tai ryhmäohjausta. Yrityksen henkilöstö toivoo saavansa kuntoutusta oman aikataulunsa mukaan ja mahdollisimman sujuvasti omaan arkeen liittyen, harva enää haluaa lähteä ns. laitoskuntoutusjaksoille. Tällöin työterveydellä voisi olla osaamista tai yhteistyökumppaneita, jotka tekevät kuntoutusta samalla paikkakunnalla ja yhden-kahden päivän jaksoissa.

Myös johtamisen tukemisessa ja kouluttamisessa on työterveyden ammattilaisilla annettavaa aiheina esim. hankalien tilanteiden kohtaaminen tai puheeksi ottaminen. Esimiehet kokevat suurta epävarmuutta joutuessaan kohtaamaan työntekijän sairastumisen tai alkoholiongelman, eivätkä tiedä miten tilanteessa pitäisi toimia. Näissä tilanteissa työterveyden ammattilaisilla on annettavaa.

Verkostoituminen

Työterveyshuollolla ei välttämättä pidäkään olla kaikkien alojen ammattilaisia omassa palveluksessaan, mutta heiltä kaipaan suosituksia esim. hyvistä työnohjaajista, personal trainereista tai ravitsemusterapeuteista. Työterveyshuolto voisi kehittää omaa toimintaansa verkostoitumisen kautta ja samalla tietysti tutkailla henkilöiden osaamista ja palveluiden käyttöastetta, josko jonkin ajan kuluessa osaaja pitäisi rekrytoida omaan taloon ja liittää palvelut oman talon tarjontaan.

Samoin verkostoituminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen asiakasyritysten kesken voisi olla kiinnostavaa. Missä yrityksessä on kehitetty parhaiten varhaista välittämistä tai pystytty ennaltaehkäisemään tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai toteutettu parhaat raportoinnin tavat ja näiden yritysten käytäntöjen jakaminen asiakasyritysten kesken asiakastilaisuuksissa.

Yhteistyö ja yhteydenpito

Liian usein yrityksen näkökulmasta työterveys vetäytyy luottamuksellisuuden taakse. Ymmärrän hyvin potilastietojen luottamuksellisuuden ja arvostan suuresti sitä itsekin asiakkaana, mutta toivoisin entistä aktiivisempaa viestintää yrityksen suuntaan. Työyhteisönsä tyytymätöntä tulisi kannustaa siihen, että jos hän todella tahtoo tilanteen muuttuvan työyhteisössään, asia on otettava puheeksi. Heti kannustuksen perään tulisi kysyä, keitä kutsutaan paikalle seuraavaan tapaamiseen. Usein työterveyden kuvaa yhteisöstä tai tietyn esimiehen toiminnasta saattaa leimata vain muutaman tyytymättömän henkilön näkökulma. Toivoisin, että entistä nopeammin ja tehokkaammin otettaisiin keskusteluihin mukaan muiden näkökulma, oli se sitten esimies, henkilöstöhallinto tai koko työyhteisö. Ymmärrän että lääkärin ja työterveyshoitajan koulutuksessa korostuu yksilövastaanotto ja hoitaminen, mutta yhä enemmän kaivataan osaamista ryhmän tai palaverin vetämisestä ja neuvottelutaitoja.

Monesti olen toivonut, että työterveys olisi jo aiemmin tuonut asian tai ongelmatilanteen yrityksen tietoon, jolloin oikeasti voisimme miettiä siihen keinoja, eikä vasta sitten kun esim. on jo haettu osa- tai kokoaikaista eläkettä. Tällöin on liian myöhäistä miettiä uudelleenkoulutusta, esimiehen tai työtehtävien vaihtoa. Yhteisö ei myöskään voi oppia näistä tilanteista, jos niitä ei tuoda sinne esille.

Erityisen paljon annettavaa työterveydellä on erilaisten kriisitilanteiden hoitamisessa ja yhteisön tukemisessa niissä. Yrityksessä harvoin on osaamista työntekijän vakavan sairauden tai kuoleman kohtaamiseen, näissä erilaiset debriefing- tai surun käsittelytilaisuudet ovat paikallaan. Tässäkin työterveyden pitää olla aktiivinen ja tarjota omia palveluitaan.

Arvostan itse sitä, jos työterveys pystyy tarjoamaan pysyvät yhteistyökumppanit (lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin, psykologin jne.). Tällöin yritykseen liittyvä osaaminen ja tietämys kerääntyy näille henkilöille ja siitä syntyy oikea voimavara myös yritykselle. Se sitouttaa meitä asiakkaina. Yhteistyökumppanit oppivat tuntemaan henkilöstömme, kunkin henkilön tilanteen ja osaavat tulkita sairauspoissolotilastojen taustoja sekä ehdottaa yritykselle toiminnan suuntaamista ja ohjaamista.

Parhaimmillaan työterveysyhteistyö on samaan suuntaan puhaltamista, yhteisiä kehityshankkeita ja yrityksen tukemista sen henkilöstövoimavarojen johtamisessa.