Työkyvyn johtaminen teoriasta käytäntöön - Lassila & Tikanoja Oyj:n Sirius-työkykyohjelma

Yritysten ja organisaatioiden vastuu

Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset, työkyvyn alenemisen aiheuttama tuottavuuden heikennys sekä työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden kustannukset vaikuttavat suoraan yrityksen tulokseen. Suurilla yrityksillä on eläkemaksuluokkavaikutuksen vuoksi erityinen intressi pidentää työuria ehkäisemällä ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Tavoitteeseen ei päästä yrityksen ilmoituksella halustaan sairauspoissaolojen vähentämiseen, vaan sen on aidosti sitouduttava yhteistyöhön. Erityisen tärkeää on ylimmän johdon tahto johtaa ja tukea henkilöstön työkykyä silloinkin, kun sen menettämisen uhka on lähellä. On selvää, että painotuksen tulee olla primääripreventiossa – siitähän on puhuttu jo kauan. Mutta koska työvoiman terveydentila eri syistä iän myötä usein heikkenee, on yrityksissä opittava hyödyntämään myös osatyökykyisten työpanos, jolloin työterveyshuolto joutuu toimimaan usein sekundaari- ja tertiääriprevention alueella. Perinteisesti tämä ei ole ollut itsestäänselvyys, vaan imu ja joskus työntökin erilaisille eläkkeille sopivissa tilanteissa on ollut merkittävää. Uudentyyppinen ajattelu yrityksissä huomioi osatyökykyisten työpotentiaalin kahdestakin syystä: ensiksi työvoimapula etenkin palvelualoilla tulee olemaan lähivuosina merkittävä suurten ikäluokkien eläköityessä ja toiseksi yrityksillä on kasko-tyyppinen eläkemaksujärjestelmä, jossa suurilla yrityksillä on mahdollisuus parantaa tulostaan välttämällä ylisuuria eläkekustannuksia.

Jotta systemaattinen työkyvyn johtaminen toteutuu yrityksessä, on tavoitteiden ja strategian jalkauduttava koko organisaatioon. On tärkeää, että asiat keskustellaan ja esitellään mahdollisimman läpinäkyvästi myös henkilöstön edustajien kanssa. Lähiesimiehen rooli työkykyasioissa on keskeinen. Terveysasioista puhuminen ei ole tavallista suomalaisessa työyhteisössä, ja liika varovaisuus on usein estänyt oikea-aikaisten kuntouttavien toimien käynnistämisen. Esimies on useimmiten ensimmäinen, joka huomaa henkilön työsuorituksessa jotain poikkeavaa. Esimiesten koulutusta ja koko työkulttuuria tulee muuttaa välittävämpään suuntaan. Työkykyjohtamisessa tulee muistaa, että esimies on vastuussa henkilöstöstään. Varhaisen työkykyuhan havainnoinnin ja asiaan tarttumisen tulee olla normaali asia myös linjaorganisaatiossa, joka tarvitsee tähän toimintaan johdon ja erityisesti myös henkilöstöhallinnon täyden tuen. Tähän työhön esimiehiä kannattaa motivoida kaikin, myös taloudellisten kannustimien, keinoin. Näin heidän on helpompi hyväksyä osatyökykyistenkin työpanos, ja valmius työn muokkaamiseen kasvaa. Työturvallisuusasiat ovat myös pitkälti esimiehen vastuulla. Erityisesti pienistä huolimattomuuksista ja puutteellisesta turvavälineiden käytöstä johtuvat tapaturmat voidaan hyvin kytkeä koko osaston tulospalkkioihin.

Työterveyshuollon rooli

Tuloksellisessa yhteistyössä kyse ei ole perinteisestä tilaaja-tuottaja -mallista. Tarvitaan yhdessä määritetyt tavoitteet, joiden luomisessa hyödynnetään yleistä tietämystä epidemiologiasta, sairastavuudesta sekä vertailuaineistoista myös kansainvälisesti. Erityisesti huomioidaan toimiala ja sen kuormitustekijät. Toimintasuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä, fokusoiden kyseisen yrityksen keskeisimpiin työkykyongelmiin. Tarkemmat seuranta- ja raportointityökalut auttavat toimenpide-ehdotusten täsmällisempää toteuttamista.

Työterveyshuolto on pitkälti ollut työterveyshoitajavetoista. Toisaalta isoilla palveluntuottajilla on myynnin alaisia palvelupäälliköitä. Oma mielipiteeni on, että toimintaa tulee johtaa yhtä määrätietoisesti työterveyshuollossa kuin yrityksessäkin. Luonnollinen toiminnan johtaja työterveyshuollossa on työterveyslääkäri, ja toteuttajana koko moniammatillinen työterveyshuoltotiimi täydennettynä työkykyongelmissa relevanttien erikoisalojen edustajilla. Yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa sovitaan selkeät, avoimet pelisäännöt työkykyuhkien käsittelyssä tietosuoja-asiat huomioiden. Työterveyshuollon moniammatillisten tiimien osaamisen hyödyntäminen myös esimiesten valmennuksessa työkykyongelmien käsittelyn taitoihin on tärkeää.

Yrityksen ja työterveyshuollon toimien koordinointi henkilöasiakkaan hyväksi vaatii usein yhteistyötä myös yritystä ympäröivän verkoston, kuten vakuutusyhtiöiden ja kuntoutuslaitosten kanssa.

Työpaikkaselvityksissä saatu syvällinen tieto yrityksen kuormittavista tekijöistä, terveyskyselyillä tai -tarkastuksissa saatu tieto henkilöstön terveysriskeistä yhdistettynä vastaanottokäyntien syihin ja sairauspoissaolojen diagnooseihin, pituuksiin, tapaturmien määrään ja laatuun antaa hyvän pohjan kunnolliselle analyysille ja mahdollisuuden kohdentaa työterveyshuollon toimet oikein.

Case Sirius

Lassila-Tikanoja Oyj:ssä herättiin vuonna 2005 laajalla selvityksellä pohtimaan työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia ja toisaalta myös työvoiman saatavuuden ja työhön sidonnaisuuden parantamista. Tämän seurauksena käynnistettiin tavoitteellinen Sirius-työkykyohjelma, jonka päätavoite on, että mahdollisimman moni L&T:läinen pääsee työkykyisenä vanhuuseläkkeelle. Tavoitteeseen pääsemiseksi Terveystalo valittiin valtakunnallisesti palveluntuottajaksi ja solmittiin pitkäkestoinen kumppanuussopimus. Toiminnan konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin

• Alentaa sairauskustannuksia 26 prosentilla
• Vähentää työterveyspalveluiden ostamiseen käytettyä aikaa viidenneksellä
• Minimoida työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannukset
• Vakiinnuttaa TyEL-maksuluokka tasolle 2–4
• Puolittaa tapaturmataajuus

Työ aloitettiin kaikkein keskeisimpien reagoivaan perustoimintaan liittyvien prosessien kehittämisestä yrityksessä, työterveyshuollossa ja muussa yritystä ympäröivässä verkostossa. Ennakoivan toiminnan osuutta lisätään jatkuvasti. Terveyskartoitusten ja käynti- ja sairauspoissaolotietojen perusteella tiedämme kuitenkin, että yrityksessä työskentelee suuri joukko ihmisiä, joilla on pitkäaikaissairauksia ja/tai merkittäviä terveysriskejä. Sairauspoissaolot ennakoivat hyvin tulevaa työkyvyttömyyseläkettä jo vuosia ennen sen toteutumista. Sekundaarisen ja jopa tertiäärisen prevention toimiin joudutaan edelleen lähivuosina panostamaan paljon. Se merkitsee sujuvaa sairauksien hoitoa sekä aiempaa parempaa ja tarkoin koordinoitavaa yhteistyötä erityissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä, aktiivista ja oikea-aikaista työorientoitunutta kuntoutusta, ja ammatillisen kuntoutuksen kaikkien polkujen hyödyntämistä.

Haasteellisesta työympäristöstä johtuen työtapaturmien osuus on keskeinen fokusoinnin kohde. Esimiesvastuun lisääminen ottamalla tapaturmataajuus mukaan tulosta arvioitaessa on auttanut myönteistä kehitystä.

Sirius tänään

Työkykyä johdetaan laskentalähtöisesti, jolloin panostukset työterveyden parantamiseksi nähdään kustannusten sijaan investointeina, ja tehtyjen toimenpiteiden taloudellista vaikuttavuutta mitataan jatkuvasti. Verkottumisstrategia suhteessa vakuutusyhtiöihin ja työterveyshuoltoon lähtee yhteisistä Sirius-tavoitteista ja yhteisillä mittareilla varmistetaan, että optimoidaan samoja asioita. Terveystarkastus- ja vastaanottokäyntien sekä sairauspoissaolojen seuranta identifioi riskiryhmät ja preventiivisten toimien kohdistaminen on helpottunut. Erityiskuntoutus osatyökykyisille ja aktiivinen uudelleensijoitustoiminta on vakiintunut yhteistyön muoto, jossa keskeisiä toimijoita työterveyshuollon lisäksi ovat yrityksen Sirius-avainasiakaspäällikkö ja -valmentajat sekä eläkevakuutusyhtiö.

Henkilöstölle toiminta turvaa terveellisemmän ja turvallisemman työympäristön, sekä varmistaa sairaustapauksissa nopean ja asiantuntevan hoidon asuinpaikasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Työyhteisön luottamus siihen, että työkykyyn liittyvät ongelmat voi ottaa esiin ja että työnantaja pyrkii tukemaan voimavarojen mukaista työskentelyä, edistää henkilöstön jaksamista ja sitoutumista työuran eri vaiheessa ja varmistaa, että mahdollisimman moni voi jäädä työkykyisenä eläkkeelle.

Tulokset

• Sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat vähentyneet 24 prosentilla
• Työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden kustannukset ovat alentuneet 40 prosentilla
• Eläkemaksuluokka on laskenut merkittävästi
• Tapaturmataajuus on puolittunut ja tapaturmien hoito on tehostunut
• Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut kolmella vuodella 59,4 vuodesta 62,4 vuoteen
• Yli 70 henkilöä on voitu "pelastaa" lähes varmalta työkyvyttömyyseläkkeeltä

Johtopäätökset

Työkykyasioissa saadaan nopeita tuloksia, kun yritykset oivaltavat roolinsa ja vastuunsa asiassa ja ryhtyvät johtamaan prosessilähtöisesti henkilöstönsä työkykyä. Työuria ei pidennetä säätelyä lisäämällä vaan sitä purkamalla ja tehokkailla kannustimilla. Osallistava työterveyshuoltotoiminta ja aktiivinen uudelleensijoitus- ja kuntoutustoiminta on tehokas keino työurien pidentämiselle.

Yritysesimerkin tiedot perustuvat yrityksen ja työterveyshuollon yhteisiin esityksiin Työkykyisenä vanhuuseläkkeelle -seminaarissa ja Työterveyspäivillä 2010 (Henkilöstöjohtaja Inkeri Puputti, toimialajohtaja Jorma Mikkonen ja vastaava työterveyslääkäri Sirkka Parry).