Johtamiskoulutukset syynissä MOJO, JET, FUEL, GET, TEJOKO, PD, MBA, STYJ, MSHM …mitä ihmettä?

Johtamiskoulutuksen tarve terveydenhuollossa

Suomalaisen terveydenhuollon johtamiskoulutuksen laatuun ja määrään suunnattiin kansainvälistäkin huomiota 2000-luvun alussa (OPM 2004). Tuolloin havahduttiin johtamiskoulutuksen vähäisyyteen ja epäsystemaattisuuteen.

Tämän jälkeen johtamiskoulutuksia on uudistettu monin tavoin. Vanha erikoislääkärien hallinnon pätevyys on lakkautettu. Uusia koulutuksia on rakennettu niin, että ne tukisivat asiantuntijaorganisaatioihin sopivaa jaettua johtajuutta sekä ottaisivat huomioon terveydenhuollon moniammatillisuuden. On haluttu parantaa johtamisosaamista ja sitä kautta työpaikkojen kehittämistoimintaa.

Koulutuksiin on valittu terveydenhuollon kannalta tärkeitä teemoja: yleisjohtamisen perusteiden lisäksi sosiaali- ja terveysjärjestelmää ja sen juridiikkaa, henkilöstöjohtamista sekä vuorovaikutustaitoja, (julkisen) talouden ohjausta, toiminnan arviointia ja tietohallintoa. Kuitenkin työterveyshuollon näkökulmasta on edelleen selviä kehittämiskohteita.

Johtamiskoulutus osana LL- ja erikoislääkäritutkintoja

Kaikkien nyt opiskelevien lääkärien perusopintoihin kuuluu noin kymmenen tunnin Johtamisen perusteet -kurssi.

Johtamiskoulutus jatkuu erikoistumisvaiheessa, pakollisena 10-30 opintopisteen (op) moniammatillisena johtamiskoulutuksena (MOJO). Laajuudeltaan 10 op:n koulutus antaa valmiuksia ymmärtää ja kehittää omaa johtajuutta, mutta vasta 30 op:n koulutus antaa lähijohdon eli lähiesimiehen pätevyyden, josta saa myös merkinnän erikoislääkärin todistukseen.

MOJO-koulutus esitellään erillisessä artikkelissa tässä lehdessä.

Johtamiskoulutus täydennyskoulutuksena

Tässä artikkelissa terveydenhuollon johtamiskoulutuksia jäsennetään Opetusministeriön raportin (2004) jaottelun mukaisesti: lähi- (noin 30 op), keski- (noin 60 op) ja ylimmän johdon (90 op ja yli) koulutuksiin. Jaottelu on käytännössä vain suuntaa-antava. Samoistakin koulutusnimikkeistä kertyy eri määriä opintopisteitä, eikä lista kata kaikkia vaihtoehtoja. Huomionarvoista on, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kyse ei ole yhdenmukaisista tutkinnoista, vaan puhutaan koulutuksista, ohjelmista tai diplomeista.

Eri tilanteissa tarvitaan erilaista osaamista. Niinpä koulutusvalinnatkin tulee tehdä omiin ja työyksikön tarpeisiin perustuen. Koulutustarjonta on runsasta, mutta koulutusta etsivän kannalta hajanaisesti, jopa sekavasti esitelty. Koulutusta etsivän on itse hahmoteltava, mitä etsii!

Täydennyskoulutuksena tarjottavissa johtamiskoulutuksissa työelämäyhteys on keskeistä – koulutuksesta haetaan käytännön työkaluja ja hyötyä. Koska tilanteet ja tarpeet ovat erilaisia, on normaali käytäntö, että sisällöt räätälöidään osin oppijakohtaisesti. Kurssien kehittymistehtävät yleensä pohjautuvat osallistujan omaan työhön, siellä esille tulleeseen tarpeeseen tai ongelmaan. Koulutus on usein myös moniammatillista – se rikastuttaa näköaloja ja lisää yhteistyön mahdollisuuksia.

Yksi opintopiste (op) vastaa 27 tunnin työpanosta. Koulutuksiin panostettava aika ja työmäärä riippuvat sekä opintojen laajuudesta että käytännön aikatauluista. Käytännössä täydennyskoulutuksena tehtävä 30 opintopisteen suoritus vie aikaa 1–2 vuotta, mutta myös laajoja 90 opintopisteen koulutuksia kalenteroidaan 2 vuodessa suoritettaviksi. Kaikki tulokseen pyrkivä koulutus, myös johtamiskoulutus, vaatii ajan varaamista ja sitoutumista!

Ei-pätevöittävät johtamiskurssit

Erilaiset muutaman tunnin tai muutaman opintopisteen seminaarit ja lyhytkurssit kuuluvat tähän kategoriaan, kuten myös 10 opintopisteen laajuinen MOJO-koulutus sekä Turun yliopiston 15 opintopisteen laajuinen Terveydenhuollon johtamisen approbatur.

Nämä koulutukset auttavat orientoitumaan johtamisen eri kysymyksiin. Niitä voidaan käyttää myös täydentämään muita johtamisopintoja.

Lähijohtamisen koulutukset – noin 30:n op täydennyskoulutuksena, antavat ns. lähiesimies- eli lähijohtajapätevyyden

Lähijohtamisen koulutuksissa painopiste on esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen osaamisalueilla. Koulutukset sopivat esim. asiantuntijajohtajina toimiville erikoislääkäreille, tiimin tai yksikön päälliköille, apulaisylilääkäreille.

Johtamisen erikoisammattitutkinto, JET (25-40 op) poikkeaa monista muista täydennyskoulutuksista siten, että se on Opetushallituksen määrittelemä ns. näyttötutkinto. Tavoitteena on, että kurssilainen osoittaa kokonaisnäkemystä organisaationsa suunnittelusta ja kykyä toteuttaa strategiaa yhdessä työyhteisönsä kanssa.

Käytännössä JET:iin kuuluu kaksi osaa: teoriaosuus ja sen pohjalta tehtävä oman tilanteen ja toiminnan arviointi sekä sen jälkeen tehtävä oman organisaationsa kehittämishankkeen suunnittelu ja johtaminen. JET on monimuoto-opiskelua, osin verkossa ja osin lähipäivinä.

Yleis-JET:in aihealueita ovat esim. itsensä johtaminen, strateginen johtaminen, asiakkuuksien hoito, talouden johtaminen, tiimin johtaminen, esimies valmentajana, henkilöstöjuridiikka ja työlainsäädäntö. JET:iä voidaan räätälöidä alakohtaisesti. Koulutus kestää keskimäärin 1,5 vuotta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan (30 op) pätevyyden voi suorittaa lääketieteellisissä tiedekunnissa. Koulutus koostuu 5–15 op:n kurssimuotoisista suorituksista, 5–15 op:n laajuisesta portfoliotyöskentelystä ja 5–15 op:n laajuisesta johtamisprojektista ja -tehtävistä. Aiheita ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne ja toiminta, sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikkaa, henkilöstöjohtaminen, sosiaali- ja terveyspolitiikka, terveydenhuollon talous.

JOKO-koulutukset ovat yritysmaailman lähi- ja keskijohdolle suunnattuja koulutuksia, joille ovat tervetulleita päälliköt, esimiehet, asiantuntijat mutta myös julkisen hallinnon johtamistehtävissä toimivat. Terveydenhuollonkin JOKO-kursseja on. Koulutuksen ryhmäkoko on yleensä korkeintaan 20 henkilöä. JOKO koostuu oppilaitoksesta riippuen esim. 7–9 johtamisen eri alueita käsittelevästä kaksipäiväisestä lähikoulutusjaksosta, soveltavista välitehtävistä, lopputyöstä sekä joskus opintomatkasta ulkomaille. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jossa johtamistyötä ja organisaation toimintaa tarkastellaan eri näkökulmista. JOKO-koulutukset ovat usein lukuvuoden mittaisia.

Keskijohdon koulutukset – noin 60 op

Tämä kategoria on OPM jaottelussa ajateltu henkilöille, joiden vastuulla on useampia yksiköitä tai tulosalueita ja joilla on tulosvastuuta, nimikkeiltään esim. ylilääkäreitä, ylihoitajia tai muita terveydenhuollossa toimivia johtajia tai asiantuntijoita.

Käytännössä keskijohdon opintoja suoritetaan usein täydentäen ja syventäen esim. JOKO- ja JET-opintoja, esimerkiksi ns. johdon erikoistumisohjelmilla, jotka ovat n. 15 op:n laajuisia syventävän opetuksen ohjelmia. Esimerkiksi Oulun ylipisto tarjoaa henkilöstöjohtamisen, turvallisuusjohtamisen jne. erikoistumisohjelmia, joita voidaan myös lukea hyväksi mikäli opinnot jatkuvat eMBA -ohjelmissa.

Professional Development eli PD -ohjelmat ovat laajuudeltaan vaihtelevia, 40–80 opintopisteen kokonaisuuksia. Esim. 40 opintopisteen ohjelmarunkoa voi täydentää laaja kehittämistyö. Toisaalta esim. Tampereen yliopiston 80 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-ohjelma SOTEJO on laajuudeltaan jo ylimmän johdon koulutuksen luonteista. Se kestää kolme vuotta ja koostuu kolmesta erikseenkin suoritettavasta modulista Sosiaali- ja terveysjohtaja areenallaan (30 op), Johdan sosiaali- ja terveysorganisaatiota (25 op) ja Uudistamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa (25 op).

Ylimmän johdon koulutukset – 90 op ja ylikin

Ylimmän johdon koulutukset on suunnattu organisaation toiminnasta vastaaville johtajille. MBA ja eMBA (Executive Master of Business Administration) -koulutukset ovat liikkeenjohdon koulutuksia, jotka aikataulutetaan suoritettaviksi 2 (–3) vuodessa, MBA kokopäiväisesti opiskellen ja eMBA työn ohessa. Niitä voi suorittaa kotimaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä ulkomailla. Opintoihin liittyy oman organisaation laajempi kehittämistehtävä sekä lukuisia pienempiä välitehtäviä.

Ytimessä ovat yleisjohtamisen ja strategisen johtamisen oppisisällöt liikkeenjohdollisin painotuksin. Opinnoissa voi toteuttaa myös erikoistumisia, sillä useimmat koulutukset koostuvat moduleista, joita on mahdollista suorittaa myös erikseen. Esim. Turun eMBA koostuu kolmesta 30 op moduulista (JOKO, GET ja FUEL), yht. 100 op, ja kunkin modulin opinnot voi suorittaa työn ohessa n. vuodessa. Terveydenhuoltoon erikoistuneita eMBA ja MBA opintokokonaisuuksia on tarjolla ainakin Tampereen ylipistossa ja Aalto-yliopistossa.

STYJ: Tieteellisempää ja julkishallinnon näkökulmia valottavaa ylimmän johdon koulutusta tarjoaa esim. Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen yhteinen Sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistollinen jatkokoulutusohjelma, englanniksi Master of Social and Health Management, MSHM, joka on laajuudeltaan 120 op. Se rakentuu edellä kuvatuista SOTEJO-moduuleista sekä 40 opintopisteen ns. mestariluokkakoulutuksesta.

Muita tutkintoja voi suorittaa myös ulkomailla: esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon Master of Science ja yliopistollinen PhD in Management.

Kannattaa muistaa myös terveydenhuollon erikoislääkärin 5-vuotinen koulutusohjelma: koulutuksen jälkeen erikoislääkäri omaa valmiudet sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen, suunnitteluun ja hallintoon sekä kansanterveyden ja terveydenhuollon tutkimukseen ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien.

Missä koulutuksia järjestetään ja paljonko ne maksavat?

Johtamisen täydennyskoulutuksia järjestävät lukuisat yhdistykset (esim. Lääkäriliitto ja Fennomed), koulutusyritykset (Johtamistaidon opisto, PohTO jne), ammattikorkeakoulut sekä yliopistojen eri laitokset, täydennyskoulutuskeskukset sekä avoimet ylipistot.

Tavallista on myös työnantajien (sairaanhoitopiirien, kuntien, Puolustusvoimien, yksityisten työnantajien ja lääkäriketjujen) omalle henkilöstölleen itse räätälöimä tai ulkopuolista koulutusta hyödyntäen tarjoama esimieskoulutus. Laajuudet voivat olla esim. JET/JOKO -tasoa.

Oppilaitokset tekevät myös yhteistyötä johtamiskoulutuksissa. Esim. JET-koulutuksen voi järjestää ostopalveluna yksittäinen koulutusyritys, koulutusta hallinnoi ammattikorkeakoulu ja tutkinnon ottaa vastaan kolmas, toisella paikkakunnalla toimiva organisaatio.

Täydennyskoulutus on maksullista, tilanteesta riippuen työnantajan tai kouluttautujan itsensä kustantamaa tai kustannukset jakaen toteutuvaa. Koulutusten hinta vaihtelee laajuudesta ym. riippuen, sadoista euroista kymmeniin tuhansiin.

Hintatiedot löytyvät helposti koulutusorganisaatioiden nettisivuilta. Verottaja arvioi johtamisen täydennyskoulutusta samojen kriteerien mukaan kuin muutakin jatkokoulutusta. Työnantajan maksama kalliskaan johtamiskoulutus ei yleisen tulkinnan mukaan synnytä veronalaista etua ja toisaalta itse maksetun tutkinnon kulut voi vähentää verotuksesta. Verottaja haluaa kuitenkin perusteet siitä, että koulutus on tarpeen ammattitaidon ylläpitämiseksi.

MOJO on erikoistujille maksuton koulutus, täydennyskoulutuksena maksullinen.

Pohdintaa

Terveydenhuollon johtamiskoulutusta on siis systematisoitu, mutta ryhmänä työterveyslääkäreille suunnattua johtamiskoulutusta on vähän. Työterveyslääkärin työ poikkeaa kuitenkin olennaisesti muun terveydenhuollon toiminnasta työelämä- ja yrityselämäyhteyksiltään. Siksi myös yleisjohtamisen opinnot ovat hyödyllisiä. Neuvonnan osuvuuden kannalta työterveyslääkärille on tärkeää ymmärtää liiketoiminnan periaatteita, työelämän pelisääntöjä ja työsopimuksia. On myös oltava taitoja edistää yritysasiakkuuksia. Työkyvyn hallinnan malleissa työterveyshuoltoon osoitettavan koordinatiivisen vastuun myötä asioiden projektimainen johtaminen korostuu, niin potilaiden kuin erikoissairaanhoidon suuntaan. Miten johdan toimintaa verkostoissa, miten teen vaikuttavaa yhteistyötä?

Työterveyslääkäreiden johtamiskoulutuksen kehittäminen on työn alla. Muun muassa laajemman 30 op:n MOJO:n kehittymistehtäviin ollaan laatimassa työterveyshuoltoon sopivia tehtäviä. Lisäksi Oulun yliopistossa ollaan tekemässä pilottia 10 op:n MOJO:n kannustaville kokemuksille rakentaen siten, että yksi 2-päiväinen seminaari kohdentuisi nimenomaan työterveyshuoltoon erikoistuvien tarpeisiin.

Erikoislääkärien hallinnon pisteet korvannut MOJO on sinänsä tullut tarpeeseen. Lähiesimiestyössä tarvittavien vuorovaikutustaitojen harjoittelu, hyvät kokouskäytännöt, viestintä, erilaisten konfliktien ratkaisutaidot ym. ovat asioita, joihin koulutuksilta tarvitaan edelleen määrätietoista panostamista ovathan ne myös niitä taitoja, joita Lääkäriliiton kyselyssä erikoislääkärit ovat omassa koulutuksessa eniten jääneet kaipaamaan.

Lopuksi

Terveydenhuollossakin toteutuu slogan, jonka mukaan johtaminen on liian tärkeä asia jätettäväksi vain johtajille. Ilman hyviä alaisia ei ole myöskään hyviä johtajia, työyhteisötaitoja tarvitsevat kaikki toimijat. Systematisoidusta eri tarpeisiin vastaavasta johtamiskoulutuksesta on odotettavissa tukea tähän.