Työkyvyttömyyden kustannukset yritykselle - tunnetko maksuluokkajärjestelmän?
Vuonna 2009 Suomessa alkoi työkyvyttömyyseläkkeitä 12 158 ja työkyvyttömyyseläkkeellä oli 272 326 työikäistä suomalaista. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä on 52 vuotta. Vuoden 2009 työkyvyttömyyskustannukset olivat 3,2 miljardia euroa. Työeläkkeiden osuus työkyvyttömyyseläkemenosta oli 2,4 miljardia.
Yksityisellä sektorilla työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset peritään yrityksiltä palkan sivukuluina. Vuonna 2011 peritään työnantajalta ja työntekijältä työeläkemaksua, joka on yhteensä 22,4 % palkoista. Siitä yksi prosenttiyksikkö on työkyvyttömyyseläkemenoa. Suurten yritysten työkyvyttömyyseläkemaksun suuruus vaihtelee yrityksen oman työkyvyttömyysmenon mukaisesti ja maksu peritään maksuluokkajärjestelmän mukaan.
Julkisella sektorilla työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset sisältyvät varhemaksuun, joka myös kasvaa julkisyhteisön (esim. kunnan) työkyvyttömyyseläkemenon mukana. Taloudellisen omavastuunsa vuoksi suuren työnantajan kannattaa hyödyntää työterveyshuollon osaamista terveydentilalle sopivan tuottavan työtehtävän järjestämiseksi työntekijälle, joka on sairauden vuoksi kykenemätön entiseen työtehtäväänsä. Työntekijäkin hyötyy työssä jatkamisesta, koska hänen bruttomääräinen työtulonsa on noin kaksinkertainen työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattuna.
Maksuluokkajärjestelmä
2000-luvun alun vakava taloudellinen väärinkäytös USA:ssa johti kansainvälisen IFRS tilinpäätöskäytännön muuttamiseen. Yritysten tuli jatkossa varautua taseessaan merkittävällä summalla ennenaikaisten eläkkeiden kustannuksiin. Suomessa käytössä ollut suurten yritysten työkyvyttömyyseläkekustannusten omavastuu haluttiin säilyttää mm. sen työssä jatkamista kannustavan vaikutuksen vuoksi. Suomeen syntyi maksuluokkajärjestelmä, jonka keskeisin uudistus oli yrityksen omaan työkyvyttömyysriskiin perustuvan työkyvyttömyysmaksun määrittäminen etukäteen. Se tuli voimaan vuonna 2006, vuosi Suomessa tehdyn suuren eläkeuudistuksen jälkeen.
Suuren yrityksen työkyvyttömyyseläkemaksu
Yritykset, joiden palkkasumma on vuonna 2009 yli 1,788 milj. euroa, kuuluvat vuonna 2011 maksuluokkajärjestelmän piiriin. Työkyvyttömyyseläkeperusmaksun osuus pienenee ja maksuluokan vaikutusosuus kasvaa sataan prosenttiin, kun yrityksen palkkasumma kasvaa yli 28,608 milj. euroon. Suuret yritykset voivat kantaa työkyvyttömyyteen liittyvän taloudellisen riskin kokonaan itse.
Maksuluokan määräytyminen
Maksuluokka määräytyy kullekin yritykselle sen työkyvyttömyysriskiä kuvaavan riskisuhteen perusteella. Riskisuhteeseen vaikuttaa yrityksen vuotuinen työkyvyttömyyseläkemeno. Eläkemeno kasvaa, jos työkyvyttömyyseläketapauksia on paljon ja yksittäisten eläkkeen aiheuttama eläkevastuu on suuri. Yksittäisen eläketapauksen hintaan vaikuttaa työkyvyttömyyden pituus vanhuuseläkeiän alarajaan (63 vuotta) laskettuna ja eläkkeen suuruus. Kun riskisuhdetta lasketaan, sen jakajana käytetään koko TyEL:n kolmen edellisen vuoden keskimääräistä työkyvyttömyyseläkemenoa huomioiden yrityksen ikäjakauma. Maksuluokkia on 11. Jos yrityksen oma työkyvyttömyyseläkemeno on yhtä suuri kuin työeläkejärjestelmässä keskimäärin, tulee riskisuhteeksi yksi ja maksuluokka on silloin 4 (taulukko «Maksuluokat. Maksuluokat ja luokkakerroin, joka on»1). Maksuluokka on 1–3, kun työkyvyttömyyseläkemeno on alle keskimääräisen ja 5–11, kun eläkemeno on keskimääräistä suurempi.
Yrityksen vuosittaiseen maksuluokkaan vaikuttaa kahden vuoden työkyvyttömyyseläkemeno. Esimerkiksi vuonna 2011 yrityksellä on maksuluokka, joka on määräytynyt vuosien 2008 ja 2009 riskisuhteiden perusteella. Juuri päättyneen vuoden 2010 työkyvyttömyyseläketapausten perusteella määräytyvä riskisuhde lasketaan alkusyksyn 2011 aikana, jolloin koko TyEL:n työkyvyttömyyseläketiedot vuodelta 2010 on saatu kerätyksi. Samassa yhteydessä saadaan lasketuksi ja vahvistetuksi yrityksen seuraavan vuoden maksuluokka (taulukko «Työkyvyttömyysmaksuarvio erikokoisissa yrityksissä»2).
Vuoden viimeisen päivän jälkeen tapahtuneita muutoksia työkyvyttömyyseläkkeissä ei oteta huomioon yrityksen maksuluokkaa määrättäessä (esimerkki «Esimerkki eläkkeen vaikutuksesta maksuluokkaan. Ku»3). Myöskään osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuminen täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi myöntövuotta seuraavana vuonna tai myöhemmin ei vaikuta yrityksen maksuluokkaan. Tähän liittyy maksuluokkajärjestelmän kannalta tunnistettu riski ja sen vuoksi osatyökyvyttömyyseläkkeiden muuttumista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi seurataan.
Työterveyshuolto työkyvyn asiantuntijana
Työterveyshuolto kattaa 92 % suomalaisista työntekijöistä. Käytännössä kaikki työsuhteesta suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuuluneet työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuolto on ainoa lääketieteen erikoisala, jossa työskentelevät lääkärit ovat perehtyneet työanamneesin ottamisen sekä työn vaatimusten ja terveydentilan edellytysten välisen suhteen lääketieteellisen arvioimiseen. Työterveyslääkäri myös voi arvioida työkyvyn menettäneen työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä jossain toisessa tehtävässä, niillä työnteon terveydellisillä edellytyksillä, jotka ovat vielä jäljellä. Lisäksi yrityksen oma työterveyslääkäri on perehtynyt työpaikkaan ja siellä tehtäviin töihin. Yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa työterveyslääkäri voi asiantuntijana arvioida tarjolla olevia työmahdollisuuksia potilaansa työkyvyn kannalta. Työterveyshuoltoneuvottelussa työntekijällä ja työnantajalla on juuri nimensä mukaiset roolit – työn tekijän ja antajan rooli. Työterveyshuolto toimii neuvottelussa työkyvyn asiantuntijana.
Edellä mainituista syistä johtuen työterveyshuollolla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Työterveyshuolto voi vaikuttaa ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttamaan 3,2 miljardin euron menoon. Kustannus on merkittävä. Työkyvyttömyyden vuosikustannukset ovat 1,6 kertaa suuremmat kuin Suomen valtionvelan korkomenot vuonna 2011. Huolehtiessaan työntekijöiden työkyvystä työterveyshuolto samalla vahvistaa merkitystään asiakasyrityksen kumppanina.
Kiitän Ilmarisen vakuutuslaskentapäällikkö Arja Alasentietä ja yhteysjohtaja Sami Saarnoa tekstin tarkastamisesta ja asiantuntevista kommenteista.
LL, ylilääkäri
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
seppo.kettunen@ilmarinen.fi
Kirjallisuutta
- 2009 Tilasto Suomen eläkkeensaajista, Suomen virallinen tilasto, ETK, Kansaneläkelaitos
- Aro, Nokelainen, Ansamaa; Yrityksen työeläkekäsikirja, 2006
- Timo Kauppinen et al. Työ ja terveys Suomessa 2009; Työterveyslaitos 2010