Maahanmuuttajat suomalaisten herättäjinä

Juutalaisuus ja islamilaisuus

Juutalaisuuden ruokasäädökset ovat laajimmat ja tiukimmat. Vanhan testamentin Mooseksen kirjan ohjeet ovat hyvin yksityiskohtaiset. Ne sisältävät ohjeet niin vältettävistä ja syömiseen soveltuvista ruoka-aineista kuin siitä, miten ruoka-aineita yhdistetään aterioilla (maitoa ja lihaa ei yhdistetä samalla aterialla). Kiellettyjen (trefa) ja sallittujen (kosher) rinnalla on myös neutraalit eli yleissopivat ruoka-aineet (parve). Kun yhdistämisen yleissääntönä on, että maitoisia ja lihaisia ruoka-aineita ei syödä samalla aterialla, voidaan parve (yleissopivia) ruoka-aineita syödä yhdessä sekä lihaisten että maitoisten ruoka-aineiden kanssa.

Islamilaisuudessa ruoka-aineet jaotellaan juutalaiseen tapaan vältettäviin (haram) ja syötäväksi kelpaaviin (halal), mutta islam ei ohjeista ruoka-aineiden yhdistämistä aterioilla, vaan ruoka-aineita saa yhdistellä vapaasti.

Juutalaisuus ei kiellä alkoholia, kun taas Koraanissa se on ehdottomasti kielletty. Yhteistä molemmille on, että uskonto kieltää ehdottomasti veren ja sianlihan. Molemmissa syötäväksi kelpaavan lihan tulee olla uskonnollisten säädösten mukaisesti teurastetusta ja syötäväksi kelpaavasta eläimestä. Teurastuksen tavoitteena on mahdollisimman veretön liha. Juutalaisten ruokasäädökset ovat tiukempia kuin islamilaisuudessa, joten islaminuskoiset voivat syödä juutalaisten ruokaa, mutta ei päinvastoin.

Uskonnollisin säädöksiin suhtautumisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Siinä missä joku vaatii kirjaimellista säädöksien noudattamista aina oikeaoppisesti suoritetusta teurastuksesta alkaen, suhtautuvat toiset säädöksiin vapaammin pitäytyen vain kaikkein ehdottomimpiin kieltoihin kuten veren ja sianlihan välttämiseen. Maallistuminen näkyy myös joidenkin islaminuskoisten keskuudessa vapaana suhtautumisena alkoholiin.

Buddhalaisuus, hindulaisuus ja taolaisuus

Buddhalaisten, hindulaisten ja taolaisten ruokasäädöksiin suomalaiset saattavat törmätä ollessaan tekemisissä Aasiasta tulevien maahanmuuttajien kanssa. Buddhalaisuudessa ei ole konkreettisia ruokiin liittyviä säädöksiä. Eettisyys ja elämän kunnioittaminen sen kaikissa muodoissaan ovat keskeisiä arvoja. Tämä konkretisoituu buddhalaisuudessa vegetarismina ja kohtuullisuutena. Noudatetut ruokavaliot voivat vaihdella tiukasta vegaanisesta ruokavaliosta jopa lihaa (mieluimmin toisen teurastamaa) sisältävään ruokavalioon. Buddhalaisuutta esiintyy eri muodoissaan Sri Lankassa, Kaakkois-Aasiassa, Japanissa, Kiinassa ja Tiibetissä.

Myös hindulaisuudessa on ollut keskeistä elämän kunnioittamisen periaate, mikä on näkynyt perinteisesti vegetarismina. Intia on suuri maa ja hindulaisten keskuudessa noudatetaan kaikkia ruokavalion muotoja aina pelkkiin kasvikunnan tuotteisiin perustuvasta ruokavaliosta maitovalmisteita, munaa, kalaa, kanaa ja lihaa, mutta ei naudanlihaa, sisältävään ruokavalioon.

Erikoista hindulaisessa kulttuurissa on ollut kastilaitos, jonka vaikutus on ulottunut myös ruokaan ja ruokatapoihin. Eri kasteihin kuuluvilla oli omat velvollisuutensa, käyttäytymisohjeensa ja ruokasääntönsä. Vaikka kastilaitos on kumottu kuutisenkymmentä vuotta sitten, sen vaikutus näkyy edelleen intialaisessa yhteiskunnassa ja jäänteitä siitä saattaa näkyä Intian ulkopuolellakin asuvissa hinduperheissä.

Taolaisuus

Taolaisuuden symbolissa maailmankaikkeutta kuvaavassa äärettömyyden ympyrässä vaalea ja tumma kuvaavat kahta perusvoimaa, vaaleaa jangia ja tummaa jiniä. Vaalea kuvaa miehistä aktiivista energiaa jangia ja tumma naisellista passiivista jin-energiaa. Nämä puolet ovat kaikessa olevaisessa, myös ruoassa.

Tavoitteena on löytää tasapaino, harmonia, näiden voimien välillä myös aterioissa. Ruoka-aineet on jaettu kuumiin ja kylmiin ruoka-aineisiin sen mukaan, saavatko ne aikaan kehossa kuuman vai viilentävän vaikutuksen. Kuumia eli jang-ruokia ovat yleensä runsasenergiset tai runsaasti proteiinia sisältävät ruoka-aineet kuten pähkinät, liha ja muna, mutta myös mausteiset ruoat. Kylmiä eli jin-ruokia taas ovat vesipitoiset ja vähäenergiset ruuat kuten hedelmät ja vihannekset. Neutraaleja ruoka-aineita ovat esimerkiksi riisi, leipä, kala, kana, öljy ja tee.

Kristinusko

Vaikka kristinuskon myötä hävisivät ruoka-aineisiin liittyvät rajoitukset, jotkut kristilliset uskontokunnat ovat säilyttäneet juutalaisuudesta peräisin olevia rajoituksia. Veri on kaikkein yleisimmin vältettävien listalla. Sitä eivät nauti ortodoksit, helluntailaiset, baptistit, Jehovan todistajat eivätkä mormonit.

Lakto(-ovo)vegetaarisuus on yleistä adventistien keskuudessa, eivätkä he hyväksy nautintoaineiden käyttöä. Nautintoaineisiin on laskettu myös tee ja kahvi. Ne adventistit, jotka hyväksyvät lihan ruokavalioonsa, eivät koske sianlihaan. Usein myös ravut, ankerias ja made ovat vältettävien listalla.

Suomessa vaikuttavista uskontokunnista ruokarajoituksia ei ole evankelis-luterilaisella kirkolla, Suomen Vapaakirkolla, Suomen Metodistikirkolla eikä Suomen Anglikaanisella kirkolla.

Paasto

Muista uskonnoista poiketen paasto on tärkeä tekijä islamilaisuudessa ja vaikuttaa selkeästi paaston aikana arkeen. Paastoa vietetään Ramadan-kuussa. Tällöin auringon nousun ja laskun välillä ei suun kautta saa nauttia mitään syötävää tai juotavaa. Tupakointi ja parfyymien käyttö paaston aikana ovat myös vältettäviä asioita samoin kuin lääkkeet, elleivät ne ole välttämättömiä. Periaatteessa suuhun erittyvä sylkikin pitäisi sylkäistä pois. Kun aurinko on laskenut, kaikkea islamin sääntöihin perustuvaa ruokaa ja juomaa saa nauttia auringon nousuun asti. Koska islamilaisuudessa on käytössä lunaarinen eli kuun kiertoon perustuva kalenteri, paastokuukausi Ramadan siirtyy vuosittain taaksepäin. Vuonna 2011 Ramadan alkaa elokuun ensimmäisenä päivänä ja jatkuu 30 päivää. Suomen valoisa kesä aiheuttaisi hankaluuksia Ramadanin osuessa kesäkuukausille, joten käytäntönä on lähimmän islamilaismaan Turkin auringon nousu- ja laskuaikojen noudattaminen. Myös Medinan (Saudi-Arabia) vastaavia aikoja voidaan noudattaa.

Alle 12-vuotiaiden lasten, sairaiden, matkalla olevien sekä raskaana olevien ja imettävien ei tarvitse paastota. Kuukautisten aikana ei saa paastota. Menetetyt paastopäivät korvataan myöhemmin.

Lopuksi

Maahanmuuttajien myötä Suomi on muuttumassa vauhdilla monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi ja se on tullut entistä tietoisemmaksi monista aiemmin vieraiden kulttuurien ja uskontojen arkeen vaikuttavista tekijöistä. Elintarviketeollisuus on joutunut ottamaan haasteita vastaan ja kehittelemään kasvisvaihtoehtoja monilla tuotantonsa osa-alueilla. Tästä on ollut laajempaakin hyötyä, sillä eettisin perustein ruoka-ainevalikoimaansa rajoittavien määrä kantaväestönkin keskuudessa kasvaa huimasti. Maahanmuuttajataustaisten määrä tulee edelleen kasvamaan. Osa omaksuu kotoutuessaan suomalaiset ruoka-aineet osaksi ruokavaliotaan. Kuitenkin tulee aina olemaan niitä, jotka haluavat säilyttää pääosin oman ruokakulttuurinsa ja noudattaa uskontonsa ruokasäädöksiä.

Maahanmuuttajan kohtaaminen asettaa myös terveydenhuoltohenkilökunnan haasteen eteen. Uusi tilanne saattaa tuoda pintaan tunteiden koko kirjon uteliaisuudesta epäluuloon, viehätyksestä avuttomuuteen ja auttamisenhalusta vihaan. Yhteisen kielen puuttuminen ja kulttuuritaustan erilaisuus pakottavat etsimään uusia työtapoja sekä arvioimaan ja yksinkertaistamaan sanomaa. Perustiedot kulttuureista antavat hyvän valmiuden pitää yllä keskustelua ja kohdata vieraan kulttuurin edustaja.