Profession teesit – taustoja ja selityksiä
Työterveyslääkärilehden numerossa 3/2010 esiteltiin työterveyslääkärin professioon liittyen 10 teesiä. Teesit on tarkoitettu toimimaan keskustelun herättäjinä – voit myös antaa niistä palautetta kirjoittajalle. Tässä ja tulevissa numeroissa käydään teesejä ja niiden perusteluja läpi. Jokaista teesiä on ollut miettimässä useampia kollegoja. Oletko Sinä teeseistä tai niiden perustelusta samaa mieltä? Mitä mieltä on kollegasi?
TEESI NRO 3. Työterveyslääkärillä on hyvä työhön liittyvien sairauksien, työn, työpaikan ja työelämän tuntemus. Työterveyslääkärin työn tavoitteena on parantaa työelämää ja työhyvinvointia työterveyshuollon keinoin, aktiivisesti potilaaseen, yritysasiakkaaseen sekä laajemmin yhteiskuntaan vaikuttamalla.
Työmme keskeinen elementti on tuntea työn ja terveyden yhteydet. Ilman sitä ei ole työperäisten sairauksien hoitoa tai ammattitautien asianmukaista tutkimusta. Työn tuntemuksen pohjalla on kunnollinen työpaikkaselvitys ja siltä pohjalta tehty riskinarvio.
On tunnettava myös työelämää, sen logiikkaa ja lainalaisuuksia. Tämä tarkoittaa mm. liike-elämän tuntemusta, työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja esimiestoiminnan ymmärrystä. Saammeko tähän koulutusta? Yrityksen ja esimiesten suuntaan on toimittava aktiivisesti ja pyrittävä vaikuttamaan positiivisesti: tämä edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa, hyviä vuorovaikutustaitoja, hyvää ymmärrystä käytössä olevista keinoista ja mahdollisuuksista, mutta myös luottamusta osapuolten kesken. Sitä syntyy vain yhdessä tekemällä.
On tunnettava myös oman toiminnan rajat. Työterveyshuollon ei tule ottaa vastaan esimiestehtäviä eikä puuttua operatiiviseen toimintaan.
Potilaaseen kohdistuva aktiivinen vaikuttaminen perustuu motivointiin, viestin personoimiseen: miksi juuri hänen kannattaa toimia ehdotetulla tavalla. Esim. motivoiva haastattelutekniikka, potilaan ja hänen työolosuhteidensa hyvä tuntemus ovat tässäkin apuna.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen perustuu aktiiviseen järjestötoimintaan ja mielipiteen muokkaamiseen, tavalla tai toisella: työryhmissä, koulutuksissa ja lehtien palstoilla. STLY:llä on tähän hyvät edellytykset, mutta ilman aktiivisia jäseniä se ei onnistu. Olethan Sinä toiminnassa mukana?
TEESI NRO 4. Työterveyslääkärin työskentelytapa on yhteistyötä korostava. Työterveyslääkärin työn vaikuttavuuskin perustuu yhteistyöhön yrityksen, yksilön, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Organisaatioyhteistyöstä korostuu erityisesti yhteistyö Työterveyslaitoksen, erikoissairaanhoidon sekä vakuutus- ja kuntoutusjärjestelmän kanssa.
Ilman toimivaa työpaikkayhteistyötä ei ole työjärjestelyjä, ei työpaikan säilyttävää ammatillista kuntoutusta, ei terveyden edistämistä. Suuri osa työterveyshuollon keinoista tosiasiallisesti edellyttää työpaikan suostumusta ja mukana oloa. Yhteistoimintavelvoite on kirjoitettu työterveyshuoltolakiinkin. Yhteistyö korostuu ajankohtaisissa Ahtelan työelämäryhmän raportissa ja STM:n suosituksessa Työterveyshuollon hyvästä sairaanhoitokäytännöstä. Yhteistyö on toimintatapana syvällä työterveyshuollon ytimessä.
Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelutoiminnan tunteminen ja hyödyntäminen, työhön liittyvien vakuutussäädösten ja -etuuksien tunteminen, ammatillisten ja lääkinnällisten, sosiaalistenkin kuntoutusmahdollisuuksien taitava käyttö sekä erikoissairaanhoidon piirissä olevan työntekijäpotilaan hoidon koordinointivastuu ovat tärkeitä esimerkkejä ammattiimme kuuluvista osaamisalueista ja työkaluista, mahdollisuuksista toimia vaikuttavasti.
TEESI NRO 5. Työterveyslääkärin työssä korostuvat erikoisalalle ominaiset piirteet, kuten em. yhteistyö työpaikkojen kanssa; työ- ja toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja hallinta sekä varhainen tuki; terveyden ja työkyvyn edistäminen vaikuttamalla potilaan lisäksi myös työhön ja työpaikkaan sekä laajemminkin työelämään; jatkuva tietojen anto, neuvonta ja ohjaus niin yksilöille kuin työpaikoille; työhön liittyvien oireilun ja sairastamisen erityisen huolellinen selvittäminen, hoito ja kuntoutus; lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen asiat; työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden ja laadun dokumentointi, seuranta ja kehittäminen.
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö luo pohjan tämän teesin sisällölle. Tätä tukee myös 2011 alusta voimaan astunut Kelan korvaustoiminnan uudistus, joka myös edellyttää työterveyshuolloilta toimivaa yhteistyötä ja vaikuttavuutta.
Työterveyslääkäreille tehdyn kyselyn mukaan tietojen antoa ja ohjausta toteutetaan noin 2/3:lla kaikista potilaskäynneistä, joten tämä asia toteutuu varsin luontevasti ja hyvin. Tietojärjestelmiin TANO tilastoituu huonosti, mutta tämä on järjestelmän huonoutta, toiminta vaikuttaa hyvältä! Toivottavasti tuleva Kanta-arkistouudistus tuo parannusta tietojärjestelmiin tässä mielessä.
Työterveyshuollon vaikuttavuuden mittareista on keskusteltu iät ja ajat. Yhteiskunnan tasolla vaikuttavuuden mittaus täsmällisesti on hankalaa eikä kaiken kattavaa kokonaismittaria "työterveyshuollon vaikuttavuus" ole vielä olemassa. Voitaisiinko muutaman tärkeimmäksi katsottavan mittarin yhdistämisellä luoda indeksiluku, joka olisi "riittävän hyvä" mittari työterveyshuoltojen ja niiden harjoittaman yhteistoiminnan tulokseksi?
Toisaalta vaikuttavuuden mittaus käytännön tasolla voi olla helppoa: Työpaikan kanssa sovitaan, mitä mittaria toiminnassa käytetään ja seurataan sovitun mittarin muuttumista. Mittari voi olla esimerkiksi sairauspoissaolot, työtapaturmat, kolesterolitason muutokset tai tyky-indeksin muutokset. Kaikkiin mittareihin vaikuttaa muidenkin tahojen kuin työterveyshuollon toiminta, mutta hyväksytään tämä – yhteistyötähän on tarkoituskin tehdä!
Yksittäinen työterveyslääkäri voi siis mitata vaikutusta yksittäisen potilaan ja työpaikan tasolla. Yhteiskunnallisesti vaikuttavuuden mittaus on Työterveyslaitoksen, STM:n ja tietojärjestelmienkin asia.
Jarmo Heikkinentyöterveyshuollon kliininen opettaja
jarmo.k.heikkinen@uef.fi