Työterveyslääkäri

Mikä neuvoksi, kun ärtynyt suoli vaivaa?

Työterveyslääkäri
2011;29(2):45-47
Päivi Lassila ja Kaija Paasikivi

Ärtyvän suolen oireyhtymä on hyvin tavallinen toiminnallinen vatsavaiva, jossa ongelmia aiheuttaa suoliston alentunut kipukynnys, voimakas aterianjälkeinen turvotus sekä suolen toiminnan häiriöt kuten ripuli, ummetus tai vaihdellen molemmat. Oireet liittyvät usein kiireiseen, stressaavaan elämäntapaan tai masentuneisuuteen. Jopa viidennes aikuisista kärsii ajoittain ärtyvän paksusuolen oireita. Vaikka vatsavaivojen syynä ei ole vakava sairaus, oireet voivat häiritä vakavasti lähes jokapäiväistä elämää. Muuttamalla ruokavaliota ja vähentämällä stressiä voidaan usein helpottaa kiusallisia ja kivuliaita vatsaoireita.

Imeytymättömät hiilihydraatit turvottavat vatsaa

Ruokavaliohoidossa keskeistä on pyrkiä välttämään suolistokaasua muodostavia ruoka-aineita, koska vatsakipu liittyy suolen seinämän venymiseen ja kaasun jäämiseen jumiin suolen mutkiin. Moni on huomannut ruisleivän, kaalien, sipulin, papujen, sienien, omenoiden, purukumin ja tavallisten maitotuotteiden aiheuttavan ilmavaivoja. Näitä vatsaoireiset usein osaavat välttää kokemuksensa perusteella. Oireiden taustalla ovat näiden ruokien sisältämät nopeasti fermentoituvat lyhytketjuiset hiilihydraatit kuten oligosakkaridit (fruktaanit, galaktaanit), sokerialkoholit (mm. ksylitoli, sorbitoli, maltitoli), fruktoosi ja laktoosi. Nämä ovat osmoottisesti aktiivisia pieniä molekyyleja, jotka eivät imeydy ohutsuolessa, vaan hyödylliset suolistobakteerit fermentoivat ne muodostaen suolistokaasuja. Fruktaaneja on runsaasti myös vehnässä, joten vehnäpitoisten tuotteiden syömistä vähentämällä monilla oireet vähenevät merkittävästi.

Myös elintarviketeollisuus lisää imeytymättömiä kuituja (oligosakkarideja, inuliinia ja polydekstroosia) moniin tuotteisiin. Niitä käytetään sakeuttajina, rasvankorvaajina, makeuttajina ja kuitulisinä prebioottisten ominaisuuksiensa vuoksi. Myös nämä voivat aiheuttaa oireita herkkävatsaiselle. Kuitulisän määrä tuotteissa vaihtelee, mutta se voi olla useita grammoja annosta kohden.

Vatsavaivojen ollessa vaikeita, on syytä rajoittaa kaikkien huonosti imeytyvien hiilihydraattien saantia. Kun vatsavaivat ovat helpottaneet, kannattaa näiden sietoa kokeilla uudelleen lisäämällä annosta vähitellen ruokavalion monipuolisuuden ylläpitämiseksi.

Fruktoosi

Fruktoosin (hedelmäsokerin) on todettu aiheuttavan oireita erityisesti ripulioireista kärsivillä fruktoosin imeytymisen ollessa puutteellista. Imeytymishäiriö voidaan todentaa hengitystestillä tai vähentämällä fruktoosia sisältävien ruokien ja juomien käyttöä muutaman viikon ajan. Erityisen haitallista fruktoosi näyttäisi olevan silloin, kun se esiintyy yhdessä sorbitolin kanssa kuten omenoissa, päärynöissä ja kirsikoissa tai kun fruktoosia on ruoka-aineessa enemmän kuin glukoosia. Hedelmien ja täysmehujen käytön vähentämisen lisäksi kannattaa välttää hunajaa ja fruktoosia tärkkelysmakeuttajana sisältäviä tuotteita. Glukoosi-fruktoosisiirapilla makeutetaan esimerkiksi monia mehuja, virvoitusjuomia, jogurtteja, jäätelöjä, keksejä ja makeisia. Glukoosi-fruktoosisiirappi on nykyisin ilmoitettava pakkausmerkinnöissä omalla nimellään.

Vatsaoireiden taustalla voi olla useampi tekijä. Esimerkiksi virvoitusjuomissa oireiden syy voi olla hiilihappo, juomien happamuus, kola- ja energiajuomien sisältämä kofeiini, makeuttaja tai juomien käyttöön liittyvät muut elämäntavat.

Maito ja soija

Jotkut toiminnallisista vatsavaivoista kärsivistä eivät siedä maitoa. Osalla heistä on laktaasientsyymin puutos. Imeytymätön laktoosi aiheuttaa turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia. Vähälaktoosisen tai laktoosittoman ruokavalion noudattaminen on nykyisin verraten helppoa, koska kaikista maitotuotteista on saatavilla vähälaktoosinen tai laktoositon rinnakkaisvalmiste. Tavanomaisten ja laktoosittomien valmisteiden ravintosisältö vastaa toisiaan esimerkiksi kalsiumin ja D-vitamiinin suhteen. Toinen vaihtoehto on käyttää laktaasientsyymivalmisteita, jotka pilkkovat ruoan laktoosin.

Osa potilaista saa oireita maidosta, vaikka heillä ei ole laktoosi-intoleranssia. Joillakin oireet helpottuvat jo siitä, kun he eivät juo maitoa. Jogurtti ja juusto voivat kuitenkin sopia. Maidon homogenoinnin vaikutusta vatsaoireisiin on tutkittu, mutta sillä ei ole todettu olevan vaikutusta oireisiin. Jos homogenoitu maito tuntuu sopimattomalta, löytyy homogenoimattomia tuotteita, kuten luomumaito. Myös aikuisilla voi olla lasten tautina pidettyä maitoallergiaa. Heille ja maitoyliherkille löytyy soija-, kaura- ja riisipohjaisia maitotuotteen kaltaisia valmisteita, joista suurimpaan osaan on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia maitoa vastaavalle tasolle. Myös soijatuotteet voivat lisätä vatsavaivoja, koska ne on valmistettu soijapavuista ja näin ollen sisältävät huonosti imeytyviä galaktaaneja. Osa soijatuotteista on lisäksi makeutettu fruktoosilla, joten soijatuotteidenkin sopivuus ja sieto selviävät kokeillen.

Apua apteekista?

Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivillä suoliston bakteerikoostumus on erilainen kuin terveillä. Probiootit eivät korjaa suolen poikkeavaa toimintaa, mutta voivat sen sijaan helpottaa vatsan turvotusta ja ilmavaivoja. Probioottien teho riippuu käytetyistä bakteerikannoista ja niiden yhdistelmistä. Yleisimmin käytettyjä ovat erilaiset laktobasillien ja bifidobakteerien yhdistelmät. Eri probiootit ovat ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan erilaisia ja omalle suolistolle parhaan valmisteen löytää kokeilemalla erilaisia valmisteita. Probiootteja sisältävää valmistetta tai elintarviketta tulee käyttää säännöllisesti ja vähintään neljän viikon ajan, jotta voidaan havaita helpottuvatko oireet. Jos valmisteesta on apua, sen käyttöä kannattaa jatkaa.

Ilmavaivoja ja turvotusta voivat vähentää dimetikoni- ja simetikonilääkkeet, jotka vähentävät ilmakuplaa ympäröivän liman pintajännitystä, jolloin kaasu pääsee jakautumaan pienemmiksi kupliksi ja siten kulkeutuu helpommin pois suolesta. Myös piparminttuöljyllä, kapseleilla ja teellä on vastaavia vaikutuksia. Piparminttuöljyn on todettu myös rentouttavan suolen lihaksistoa.

Ilman reseptiä saatavat ruoansulatusentsyymivalmisteet voivat auttaa joitakin. Valmisteiden alfagalaktosidaasientsyymi pilkkoo sulamattomia hiilihydraatteja ja ehkäisee suolistokaasun muodostumista. Entsyymivalmiste otetaan aterian yhteydessä.

Ummetukseen tai ripuliin voi saada helpotusta lisäämällä ruokavalioon valmisteena liukoista kuitua, esimerkiksi psylliumia, joka ei fermentoidu paksusuolessa vaan geeliytyy. Kuituvalmiste ei kuitenkaan lievitä vatsakipua. Psylliumia myydään apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa ja sitä voi lisätä esim. aamupuuron tai jogurtin joukkoon.

Ruokavalio-ohjauksen työnjako

Jos potilaan oireet lääkärin antamista ruokavalio-ohjeista (taulukko «Toiminnallisten vatsavaivojen ruokavaliohoidon ohjeet oireen mukaan.»1) huolimatta jatkuvat ja päätetään kokeilla esimerkiksi vehnän ja rukiin välttämistä, on suositeltavaa lähettää potilas ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Muita lähettämisen syitä ovat esimerkiksi potilaan yksipuolistunut ruokavalio tai runsas laihtuminen vatsaoireiden vuoksi. Ravitsemusterapeutti ohjaa välttämisruokavalion toteutuksen, tarkistaa ruokavalion ravitsemuksellisen riittävyyden ja tarvittaessa antaa ohjeita ruokavalion monipuolistamiseksi.

Taulukko 1. Toiminnallisten vatsavaivojen ruokavaliohoidon ohjeet oireen mukaan.
YleisohjeLiian pitkien ateriavälien välttäminen
Huonosti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävien ruokien välttäminen/vähentäminen
  • ruisleipä, vehnäleipä, paprika, lanttu, kaalit, palkokasvit, sipuli, valkosipuli, omena, päärynä, isokiviset hedelmät, kirsikat, sienet ym.
  • makeutusaineet, hunaja
  • kuitulisät (inuliini, polydekstroosi, oligosakkaridit)
Marjojen suosiminen hedelmien sijaan
Kofeiinipitoisten ja hiilihapollisten juomien vähentäminen/välttäminen.
Alkoholin vähentäminen/välttäminen.
Runsasrasvaisten, käristettyjen ja voimakkaasti maustettujen ruokien välttäminen
Laktoositon/maidoton ruokavalio tarvittaessa
Probioottivalmiste vähintään 4 viikon ajan
Lähes päivittäinen liikunta
Riittävästi unta ja lepoa
Stressin hallinnan opettelu
Vatsan turvotus ja ilmavaivatIlman nielemisen välttäminen (hotkiminen, purukumi)
Viljoista kokeiluun pääasiassa kaurasta, ohrasta ja gluteenittomista viljoista valmistetut tuotteet
Pellavarouheen (1 rkl/vrk) ja piparminttuöljyn kokeilu
Itsehoitolääkkeiden (probioottivalmiste, alfagalaktosidaasi-entsyymivalmisteet, dimetikoni- ja simetikonilääkkeet,) kokeilu
UmmetusRiittävän nesteen saannin tarkistus
Aluksi liukoista kuitua sisältävän kuituvalmisteen (psyllium) kokeilu. Myöhemmin vähitellen runsaskuituisten viljavalmisteiden käytön lisääminen
Päivittäinen liikunta
Säännölliset wc-tottumukset
RipuliSuolta ärsyttävien ruokien (kahvi, tee, hedelmämehut, virvoitusjuomat, kypsentämättömät kasvikset ja hedelmät, voimakkaat mausteet, rasva) välttäminen
Fruktoosin ja makeutusaineiden välttäminen
Liukoista kuitua sisältävän kuituvalmisteen (psyllium) lisäys ruokavalioon.
Ruis- ja vehnäleivän välttäminen
Päivi Lassila
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
suorittanut työterveyshuollon asiantuntijakoulutuksen
TAYS, Sisätautien vastuualue,
Ravitsemussuunnitteluyksikkö
paivi.lassila@pshp.fi
Kaija Paasikivi
THM, laillistettu ravitsemusterapeutti
TAYS, Sisätautien vastuualue,
Ravitsemussuunnitteluyksikkö
kaija.paasikivi@pshp.fi

Kirjallisuutta

  1. Gibson PR, Shepard SJ. Evidence-based dietary management of functional gastrointestinal symptoms: The FODMAP approach. J Gastroenterol.Hepatol. 2010;25:252-8.
  2. Gibson PR. Food intolerance in functional bowel disorders. J Gastroenterol.Hepatol. 2011;26 suppl. 3:128-131.
  3. Heizer W D, Southern S, McGovern S. The Role of Diet in Symptoms of Irritable Bowel Syndrome in Adults: A Narrative Review. J Am Diet Assoc. 2009;109:1204-14.
  4. Piirainen L, Kolho K-L. Maitoon liitetyt vatsaoireet johtuvat monista syistä. Suom Lääkäril 2008;63(35):2801-04.
  5. Kassinen, Anna. Alterations in the intestinal microbiota of subjects diagnosed with irritable bowel syndrome Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta. 2009.
  6. Dalrymple J, Bullock I. Dianosis and management of irritable bowel syndrome in adults in primary care: summary of NICE guidance. BMJ 2008;336:556-9.