Miten integroidun yritykseen - ajatuksia omien kokemusten pohjalta

Tulipa aikanaan hyvin oma alansa valituksi! Harmaista hiuksista ja sukupuolesta tällä alalle ei ole haittaa, kuten monilla muilla aloilla tänä päivänä. Lääkärissään asiakkaat arvostavat yleensä kokemusta.

Näin taitaa olla myöskin yhteistyössä työterveyshuollon asiakasorganisaatioiden kanssa. Kokemus auttaa asettautumaan asiakkaan kanssa yhteiselle aaltopituudelle eikä tarvitse turhaan päteä kirjaviisaudellaan tai lääkärin ammatin tuomalla auktoriteetilla. Sitä meillä toki on tutkimustenkin mukaan, arvostusta. Sitä kannattaa käyttää viisaasti.

Kaikki työterveyshuollossa olemme varmasti kantapään kautta oppimme yhteistyöstä asiakasorganisaatioiden kanssa hankkineet. Yrityksen ja erehdyksen kautta olemme oman tapamme ja tyylimme omaksuneet hyödyntäen persoonallisuutemme piirteitä joko tietoisesti tai tiedostamatta. Yhteistyökumppaneina hankaliksi kokemamme esimiehet tai johtajat ovat varmasti opettaneet meitä matkan varrella eniten.

Omakohtaisesti opettavana kokemuksena mieleen on jäänyt työterveyslääkärin alkutaipaleelta tapahtuma. Toimin yksityisen palveluntuottajan palveluksessa työterveyslääkärinä. Nuori keittiössä työskentelevä raskaana oleva nainen oli selkäoireidensa takia vastaanotolla. Keskimääräistä pitempänä hänen työasentonsa kuormitti hänen kertomansa mukaan ristiselkää aiheuttaen oireita. Kirjoitin hänelle kirjallisen suosituksen mahdollisuudesta työskennellä istuen. Seurauksena tuosta lausunnostani oli esimiehen vihainen soitto sekä minulle että esimiehelleni. Asiakkuuden säilyttämiseksi kyseisen yrityksen vastuulääkäri vaihdettiin.

Tuosta kokemuksesta opin sen, että lääkärinlausunto voi olla ase työntekijälle esimies-alaisristiriidassa ja taustatekijöistä kannattaa ottaa selvää. Yrityksen vastuuhoitajan ja työfysioterapeutin kanssa yhteistyössä asiat etenevät rakentavammin kuin kirjallisella yksisuuntaisella viestillä. Mitä enemmän työterveysneuvotteluita itse oman ammattiurani aikana olen käynyt, sitä vakuuttuneempi olen niiden toimivuudesta. Yhdessä tavaten asiat saadaan pidettyä niiden oikeassa mittakaavassa ja kaikki kuulevat samat asiat vaikka näkemykset monasti eroavatkin toisistaan. Asiat kannattaa pitää niin yksinkertaisina kuin ne oikeasti ovat.

Toinen asia, jonka tuosta kokemuksestani opin, oli oman esimiehen tuen merkitys. Vaikka esimieheni pahoitteli sitä, mitä joutui tekemään, tuntui että tulin petetyksi. Oman esimiehen tuki on myöskin lääkärille tärkeä. Se on tärkeää tehdessämme yhteistyötä asiakasorganisaatioiden kanssa. Toki tuota pettymystäni aikanaan lievensi se, että kyseinen muidenkin haasteelliseksi kokema esimies oli jälkeen päin vastuuhoitajalle tapahtunutta pahoitellut. Hän myöskin hakeutui potilaakseni, vaikka lääkäreitä olisi ollut paljon muitakin.

Jokaisessa yrityksessä puhutaan yrityksen omaa kieltä. Talouselämän termit, alalle spesifiset termit ja yritysrakenteen myötä tuleva firman "jargon" ovat omanlaisiaan joka yrityksessä muodostaen haasteen kumppanuudelle. Kaikki suomalaiset ( ja todennäköisesti muutkin) ovat iloisia siitä, että joku on aidosti kiinnostunut heidän työstään. Useimmat työhönsä sitoutuneet ihmiset puhuvat mielellään työstään. Näin on myöskin yritysjohtajien ja eri tasoilla toimivien esimiesten kohdalla. Kannattaa olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä he kertovat yrityksestä ja omasta työstään, alaistensa työstä ja omasta alastaan. Kannattaa käyttää aikaansa tuohon vuorovaikutukseen, kuunnella aidosti ja tapaamisesta kannattaa laskuttaa mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Isolla työterveyshuollon laskulla saa tutustumistapaamisen tuoman positiivisen yhteistyön alun mahdollisesti kariutumaan alkuunsa ja työterveyshuollon kanssa asioimisen muuttumaan välttämättömäksi pahaksi.

Työterveyshuollon kieli puolestaan on meidän omaa "jargoniamme", puhumme terveystarkastuksista, altisteista, työsuojelun toimintaohjelmista, Kelan korvausluokista ja Kelan lomakeuudistuksesta. Ne eivät asiakastamme välttämättä kiinnosta. Tuon viranomaiskielen sijaan meidän kannattaa kysyä asiakkailtamme, miten voimme olla heille avuksi ja tueksi heidän liiketoiminnassaan. Mitkä ovat johtajan tai esimiehen kannalta ne pulmat tai haasteet, joissa työterveyshuolto voi omilla keinoillaan tai yhteistyöverkostonsa kautta auttaa? Puhumme paljon lakisääteisyydestä ja työnantajan velvoitteista. Eipä se puhe kovin innostavaa ja voimaannuttavaa ole. Työturvallisuus ja työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen ovat kuitenkin positiivisia ja innostavia asioita, joista vastuullinen työnantaja on kiinnostunut ja ne myöskin vaikuttavat yrityksen taloudelliseen tulokseen.

Vaikka me työterveyshuollossa haluamme panostaa työkykyä ylläpitävään toimintaamme ja sairauksia ennalta ehkäisevään toimintaan mahdollisimman paljon, on yrityksen johtajalle ja työntekijän lähiesimiehelle kuitenkin erittäin tärkeää, että sairaanhoito toimii hyvin ja joustavasti ilman jonoja. Se toimintamme on sitä, mistä palautteet ja mielikuva työterveyshuollon toiminnasta tulee. Sairaanhoitokäynneillä me myöskin saamme ainutlaatuisen tärkeää tietoa siitä, mitä asiakasyritykseen kuuluu. Vastaanotollamme käyvät monesti juuri ne työntekijät, joille esimerkiksi yrityksessä tehtävät muutokset ovat kaikkein raskaimpia. Kun keskustelu yritysjohdon ja esimiesten kanssa on säännöllistä ja jatkuvaa, tiedämme muutosten syyt ja tavoitteet ja voimme olla tukemassa hitaammin muutoksessa mukana tulevia ja mahdollisesti jaksamisensa rajoilla olevia. Työterveyshuolto voi olla yrittäjälle, esimiehelle tai johtajalle "työrukkanen" tukitoimijana kunhan yhteistyö aukeaa.

Työterveyshuoltoa ostava tai työterveyshuollon omassa yrityksessään järjestävä yritysjohtaja odottaa työterveyshuollolta puolueettoman asiantuntijan roolia. Puolueettomuus vaatii monesti useamman osapuolen näkemyksen kuulemista. Toimiva työterveysneuvottelukäytäntö ja mutkattomat välit kaikkiin organisaation tasoihin auttavat yhteydenotoissa ja kanssakäymisessä. Menemme herkästi vaitiolovelvollisuutemme taakse hankalissa tilanteissa. Vaitiolovelvollisuus on toki ehdoton. Työntekijän työkyvystä työterveyshuolto kuitenkin on tarvittaessa velvollinen lausunnon antamaan. Mitä mutkattomampaa yhteinen tekemisemme on, sitä helpommin työntekijät myöskin ovat valmiita työterveysneuvottelussa avoimesti omista sairauksistaankin esimiehelle kertomaan.

Työterveyshuolto voi toimia myös esimiehen tai johtajan tukena. Luottamuksellisuus ja ehdoton vaitiolovelvollisuus ovat vahvuuksiamme, kuten ammattimme tuoma arvostus. Luottamuksellinen yhteistyösuhde yrityksen johdon kanssa luo pohjan koko työterveyshuoltoyhteistyölle. Työterveyshuollolla on lakisääteinen velvollisuus kertoa yritysjohdolle työhön liittyvistä terveysriskeistä ja vaaroista. Tämä pätee myös ylitöiden ja henkisen kuormittumisen suhteen, jos niistä on työterveyshuollon toteamana merkkejä. Aihe on usein johtajalle tai esimiehelle vaikea, mutta työterveyshuollon rakentava ja yhteistyölähtöinen ote auttaa sen käsittelyssä.

Myös työn voimavaratekijöiden ja työhyvinvointia lisäävien piirteiden esiin nostaminen on tärkeää yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Työpaikkaselvityksissä teemme listoja korjattavista asioista, mutta emme välttämättä kirjaa positiivisia asioita. On mielenkiintoista olla esimiehen tai johtajan kanssa miettimässä seuraavalle vuodelle kolmea yhteistyön tärkeintä tavoitetta Kelan korvauslomakkeen mukaisesti sen jälkeen kun on käyty läpi sairauspoissaoloja ja mahdollisia riskejä, altisteita jne. Kun sitten pyytää palaveriin osallistujia listaamaan niitä positiivisia asioita, joista juuri tässä työpaikassa on, koko tunnelma muuttuu.

Kun me työterveyshuollon ammattilaiset itse muistamme, että työ tekee ihmiselle enimmäkseen hyvää, voimme levittää samaa ilosanomaa myös työpaikoille. Kun oma asenteemme on se, toimii yhteistyö myöskin asiakasorganisaation johdon kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Olemmehan silloin auttamassa heitä heidän omassa työssään ja siinä, että työ voi tehdä hyvää kaikille kyseisen työpaikan työntekijöille.