Hyvinvoiva lääkäriesimies

Esimiesroolin sisäistäminen on haaste asiantuntijalle

Vaikka substanssinhallinnan ja katu-uskottavuuden kannalta on hyvä, että esimiehiksi valikoituvat alun perin asiantuntijatehtävissä toimineet henkilöt, on tärkeää, että esimieheksi valittu ymmärtää, mikä ero on asiantuntijan ja esimiehen rooleilla työyhteisössä. Muuten käy helposti niin, että yrittää tehdä yhtä aikaa kahden ihmisen työt onnistumatta kunnolla kummassakaan tehtävässä. Johtajaksi on mahdollista kehittyä vasta, kun tunnistaa ja tunnustaa olevansa johtaja.

Kun asiantuntijalla on tärkeää keskittyä tarkasti yksityiskohtiin, on esimiehen katsottava asioita laajasti ja huomioitava useita eri näkökantoja. Koko ajan on pyrittävä hahmottamaan isoja linjoja. Paitsi pikkuasioihin ei energiaa kannata turhaan uhrata myöskään asioihin, joihin ei kerta kaikkiaan voi vaikuttaa sekä asioihin, jotka kannattaa jo lähtökohtaisesti delegoida. Usein tämä tarkoittaa myös joistakin mieluisista työtehtävistä luopumista.

On luonnollista, että lääkärijohtajan oma ammattitaito kliinikkona joko heikkenee tai ainakin kaventuu esimiesvuosien karttuessa. Silloin on iloittava hyvistä kliinikkoalaisista ja oltava tyytyväinen heidän ammatillisesta kehityksestään. Esimiehen on ylipäänsään hyvä oppia aidosti iloitsemaan toisten onnistumisista, koska ne tarkoittavat myös organisaation menestymistä.

Oman jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää tuntea toimivansa eettisesti vahvalla pohjalla. Yksi esimiesrooliin kuuluva asia onkin ylimääräisistä etuuksista luopuminen. Vain noudattamalla itse sovittuja pelisääntöjä ja välttämällä kaikissa tilanteissa esimiesaseman käyttämistä omaksi edukseen voi säilyttää luottamuksen organisaatiossa. Väärinkäytöksestä kiinni jäänyt ja työyhteisön luottamuksen menettänyt esimies ei käytännössä voi enää jatkaa työtään onnistuneesti.

Työyhteisö kohdistaa lääkäriesimieheen lukemattomia odotuksia. Tämän lisäksi esimies saattaa mielikuvituksessaan kehitellä lisää odotuksia, joista osa voi tuntua ylivoimaisilta. Kannattaa selvittää suoraan asianosaisilta kysymällä ovatko odotukset oikeasti olemassa vai ainoastaan oman mielen tuotetta. Lisäksi on hyvä muistaa, että esimieheen kohdistuu usein myös täysin epärealistisia odotuksia, joita ei tarvitse edes yrittää täyttää.

Myös tietty määrä yksinäisyyttä tulee vääjäämättä esimiehen osaksi. Tämä on hyväksyttävä. Huumorintajuaan ei saa menettää. Etenkään itseään ei pidä ottaa liian vakavasti.

Osaamisen kehittäminen ja jatkuva reflektointi

Mikäli lääkäriesimiehellä ei ole esimieskoulutusta hänen vastaanottaessaan tehtävänsä, on korkea aika hankkia sitä. On äärettömän stressaavaa toimia työtehtävissä, joita ei oikeasti osaa.

Kannattaa aloittaa katsomalla rehellisesti peiliin ja selvittämällä mitä ei osaa. Osaamisvaje löytynee useimmiten henkilöstöjohtamisen puolelta (esim. vaikeat vuorovaikutustilanteet) tai talousosaamisesta. Huomattavaa on, että niin hyviä asioita kuin akateemiset meriitit ja kliiniset taidot ovatkin, ei niillä ole varsinaisen johtamistaidon kanssa juurikaan tekemistä. Ei myöskään ole ketään, joka osaisi tehdä esimiestyötä pelkästään edullisten luonteenpiirteidensä perusteella. Johtaminen on oma ammattitaitonsa, joka on erikseen hankittava.

Kirurgiksikaan ei synnytä, vaan kasvetaan tekemällä työtä, käymällä soveltuvia kursseja, lukemalla kirjallisuutta ja käymällä asioita läpi kollegoiden kanssa. Kasvu johtajaksi on samanlainen prosessi ja edellyttää jatkuvaa opiskelua ja asioiden reflektointia. Keskustelut samassa asemassa olevien kanssa ovat hyödyllisiä.

Ainakin jonkinlainen systemaattinen esimieskoulutus on hyvä hankkia. Sitä voi sitten täydentää lisäkoulutuksilla. Tällä hetkellä on myös suomeksi saatavilla paljon hyvää johtamiskirjallisuutta.

Keskeinen osa esimiehenä kehittymisessä on palautteen kerääminen ja sen käsittely. Suositeltavin on ns. 360 asteen palaute, joka kerätään omilta esimiehiltä, vertaisilta ja alaisilta esimerkiksi vuosittain. Kuten mitä tahansa muutakin työtä, on myös esimiestyötä vaikea tehdä, ellei siitä saa jonkinlaista palautetta.

Työn ulkopuolinen elämä

On hyvä tiedostaa, että esimiehellä työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät huomattavasti helpommin kuin asiantuntijatyössä. Kun osasto on kierretty, poliklinikkapotilaat katsottu ja päivän mahdolliset toimenpiteet tehty, on asiantuntija vapaa. Sen sijaan esimies vie työnsä usein mukanaan kotiin ja joko istuu tietokoneella kirjoittamassa tai ainakin pohdiskelee työpaikan asioita.

Tämä on osa esimiehen työnkuvaa ja väkinäiset yritykset jättää työhön liittyvät ajatukset työpaikalle epäonnistuvat vääjäämättä. Ihminen ei voi olla ajattelematta vaaleanpunaista munkkia, kun nimenomaan kieltää itseltään vaaleanpunaisen munkin ajattelemisen.

Tasapainoisen perhe-elämän tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Suhteet puolisoon, lapsiin, sukulaisiin ja ystäviin muodostavat sosiaalisen tukiverkoston, jota on kaiken kiireen keskellä vaalittava. On hyvä aina silloin tällöin pysähtyä tutkimaan arvomaailmaansa ja tarkastella myös sitä, toimiiko oikeasti sen mukaisesti.

Yksi keino välttyä ylenmääräiseltä työasioiden pohdiskelulta on valita vapaa-ajan harrastusten joukkoon sellaisia, jotka vaativat niin paljon älyllistä tai motorista keskittymistä, ettei päähän kerta kaikkiaan mahdu muuta. Vieraiden kielten opiskelu ja uusien, vaativien liikuntaharrastusten hankkiminen saattavat auttaa hankalammissa tapauksissa. Useimmille riittänee esimerkiksi hyvän kirjan lukeminen.

Liiallisesta alkoholinkäytöstä on syytä varoittaa erikseen. Esimiestyö on ajoittain niin stressaavaa, että nopean rentoutumisen hakeminen alkoholista on houkuttelevaa. Myös esimiestyöhön mahdollisesti liittyvät edustustilaisuudet lisäävät vaaraa alkoholin liikakäytöstä.